Käsityöprofessorit, teknologiakasvattajat ja tekstiiliopettajien liitto tyrmäävät opetussuunnitelman arvostelun – opettajat täysin eri mieltä

Erimielisyyttä aiheuttaa myös julkisuudessa ollut ehdotus uudesta oppiaineesta, joka yhdistäisi teknisen työn ja teknologian.

opetussuunnitelmat
1. vuoden käsityönopettajaksi opiskeleva Heli Mäenpää ja 3. vuoden opiskelija Antti Vepsäläinen Rauman OKL:stä ohjaavat robottinosturia, jollaisia yläkoulun oppilaitakin opetetaan ohjelmoimaan.
Kolmannen vuoden käsityöopettajaopiskelija Antti Vepsäläinen ja ensimmäisen vuoden käsityöopettajaopiskelija Heli Mäenpää Rauman OKL:stä ohjaavat robottinosturia, jollaisia yläkoulun oppilaitakin opetetaan ohjelmoimaan. Päivi Leppänen / Yle

Keskustelu uuden opetussuunnitelman mukaisesta teknisen ja tekstiilityön yhdistämisestä on käynyt kiivaana.

Ylen pari viikkoa sitten julkaisemassa jutussa kerrottiin, että sekä tyttöjen että poikien kiinnostus käsitöitä kohtaan on vähentynyt uuden opetussuunnitelman myötä. Siinä uusi yhdistetty käsityö tuli pakolliseksi kaikille 7. luokkalaisille. Muun muassa vientiteollisuus ja teknisen työn ammattilaiset ovat huolissaan käsityötaitojen katoamisesta.

Alan sisällä on hyvin eriäviä mielipiteitä kaksi vuotta käytössä olleesta opetussuunnitelmassa.

Tekstiiliopettajaliiton johto ja käsityö- ja teknologiakasvatusprofessorit eivät pidä opetussuunnitelmaa huonona eivätkä he näe, että teknisen työn opettajien ehdottama teknisen työn ja teknologian yhdistäminen omaksi tekstiilityöstä erilliseksi oppiaineekseen olisi ratkaisu.

Puolestaan tekstiilityön opettajat näkevät enemmän ongelmia opetussuunnitelmassa kuin heitä edustava liitto.

Opetussuunnitelmalla myös tukijansa

Viisitoista asiantuntijaa reagoi käsityön ja teknologiakasvatuksen professorien johdolla Ylen ja Helsingin Sanomien uutisointiin (siirryt toiseen palveluun) peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksen vaikutuksista teknologisen osaamisen tasoon. He ovat lähettäneet asiaa koskevan kannanoton Ylelle ja Helsingin Sanomille. (siirryt toiseen palveluun)

Tekstiiliopettajaliiton puheenjohtaja Minna Hankala-Vuorinen on professorien, teknologiakasvattajien ja tekstiiliopettajaliiton kannanottojen allekirjoittaja. Erityisesti kannanoton kirjoittajia vaivaa Teknisten aineiden opettajien yhdistyksen esittämä teknisen työn eriyttäminen takaisin omaksi oppiaineekseen ja teknologiakasvatuksen sisällyttäminen tähän.

Hankala-Vuorisen johdolla myös Tekstiiliopettajien liitto on ottanut erikseen kantaa Ylen alaa koskevaan uutisointiin (siirryt toiseen palveluun), jossa he vaativat opettajille työrauhaa uuden opetussuunnitelman haltuun ottamiseksi. Molemmissa kannanotoissa nähdään, että opetussuunnitelmassa ei ole suuria ongelmia.

Hankala-Vuorinen pitää uutta opetussuunnitelmaa hyvänä ja peräänkuuluttaa työrauhaa sen ympärille.

– On liian aikaista tehdä johtopäätöksiä uuden opetussuunnitelman toimivuudesta.

Hankala-Vuorinen on kuitenkin sitä mieltä, että nykyistä monimateriaalista käsityötä parempi vaihtoehto opettajakoulutuksessa olisi kaikille yhteiset perusopinnot, jonka jälkeen opiskelija voisi syventyä jompaankumpaan ainealaan.

