Marko, 19, tanssii ensimmäisenä suomalaisena Mariinskissa – venäläinen tosi-tv-julkkis tärkeä tuki maan ymmärtämisessä

Balettitanssija, kulttuurivieras Marko Juusela saa tietää usein vasta päivää ennen, missä hän huomenna tanssii.

Kulttuurivieras
Marko Juusela
Mariinskin asuntolan kämpässä mahtuu hyvin venyttelemään.Antti Haanpää / Yle

PIETARI Kello on vähän vaille yksitoista perjantaiaamuna, ja viimeiset tanssijat kiirehtivät sisään henkilökunnan ovesta. Baletin aamutunnit alkavat yhdeltätoista, ja Marko Juusela, 19, on ollut jo hyvissä ajoin harjoitussalissa, kuten aina.

Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on kiinnitetty Mariinski-teatterin balettikuntaan, ja Pietarissa hänen tärkein tukijansa on presidentti Putinin ystävä.

Marko on harjoittelemassa useimmiten jo kymmeneltä, sillä hän haaveilee urasta Mariinskin solistitanssijana. Pesti teatterissa alkoi tänä syksynä.

Samassa talossa ovat työskennelleet venäläisen baletin maailmantähdet, Rudolf Nurejev (1938–1993) ja Mikhail Baryshnikov, ja Juuselalla on kaikki mahdollisuudet merkittävään uraan balettitanssijana. Ei hän muuten olisi jo näin pitkällä.

Juusela näyttää nuorelta gasellilta tehdessään harjoituksissa näyttävän hypyn. Se on baletin kielellä grand jeté, ja yksi solistitanssijoiden bravuureista. Siinä jalat ojentuvat ilmassa mahdollisimman komeaan spagaattiin. Hetken näyttää siltä kuin Marko leijuisi.

Silti aina on hiomisen varaa. Sen Marko näkee harjoitussalin peilistä.

– Tässä työssä pitäisi oppia työskentelemään ilman peiliä. Pitäisi tietää, miltä kehossa tuntuu, kun tekee kaiken oikein, Juusela sanoo.

juusela
Marko Juusela jakaa keittiön saman kerroksen asukkaiden kanssa. Mariinskin asuntola sijaitsee kivenheiton päässä teatterista.Antti Haanpää / Yle

Tiukat kotiintuloajat, baabuskat vartijoina

Syksyllä neljä vuotta sitten Marko seisoi isän, äidin ja isän venäläisen ystävän kanssa Vaganovan balettiakatemian aulassa.

15-vuotiasta Markoa oli vastassa täysi kaaos.

Hänet oli bongattu Vaganovaan Mikkelin kansainväliseltä balettileiriltä, ja nyt suomalaistanssijan piti kirjoittautua sisään kouluun.

Kaikki paikat olivat täynnä vanhempia, jotka saattoivat lapsiaan akatemiaan, eikä Juuselan iso matkalaukku mahtunut mihinkään.

Venäjän kieli täytti ilman, kun akatemian virkamiehet tutkivat dokumentteja, passeja, viisumeita, leimoja ja allekirjoituksia.

Isän venäläisen ystävän avulla Juuselat pääsivät eteenpäin ja asuntolaan, johon Marko majoittui.

Vaganova on sisäoppilaitos, jonka käytäviä baabuskat, eli “venäläiset mummot” vartioivat.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sekä baletin solistitanssijat että kuorolaiset harjoittelevat samoilla aamutunneilla Mariinskissa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Yksi heistä esitteli Juuseloille taloa. Ja siinä on, mitä esitellä.

– Onneksi isän kaveri oli mukana. Kukaan ei puhunut englantia, enkä ymmärtänyt mitään, mitä baabuska kertoi.

Pietarin Aleksanterin teatterin takana oleva komea, uusklassinen rakennus on venäläisen baletin sydän. Sisäoppilaitoksen portaita ovat juosseet ylös ja alas myös Nurejev ja Vatslav Nižinski (1890–1950), venäläisen baletin merkittävä uudistaja.

Oppilaat asuivat kahden hengen koruttomissa huoneissa, joiden seinät oli maalattu keltaisiksi. Kapeiden sänkyjen välissä oli pieni kaapisto, ja sängynpeittona kuvioitu viltti.

Huonetoverit jakoivat vessan ja suihkun kahden muun oppilaan kanssa, ja koko käytävä käytti samaa keittiötä. Se ei ollut aina ihan helppoa. Sisällä ei saanut polttaa, eikä käyttää alkoholia.

Asuntolassa oli tiukat kotiintuloajat.

Sisällä piti olla kymmeneltä illalla, ja baabuskalle oli ilmoittauduttava, jos lähti ulos.

Välillä iski koti-ikävä.

– Kaipasin koiriani, perhettä, suomalaista ruokaa ja ruisleipää. Juustoja, maitoa ja voita. Ja irtokarkkeja. Venäjällä ei ole samanlaista valikoimaa, Juusela luettelee.

Hän herkistyy, kun puhe kääntyy perheen koiriin Naantalissa.

