Soten valinnanvapaudesta on tullut trendi – Nuoret hyötyvät, entä muistisairaat tai mielenterveysongelmaiset, kysyy tutkija

Sosiaalipolitiikan tutkija Olli Karsio vertaili valinnanvapautta eri maissa. Vapaus valita ei takaa Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tasa-arvoa.

Sote-palvelujen valinnanvapaus
Anonyymiä kuvaa kauppakeskus.
Valinnanvapauden lisääntymisestä sosiaali- ja terveyspalveluista on tullut suorastaan kansainvälinen trendi parin, kolmen vuosikymmenen aikana. Valinta voi olla vaikeaa, jos tavallisesta arjesta selviäminenkin tuottaa hankaluuksia. Henrietta Hassinen / Yle

Kun tavallinen työikäinen ihminen murtaa kätensä tai joutuu kiireettömään leikkaukseen, hän osaa valita hoitopaikkansa. Hänellä on yleensä kaikki tarvittavat keinot ja taidot ottaa selvää, vertailla – ja valita.

– Entä sitten, kun muistisairaan vanhuksen ja mielenterveys- tai päihdeongelmaisen pitäisi osata tehdä näitä valintoja? Tai kenen tahansa ihmisen, jolla on haasteita, vaikeuksia ja avuntarpeita jo ihan tavallisessakin elämässä?

Näin kysyy tamperelainen sosiaalipolitiikan tutkija Olli Karsio, joka on käynyt läpi valinnanvapauden kansainvälistä tutkimusta.

Rullstol i närbild.
Omin avuin pärjääminen voi olla voimaannuttava kokemus.Andrey Popov

Karsion mukaan omasta valinnanmahdollisuudesta eli 'minä itse valitsen' -kokemuksesta voi olla jopa hyötyä.

Hyötyjiä voivat olla vaikkapa ne, joille tiedon hankinta ja vertailu on kovin työlästä esimerkiksi pahan puhe- tai lukihäiriön tai vaikean vamman vuoksi. Muun muassa heille 'minä itse' voi olla voimaannuttava kokemus.

Karsion tutkimustuloksissa painottuvat Englanti ja USA, mutta mukana on arvioita myös Hollannista, Saksasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Valinnanvapautta on selvitetty monin tavoin, mutta Karsio huomasi, että vaikutuksia erityisesti julkiseen talouteen ei juurikaan ole tutkittu.

Vapaus valita on länsimainen trendi

Olli Karsio sanoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta on kasvanut kansainvälinen trendi 1990-luvulta alkaen.

On poliittinen kysymys päättää, millaisena ja kuinka laajana valinnanvapaus yhteiskunnassa toteutetaan.

Olli Karsio

– Ihmisen valinnanvapauden laajeneminen on ollut vahva kehityssuunta. Nykyään elämme muutenkin entistä yksilökeskeisemmin. Siksi olisi aika vaikea nähdä, että länsimaisessa hyvinvointivaltiossa trendi jotenkin kääntyisi, Olli Karsio sanoo.

– Se taas on poliittinen kysymys päättää, millaisena ja kuinka laajana valinnanvapaus kussakin yhteiskunnassa toteutetaan.

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo, että juuri EU-trendi toi ajatuksen valinnanvapaudesta myös Suomeen.

Herrala kannattaa vapautta valita, mutta pitää kuitenkin tarpeellisena rajata tai ohjata sitä joissakin asioissa. Esimerkiksi lasten etua ei missään tilanteessa saa vaarantaa aikuisten valinnoilla.

Monimutkaisuudesta eriarvoisuutta?

Sosiaalipolitiikan tutkija näkee valinnanvapaudessa ainakin kaksi kohtaa, joissa tasa-arvo helposti vaarantuu. Yksi syy on raha, jos sillä pääsee etuilemaan jonossa. Näin on todettu käyneen esimerkiksi Haminassa.

Pohjoismainen hyvinvointivalto on aina perustunut siihen, että kaikki käyttävät samaa julkista palvelua ja se on kaikille yhtä laadukasta.

Olli Karsio

Toinen syy on monimutkainen järjestelmä; voi käydä niin, että ympäri käydään ja yhteen tullaan.

– Meillä on ensinnäkin julkisia kunnan palveluja. Toiseksi on ulkoistettuja palveluita, jotka kunta kuitenkin maksaa ja joihin se ohjaa asukkaat. Sitten on kolmantena palveluseteli, jolla asiakas voi itse valita. Lopputuloksena he kaikki voivat kuitenkin päätyä ihan samaan hoito- tai hoivapaikkaan, Olli Karsio kertoo esimerkin.

