WWF yllättyi pikkujokeen laitetun livekameran suosiosta: "Valtavan iso luku"

Hiitolanjokeen laitettu WWF:n livekamera seurasi järvilohien saapumista kutujokeen. Kaikkiaan WWF:n livekameroita on tänä vuonna seurattu yli 4 miljoonaa kertaa.

WWF Luontolive
Järvilohi Hiihtolanjoessa
Järvilohi kävi lokakuussa näyttämässä WWF:n kalalivelle leukojaan WWF

Maailman luonnonsäätiö WWF asetti viime lokakuussa Etelä-Karjalassa Rautjärven Hiitolanjokeen kalakameran. Joki oli kesällä saanut valtakunnallista julkisuutta, kun siinä olevat kolme voimalaitospatoa oli päätetty purkaa.

Venäjän Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki olisi muuten arvokas lohijoki, mutta Suomen puolella olevat padot ovat estäneet lohen nousemisen luontaisille kutupaikoilleen.

Kuukaudessa WWF:n livekamera keräsi 176 000 katselukertaa.

– Se on ihan valtavan iso luku, sanoo WWF:n viestintäasiantuntija, livekameroista vastaava Joonas Fritze.

Fritze muistuttaa, ettei lukemaa kannata verrata saimaannorpan tänä keväänä saamaan 1,5 miljoonaan katselukertaan, koska suomalaisten suosikiksi nousseen norppaliven kanssa on vaikea kilpailla.

– Hiitolanjoen kalakameralla saatiin nostettua tällaista vähemmän suloista, mutta uhanalaista lajia esille, kertoo Fritze.

Viime vuonna WWF:n kalakamera oli Vihdissä kuvaamassa taimenia, mutta se sai selvästi vähemmän katselukertoja kuin Hiitolanjoessa olleen kameran välittämä kuva.

Järvilohi Hiihtolanjoessa
Järvilohet saapuivat kutemaan. Katso WWF:n kalaliven lokakuussa taltioimaa videota Hiitolanjoelta.

Livekuva kiinnostaa

Tänä vuonna WWF:llä on ollut Suomen luonnossa kaikkiaan seitsemän eri livekameraa. Niiden kautta on voinut Hiitolanjoen kalakameran lisäksi seurata metsäpeuran, kalasääsken eli sääksen, liito-oravan, kyyn, saimaannorpan ja ahman elämää.

– Kyykamera oli todella suosittu. Se sai kuukaudessa noin puoli miljoonaa katselukertaa, kertoo Joonas Fritze.

Kyiden lisäksi kameralle näyttäytyi myös rantakäärmeita. Joonas Fritze arvioi, että käärmekameran suosiolle voi olla varsin luonnollisen selitys.

– Siinä oli ehkä sellainen inhoelementti mukana, naurahtaa Fritze.

Kamerat olivat paikoillaan vähintään kuukauden, joissakin kohteissa pitempäänkin. Joonas Fritzen mukaan jokainen niistä keräsi vähintään 100 000 ketselukertaa.

– Kyllä se kertoo siitä, että muutkin eläimet kiinnostavat kuin saimaannorppa. Tilausta tällaisille on.

Kaikkiaan WWF:n livekamerat ovat tänä vuonna keränneet Suomessa jo noin 4,1 miljoonaa katselukertaa. Suosituin oli edelleen norppalive, joka viime toukokuussa sai noin 1,5 miljoonaa katselukertaa.

Saimaannorppa kivellä
Pullervo källötteli Saimaan kivellä norppalivessä toukokuussa 2016.WWF

Norppalivessä suoraa lähetystä internetiin välittävä kamera oli Saimaalle asetettu kuvaamaan kiveä, jossa saimaannorppa on tavannut köllötellä.

Kiinnostus saimaannorppaa ja norppaliveä kohtaan oli edellisvuosien tapaan vankka, vaikka tänä vuonna oli vain yksi päivä, jolloin saimaannorppa kunnolla kiven päällä aikaansa vietti.

Toisaalta suurpetoja kuvannut ahmalive sekä liito-oravan elämää kuvannut liito-oravakamera olivat välillä ongelmallisia, kun eläimet näyttäytyivät kameran edessä vain vähän aikaa. Ihmiset kun eivät aina jaksa kovin kauaa eläintä kuvaan odottaa.

– Meidän ideamme livekameroissa on, että ihminen on ikään kuin piilokojussa luonnossa. Voisimme toki hankkia kameran, jota voisi pyörittää eläinten liikkeiden mukaan. Me kuitenkin haluamme olla mahdollisimman vähän ihmisen ja luontokokemuksen välissä, sanoo WWF:n Joonas Fritze.

Tällä hetkellä WWF:n livekamera kuvaa vain metsäpeuraa (siirryt toiseen palveluun). Talviaika on vaikea aika kameroiden akkujen kestävyydelle, eikä aurinkovoimaakaan voi pimeään aikaan käyttää. Siksi muut WWF:n livekamerat palaavat vasta ensi keväänä.

– Loppuvuoden aikana pohdimme, minne ensi vuoden kamerat laitetaan. Vielä emme tiedä varmuudella, palaako livekamera esimerkiksi Hiitolanjoelle, kertoo Joonas Fritze.