Marko Juusela
Marko haaveilee omasta asunnosta Pietarissa.Antti Haanpää / Yle

“En ymmärtänyt mitään”

Alku oli Vaganovassa hämmentävä. Tanssi luisti, mutta Juusela ei ymmärtänyt mitään, mitä tunneilla puhuttiin. Hän ei osannut sanaakaan venäjää.

Vaganova on yksi maailman arvostetuimpia balettikouluja. Se perustettiin vuonna 1738, eli yli 280 vuotta sitten. Historiaa riittää.

Tilannetta koulussa helpotti se, että Juuselan opettaja Ilya Novoseltsev tunsi Markon jo Suomesta, poikien balettileiriltä Mikkelistä. Hän poimi Markon Vaganovaan.

– Meillä oli yhteys. Hän tiesi, kuka olen ja miten tanssin.

Silti suurin osa asioista meni alussa sivu suun kielen takia.

– Ihmiset kertoivat, mitä piti tehdä, mutta en ymmärtänyt, mistä he puhuivat. Siitä alkoi venäjän kielen opiskelu, Juusela sanoo.

Marko Juusela
Mariinskin asuntolassa ei ole kotiintuloaikoja toisin kuin Vaganovassa.Antti Haanpää / Yle

Suomen kansallisbaletin balettioppilaitokseen verrattuna Vaganovassa on paljon enemmän tunteja, ja oppilailta vaaditaan Juuselan mukaan enemmän.

Täyttä tanssimista voi olla jopa kahdeksan tuntia päivässä, ja liikkeet käydään läpi juurta jaksaen.

– Meille selitettiin paljon yksityiskohtaisemmin, miten baletin liikkeet toimivat, ja miten ne on tehty.

Opettajista tuli Vaganovassa “toisia vanhempia”, jotka auttoivat myös arjen pulmissa. Venäjällä asiat tehdään venäläisittäin, ja siinä on ulkomaalaisilla oppimista.

Vaganovassa opettajia teititeltiin, ja heiltä pyydettiin lupa, jos oppilas halusi sanoa jotain. Teitittely on muutenkin elinvoimainen osa venäläistä kulttuuria.

Palaute oli Vaganovassa suoraa, ja joskus Juuselasta tuntui, että se meni överiksi.

Opettajat pyysivät oppilaita korjaamaan liikkeen saman tien, jos se meni huonosti.

– Mutta kukaan ei ikinä sanonut minulle mitään todella pahaa, Juusela sanoo.

Opettajien lisäksi baabuskoilla on merkittävä rooli akatemiassa. He pitävät kodinomaista henkeä yllä.

– He juttelivat meille kaikenlaisista mukavista asioista.

Juusela puhuu “venäläisistä mummoista” lämmöllä.

– He ottivat meidät nopeasti omakseen, antoivat karkkeja ja tulivat katsomaan esityksiämme, Juusela sanoo.

Marko Juusela
Vaganovassa kukaan ei sanonut minulle ikinä mitään todella pahaa, Juusela toteaa.Antti Haanpää / Yle

Tosi-tv-julkkis tukena

Pietarissa jo neljä vuotta asunut Juusela on turkulaisen Raija Lehmussaaren balettikoulun kasvatti.

Venäjällä Juuselan uraan on vaikuttanut voimakkaimmin Nikolai Tsiskaridze.

Eikä hän ole kuka tahansa persoona.

Georgialainen Tsiskaridze, 45, on yksi Venäjän rakastetuimpia balettitanssijoita, joka teki uransa Moskovan Bolšoi-teatterin ensitanssijana.

Tätä nykyä hän on Vaganovan balettiakatemian rehtori.

Sen lisäksi Tsiskaridze on presidentti Putinin ystävä, joka monen muun kulttuurivaikuttajan tavoin tuki julkisesti Krimin valtausta vuonna 2014.

Tsiskaridze on myös tosi-tv-sarjoista tutuksi tullut julkkis, ja hänen kanssaan Marko vaihtaa aktiivisesti viestejä puhelimella.

Juusela puhuu Tsiskaridzestä kunnioituksella. Georgialainen opetti häntä Vaganovassa kahden viimeisen vuoden aikana. Kurssin valmistujaisjuhla oli viime heinäkuussa.

– En ole koskaan tavannut ketään toista opettajaa, joka ottaa oppilaansa niin lähelle, Juusela toteaa.

Georgialainen tietää Markon mukaan baletista kaiken.

Opettajana hän on kannustanut Markoa tutustumaan muihin taidemuotoihin, kuten kuvataiteisiin, sillä Pietari on täynnä kiinnostavia museoita. Hän on auttanut Juuselaa myös ymmärtämään venäläistä kirjallisuutta ja Venäjän historiaa.

M Juusela
Päivät teatterilla alkavat aamutunnilla.Antti Haanpää / Yle

Tsiskaridze on kertonut Juuselalle jopa omasta elämästään. Ja Juusela hänelle omastaan.

Kun Juusela tanssi ensimmäisen kerran tänä syksynä Mariinskissa, Tsiskaridze istui katsomossa.