Sosiaalipolitiikan tutkija ulkona
Sosiaalipolitiikan tutkija Olli Karsio sanoo, että Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on aina perustunut tasa-arvoon. Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Voiko julkista palvelua parantaa omalla rahalla: saat jotakin lisää, jos maksat lisää? Silloin varakkaat pystyvät valitsemaan laadukkaampaa, ja se luo epätasa-arvoa.

Olli Karsio huomauttaa, että Pohjoismainen hyvinvointivaltio on aina perustunut siihen, että kaikki käyttävät samaa julkista palvelua ja se on kaikille yhtä laadukasta.

– Mikään laki ei tosin kiellä maksamasta kaikkea kokonaan itse. Tätä yksityistä palvelua on Suomessa esimerkiksi vanhusten asumisessa ja hoivassa käyttänyt vain pieni joukko. Aika harvalla on siihen mahdollisuus.

Vapaus vai pakko valita itse?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta on yrittänyt jo useampi hallitus. Sanana valinnanvapaus on tullut tutuksi, mutta sen käytännön merkitys on jäänyt ihmisille aikalailla hämäräksi.

Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen suunnitelmiin kuului, että sote-uudistuksessa paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset olisivat saaneet oman henkilökohtaisen budjetin.

Ehdotus hämmensi ainakin niitä, jotka tällä hetkellä tarvitsevat paljon terveys- tai sosiaalipalveluja. Miten omaa tarvetta osaa käytännössä laskea ja hallita?

Tulevan hallituksen sote-suunnitelmista ei tiedetä.

Myös henkilökohtaiset budjetit ovat osa kansainvälistä trendiä.

Olli Karsio

Olli Karsion mukaan myös henkilökohtaiset budjetit ovat osa kansainvälistä trendiä. Hän uskoo, että ne lisääntyvät varsinkin nuorten palveluissa.

Ångest
Tutkija uskoo, että henkilökohtaiset budjetit varsinkin nuorten sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat lisääntymässä. Yle/Carolina Husu

Päädytäänkö lopulta siihen, että kaikkien on pakko valita? Tarvitaanko Suomeen silloin "valinnanvapausneuvojien" virkamieskunta niitä varten, jotka eivät halua valita tai eivät pysty sitä tekemään?

Olli Karsio ei pidä tätä todennäköisenä.

– Voidaan puhua vaikka 'puolesta valitsijasta', joka voi olla esimerkiksi joku läheinen, muu uskottu tai virkamies. Näinhän Suomessa on erityisesti sosiaalipalveluissa. Omaiset ja esimerkiksi sosiaali- tai asiakasohjaaja tai joku vastaava tekee päätökset siitä, mihin hoivapaikkaan vanhus sijoitetaan, sanoo Olli Karsio.

Sosiaali- ja terveysministeriön hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki muistuttaa, että virkamiesten tulee jo nykyisen lain mukaan auttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasta kaikin tavoin.

– Lopullista valintaa virkamies kuitenkaan ei voi tehdä, vaan asiakas itse tai hänen asioidensa hoitaja päättää. Esimerkiksi muistisairaalla vanhuksella tai kehitysvammaisella on yleensä joku rinnallakulkija olemassa, Lehtimäki sanoo.

Hammashoitokokeilun osallistujamäärä oli niin pieni, että käytännössä mukaan pääsivät ne, jotka ehtivät nopeasti ilmoittautua netissä.

Vuokko Lehtimäki

Valinnanvapauden lisääminen oli osa Sipilän hallituksen soteuudistusta. Asiakkaan vapautta valita ehdittiin kokeilla palvelusetelillä eri puolilla maata muun muassa perusvastaanotoilla, suun terveydenhuollossa ja henkilökohtaisen budjetin osalta.

Valintatietojen tai -taitojen puute ei Vuokko Lehtimäen mukaan noussut kokeiluissa esiin. Tampereen seudulla tosin suunhoidon kokeiluun ehtivät nopeat netinkäyttäjät, koska vain osa halukkaista mahtui mukaan.

Valinnan vapautta on jo

Valinnan vapautta on ollut olemassa vuodesta 2014 alkaen:

Järjestelmä ei ole tasa-arvoinen eri kunnissa asuvien suomalaisten kesken. Muun muassa tätä sote-uudistuksen toivotaan korjaavan – sitten kun uudistus joskus saadaan maaliin.