Venäjä jäi kiinni vakoilusta Serbiassa – Maat vakuuttavat suhteiden säilyvän skandaalista huolimatta

Verkossa julkaistu video nosti julki Venäjän sotilastiedustelun toimet ystävällismielisessä Serbiassa.

vakoilu
Vladimir Putin ja Aleksandar Vučić.
Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi tammikuussa Aleksandr Nevskin kunniamerkin Serbian presidentille Aleksandar Vučićille. Presidenttien on määrä tavata joulukuussa Sotšissa Venäjällä.AOP

Serbia ja Venäjä vakuuttavat ystävyyttään Serbiassa julki tulleesta vakoiluskandaalista huolimatta.

Tapaus on nolo molemmille maille, sillä Serbiaa voi pitää Venäjän keskeisenä liittolaisena Länsi-Balkanilla.

Youtube-palvelussa julkaistiin 17. marraskuuta video (siirryt toiseen palveluun), jossa Venäjän sotilastiedustelun upseeriksi tunnistettu mies antaa serbialaismiehelle ison valkoisen muovipussin. Myöhemmin videolla näkyy, että pussissa on rahaa sisältävä kirjekuori.

On epäselvää, kuka videon kuvasi ja julkaisi internetiin.

Venäläismies on tiettävästi everstiluutnantti Georgi Kleban, jonka uskotaan olevan Venäjän sotilastiedustelun GRU:n palkkalistoilla.

Kleban työskenteli Venäjän suurlähetystössä Belgradissa apulaissotilasasiamiehenä viime kesään saakka. Kleban ei ole enää Serbiassa.

Serbian viranomaisten mukaan rahojen vastaanottaja on eläkkeellä oleva serbialainen everstiluutnantti. Viranomaiset eivät ole julkistaneet miehen nimeä, hänestä on käytetty vain nimikirjaimia K.Z. Videolla hänen kasvonsa on sumennettu.

Serbian viranomaisten mukaan video on aito ja se kuvaittiin viime vuoden joulukuussa mutta sitä ei kuvannut maan tiedustelupalvelu BIA.

Serbian presidentti Aleksandar Vučić sanoo, että Kleban on kuvattu kymmenen kertaa vastaavanlaisissa tilanteissa Serbian armeijan jäsenten kanssa ja kolmella kerralla hän myös antoi rahaa keskustelukumppaneilleen.

Vučić sanoi, että Serbialla on todisteita myös muiden Venäjän tiedustelupalvelujen jäsenten kontakteista Serbian armeijan jäseniin, mutta niitä ei ole tarkoitus julkistaa.

Serbian presidentti ihmetteli vakoilua

Presidentti Vučić korosti, että tapaus ei pilaa suhteita Venäjään.

– Serbia ei ole koskaan tehnyt mitään, mikä vaarantaisi ystävyyden Venäjän kanssa, Vučić sanoi torstaina.

Hän kertoi puhuneensa asiasta Venäjä suurlähettilään Aleksandr Botsan-Hartšenkon kanssa.

– Kysyin vain, 'Miksi?' En näe siinä mitään järkeä, Vučić sanoi.

Serbian presidentti painotti, että Serbia on monien ulkomaisten tiedustelupalvelujen mielenkiinnon kohteena, ei vain Venäjän.

– Meihin on kohdistunut eri palvelujen äärimmäisen hyökkääviä tiedustelutoimia, Vučić sanoi.

– Maamme on suuren paineen alla.

Vučićin on määrä tavata Venäjän presidentti Vladimir Putin joulukuun alussa Sotšissa. Serbian presidentti arveli julkisuudessa, että Putin ei ollut tiennyt vakoilusta.

Venäjä: Kyseessä on provokaatio

Skandaali ei varjosta tulevaa tapaamista, Putinin edustaja Dmitri Peskov sanoi perjantaina.

– Me pidämme sitä [vierailua] erittäin tärkeänä. Olemme tietoisia, että on tiettyjä tahoja, jotka haluaisivat synkentää sen etukäteen. Olemme varmoja, etteivät nämä tahot onnistu aikeissaan, Peskov sanoi uutistoimisto Interfaxin mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova kutsui videota provokaatioksi.

– Olemme jo tottuneet siihen, että korkea tason kontaktien edellä – viikkoa tai muutamia päiviä ennen tapaamista – tulee julkisuuteen joitakin "mielenkiintoisia" tarinoita, jotka nostattavat jonkinlaisia sensaatioita. Sitten kyllä jonkin ajan kuluttua ne joko mitätöidään tai ne osoittautuvat pikaisesti kokoon keitetyiksi provokaatioiksi, Zaharova sanoi.