Opettaja ja oppilas tapasivat esityksen jälkeen.

– Hän halasi ja pussasi otsalle ja sanoi olevansa todella iloinen puolestani, Juusela toteaa.

Nurejev juoksi näillä käytävillä

Koristeelliset kaakelit halkeilevat kapeiden käytävien lattioilla Mariinskissa, jonka takatiloissa näkyvät historian kerrokset. Talo avattiin vuonna 1860. Juusela kiiruhtaa tänä syksynä harjoituksista toiseen, sillä uusien tanssijoiden on otettava talon klassikkoteokset nopeasti haltuun.

Itse asiassa hän juoksee.

Samoja sokkeloisia käytäviä kuin Nurejev ja Baryshnikov Neuvostoliiton aikana. Silloin puhuttiin Kirovin baletista.

Ohjelmistossa on muun muassa Sylvia, Prinsessa Ruusunen ja Joutsenlampi, ja tanssijoiden pitää pystyä hyppäämään lennosta mihin tahansa esitykseen.

Mariinskissa balettikuoro (corps de ballet) saa tietää useimmiten vain päivää ennen, missä teoksessa he huomenna tanssivat.

– Suurin osa ajasta menee nyt töihin, Juusela sanoo.

Hän on päässyt tekemään Mariinskissa jo muutaman pienen roolin: paašipojan Bahtšisarain suihkulähteessä ja nuken Pähkinänsärkijässä.

Marko Juusela
Aina on parantamisen varaa. Harjoittelu ei lopu koskaan.Antti Haanpää / Yle

Vapaa-aikaa ei juuri ole, ja Juusela sukkuloi Mariinskin ja teatterin asuntolan väliä. Sinne hän muutti kesäloman jälkeen.

Mariinskin asuntola on Krjukovin kanavan varrella, kivenheiton päässä teatterista.

Vaganovassa opettajat ja baabuskat pitivät oppilaista huolta, nyt Markon on pärjättävä omillaan.

Hänellä on Mariinskin asuntolassa oma huone, jonka päätyyn mahtuu sänky poikittain. Tilaa jää vielä kapealle pyykkien kuivaustelineelle. Naapurihuoneessa asuu Vaganovasta tuttu espanjalainen opiskelutoveri, joka tuli Pietariin Madridista. Nyt he ovat työtovereita.

Nuoret miehet jakavat yhteisessä eteisessä olevan erillisen suihkun ja erillisen vessan. Solun keittiö on käytävän päässä.

Mariinskin asuntolassa asuu myös tähtiä, ja Juusela tietää, että heillä on tilaa aivan toisella tavalla, mutta juuri nyt oma huone asuntolassa käy suomalaistanssijalle, sillä vuokra on nimellinen.

Marko haaveilee omasta asunnosta.

– Se olisi kiva jossain kohtaa, mutta ei tämäkään huono ole, kun saan tänne lisää kalusteita.

marko juusela
Grand jeté kuuluu aamutunnin harjoituksiin.Antti Haanpää / Yle

Yöpöydällä odottaa Vankileirien saaristo

Juuselan työpäivät Mariinskissa alkavat aamulla yhdeltätoista ja päättyvät puoliltaöin, jos illalla on esitys. Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa.

Joskus nuoret tanssijat lähtevät yhdessä ulos syömään esityksen jälkeen, ja silloin paikalle ilmestyy usein myös faneja. Tai Tsiskaridze. Hän tapaa silloin tällöin entisiä oppilaitaan.

Venäjällä balettitanssijat kuuluvat taiteen eliittiin, ja heitä palvotaan aivan toisella tavalla kuin Euroopassa.

Juusela uskoo, että hänen tulevaisuutensa balettitanssijana selviää kolmen vuoden sisällä. Ja juuri nyt hänestä tuntuu, että Pietarista alkaa tulla hänen kotinsa. Se on vielä tähän asti ollut Naantalissa.

Nähdäänkö tanssijalupaus Suomen kansallisbaletissa?

Siihen Marko ei vastaa, mutta hän miettii mahdollisuuksiaan Keski-Euroopassa, jos ura ei Mariinskissa etene.

Ja tänä iltana hän käy Pietarissa nukkumaan todennäköisesti myöhään.

Yöpöydällä on venäläisiä klassikoita, kuten Saatana saapuu Moskovaan ja Vankileirien saaristo.

– Koetan saada kiinni siitä, mitä en vielä tiedä venäläisestä kulttuurista.

Ja ennen kuin Marko nukahtaa, hän miettii, mitä voisi tehdä huomenna harjoituksissa paremmin.

Juusela
Pietarista on tulossa Markon koti. Hän on asunut siellä jo neljä vuotta. Antti Haanpää / Yle

Marko Juusela, 19, kiinnitettiin ensimmäisenä suomalaistanssijana Mariinski-teatteriin Pietariin – "Yksi unelma on toteutunut"

Riikan tähtitarha: Balettitanssija Marko Juusela matkalla Mariinskiin