Presidentti Vučić korosti, että Serbia pysyttelee sotilaallisesti liittoutumattomana: Serbia ei hae läntisen sotilasliiton Naton tai edes Venäjän ja viiden muun entisen neuvostotasavallan muodostaman CSTO:n jäsenyyttä.

Serbian johto vaalii Venäjä-suhteita

Serbia pyrkii Euroopan unionin jäseneksi mutta on pitänyt tiiviitä suhteita Venäjään.

Serbia ei ole asettanut pakotteita Venäjää vastaan Ukrainan tapahtumien vuoksi. Venäjä on tukenut Serbian kantaa Kosovon itsenäisyyttä vastaan.

Venäjä on myynyt Serbialle paljon sotilaskalustoa kuten hävittäjiä ja panssariajoneuvoja.

Yhdysvallat on uhannut Serbiaa pakotteilla, koska Serbia on ostamassa Venäjältä kehittyneitä Pantsir-ilmatorjuntaohjuksia.

Lokakuussa maiden armeijat pitivät yhteiset sotaharjoitukset. Venäjä käytti ensi kertaa kehittynyttä S-400-ilmatorjuntajärjestelmäänsä ja Pantsir-ohjuspatteria ulkomaisissa sotaharjoituksissa.

Harjoituksia edelsi Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin Belgradin-vierailu. Putin vieraili Serbiassa tammikuussa.

Talouden alalla EU on Serbian keskeinen kauppakumppani, mutta Venäjällä on päärooli Serbian energiantoimituksissa.

Serbia on riippuvainen venäläisestä öljystä ja maakaasusta ja on neuvotellut liittymisestä TurkStream-kaasuputkeen, joka kuljettaa kaasua Venäjältä Turkkiin.

Venäjä yrittää padota Naton laajentumista

Nyt julkisuuteen tullut Serbian tapaus ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Venäjän tiedustelua syytetään epäilyttävistä toimista Balkanin alueella.

Venäjä on kytketty Montenegron vallankaappausyritykseen vuonna 2016. Suunnitelmaan sisältyi muun muassa aikomus salamurhata länsimielinen pääministeri Milo Đukanović.

Montenegro on tuominnut poissaolevina vankeuteen kaksi venäläistä, joiden epäillään olevan GRU:n jäseniä.

Jos kyseessä oli tosiaan Venäjän yritys katkaista Montenegron länsisuuntaus, se ei onnistunut: Montenegro liittyi Natoon vuonna 2017.

Viime vuonna Kreikka karkotti kaksi venäläistä diplomaattia ja asetti maahantulokiellon kahdelle venäläisdiplomaatille, koska näiden epäiltiin juonitelleen Kreikan ja Pohjois-Makedonian välien sovittelua vastaan.

Tässäkin Venäjän motiivina näyttää olleen pyrkimys estää Naton laajentumista. Nimikiista Nato-maa Kreikan kanssa oli keskeinen este entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tiellä sotilasliittoon.

Nimikriistan ratkaisu avasi tien: Pohjois-Makedonian tasavallan odotetaan liittyvän läntiseen sotilasliittoon ensi vuonna.

Äskettäin Bosnia-Hertsegovinan presidenttineuvoston serbijäsen Milorad Dodik ilmoitti, että Bosnian serbitasavalta ei aio liittyä Natoon.

– Koemme valtavaa painetta Nato-jäsenyysasiassa. Länsi haluaisi kaikki maat Nato-jäseniksi, Dodik sanoi Venäjän valtiolliselle uutistoimistolle Tassille.

– Serbitasavallalla ei ole aikeita muuttaa strategista suuntaansa: sotilaallista liittoutumattomuutta.

Koska Serbitasavalta on toinen Bosnia-Hertsegovinan muodostavista entiteeteistä, maan Nato-jäsenyys ei onnistu ilman sen suostumusta.

Aiheesta aiemmin:

Venäjä vaalii slaavilaisia yhteyksiä – mutta pureeko sen vetovoima enää muihin itäisen Euroopan maihin? 18.1.2019

Putin sai sankarin vastaanoton idän ja lännen välillä tasapainoilevassa Serbiassa – syytti Kosovoa jännitteiden lietsomisesta 17.1.2019

Venäjällä on tiukka ote Serbiasta – erityisesti nuoret kallistuvat kohti itää 8.1.2018

Lähteet: AFP, AP, Reuters