Käsityön professori Eila Lindfors.
Rauman käsityökasvatuksen professori Eila Lindfors on yksi kannanoton allekirjoittaneista professoreista. Hän toivoo nykyisten päättäjien ymmärtävän teknologisen osaamisen merkityksen. Lindfors peräänkuuluttaa resursseja kaikille yhteisen käsityön opetuksen jatkamiseen myös 8.- ja 9.-luokalla.Päivi Leppänen / Yle

Toisen kannanoton allekirjoittaneen professorijoukon mielestä teknologiakasvatus on teknistä työtä huomattavasti laajempi osaamisalue. Professorit nostavat teknologiakasvatuksessa keskeiseen asemaan luovan ajattelun kehittämisen.

– Taiteisiin, käsityöhön, muotoiluun ja humanistisiin tieteisiin liittyvä osaaminen on keskeistä myös teknisillä aloilla, he toteavat kannanotossaan.

Heidän mukaansa teknologiaan liittyvän osaamisen kehittäminen kuuluu lähes kaikkeen toimintaan perusopetuksessa.

Hankala-Vuorinen puolustaa molempia kannanottoja, joissa hän on allekirjoittajana. Hänen mielestään teknologiaa pitää pystyä soveltamaan eri tavoin, ei vain teknisen työn kautta.

– Luovuutta tarvitaan siinä, että saadaan keksittyä tarve teknologiselle toteutukselle, jota ei tällä hetkellä edes vielä tiedetä.

Opettajat eri mieltä järjestönsä kanssa

Tekstiiliopettajaliiton johdon ja käytännön työtä tekevien opettajien näkemykset ovat kaukana toisistaan.

Käsityönopettajille tänä vuonna tehdyn kyselyn vastausten ja tekstiiliopettajien sisäisen keskustelun antama kuva on aivan eri kuin liiton kannanoton allekirjoittajien.

Tekstiilintyönopettajat ovat samaa mieltä teknisen työn opettajien kanssa siitä, että käsityön suosion romahtamisen syy on opetussuunnitelma. Näin kertoo käsityönopettajille aiemmin tänä vuonna tehty kysely (siirryt toiseen palveluun). Kyselyyn vastasi tekstiiliopettajista lähes kuudesosa.

Tekstiilityön opettaja Auli Sipola opettaa seiskaluokkalaisia oululaisessa Pohjankartanon koulussa.
Nykyään käsityönopettajaksi voi opiskella Helsingissä, Joensuussa ja Raumalla. Oulun Pohjankartanon koulun tekstiilityön opettaja Auli Sipola on valmistunut tekstiiliopettajaksi Helsingistä. Hän ei pidä uutta opetussuunnitelmaa onnistuneena. Kuvassa vasemmalla Aarne Malmivaara, oikealla Minea Salonen.Risto Degerman / Yle

Tekstiilityönopettajat ovat käyneet vilkasta keskustelua uudesta opetussuunnitelmasta myös omissa Facebook-ryhmissään. Niissä moni on eri mieltä liiton johdon kanssa ja ilmaisee, ettei hyväksy liiton virallista kantaa opetussuunnitelman ongelmattomuudesta.

Yksi heistä on turkulainen tekstiilitaustainen käsityönopettaja Tuula Wilén.Hänen mukaansa uusi opetussuunnitelma ei toimi, koska oppilailla ei ole riittäviä valmiuksia toteuttaa sitä. Tunteja pitäisi olla selkeästi enemmän tai oppilaiden pitäisi saada keskittyä jompaankumpaan sisältöön, jotta taidot ehtivät karttua.

Tekstiiliopettajien Lapin alueyhdistyksen puheenjohtaja Hely Perunka sanoo, että Lapissa peruskoulussa kädentaidot valinnaisaineena ovat vähentyneet todella paljon.

– Uusi opetussuunnitelma on ollut täydellinen mahalasku koko oppiaineelle.

Tekstiiliopettajien liiton hallituksessa kahteen otteeseen olleen rovaniemeläisen Perungan mielestä käsityön tilanne ei parane Opetushallituksen ja liiton puheenjohtaja Minna Hankala-Vuorisen vaatimalla työrauhalla.

Hänestä oppilaiden osaaminen ja taitotaso on romahtanut täysin. Ammatillinen koulutus ei ole vielä nähnyt, miten paljon nuorten osaaminen on tippunut, mutta ensi vuonna Perunka näkee senkin olevan edessä.

Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että käsityön tilanne vaihtelee hyvin paljon kuntien välillä. Sitä voi olla 7. luokalla 0–4 tuntia viikossa.

Tekstiiliopettajaliiton puheenjohtaja Minna Hankala-Vuorinen uskoo, että suurin osa tekstiilityön opettajista on samaa mieltä opetussuunnitelmasta kuin liiton johto.

– Ei voi yleistää muutaman äänekkään ihmisen mesoamista somessa.

Hänen mukaansa viimeksi vuonna 2018 on tehty jäsenkysely, jonka pohjalta hallitus on muotoillut kannanottonsa. Tämän kyselyn kysymyksiä ja vastauksia tai kyselyyn vastanneiden määrää ei ole annettu Ylen tietoon.

Pohjankartanon koulun oppilas Aarne Malmivaara käsitöissä.
Oulun Pohjankartanon koulun oppilas Aarne Malmivaara pitää käsitöistä, koska se poikkeaa kaikesta muusta kouluopetuksesta. Tekninen työ on hänestä vähän hauskempaa kuin tekstiilityö. Hän arvioi sen johtuvan siitä, että hän ymmärtää siitä enemmän.Risto Degerman / Yle

Teknologiakasvattajat: Teknologian ja teknisen yhdistäminen ei ratkaisu

Teknologiakasvattajien mielestä ratkaisu olisi uuden oppiaineen sijaan teknologiakasvatuksen vieminen lähes kaikkeen perusopetukseen.

Helsingin yliopistossa valmistellaan uutta teknologiakasvatuksen opetussuunnitelmaa. Se on määrä ottaa käyttöön ensi syksynä, kertoo Helsingin yliopiston teknologiakasvatuksen apulaisprofessori Kaiju Kangas.

– Siinä ei keskitytä pelkästään teknis-loogiseen ajatteluun tai matemaattis-luonnontieteellisten aineiden soveltamiseen, vaan siellä on huomattavasti laajemmin esimerkiksi uutta luovan ajattelun sisältöjä.

Kangas on yksi allekirjoittajista samoin kuin Aalto-yliopiston teknologiakasvatuksen työelämäprofessori Maria Clavert.

– Tutkimus on osoittanut että laaja-alaisuus vahvistaa teknologisen ymmärryksen kehittymistä ja se on myös tapa luoda kiinnostusta niiden oppilaiden joukossa, jotka eivät kiinnostuneita varsinaisesti luma-aineista, sanoo Clavert.

Kangas lähtisi ennen kaikkea oppilaiden kiinnostuksen kohteista.

– Jos tyttöjä kiinnostaa esimerkiksi hoiva-ala, voitaisiin pohtia, mitä kaikkea teknologiaa siihen liittyy.

Kankaan mukaan asiaa on tutkittu 2000-luvun alusta saakka useissa Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa.

– Tällä hetkellä meillä on menossa esimerkiksi keksintöpedagogiikan kehittäminen kymmenessä koulussa ja kuudessa päiväkodissa.

Clavert ja Kangas ymmärtävät teknologiateollisuuden huolen osaavan opiskelija- ja työntekijäaineksen saamisesta tulevaisuudessa, mutta pitävät huolestuttavana sitä, että perusopetukseen kohdistuu vaatimuksia elinkeinoelämästä.

Erikoistumisen palauttaminen vaihtoehto?

Turun yliopiston Rauman yksikössä käsityönopettajaksi opiskelevan Antti Vepsäläisen mukaan olisi hyvä, että opettajaopiskelijat saisivat erikoistua jompaankumpaan aineeseen. Hänellä itsellään on pitkä tausta teknisen työn opettamisesta ennen opiskelun aloittamista.

– Kun kaikkien pitää opiskella kaikkea, ei mitään opi kunnolla. Olemme ehdottaneet, että kaikki tekisivät perusopinnot laajasti, mutta sen jälkeen saisi valita suuntautumisen. Tätä kannattavat monet opiskelijat ja myös kentällä olevat opettajat.

Vepsäläisen yllä kuvaamaa mallia kutsutaan y-malliksi. Siinä yhteisten perusopintojen jälkeen opiskelija voi valita, erikoistuuko hän tekstiilityöhön vai tekniseen työhön.

– Se, miten ja mitä opiskellaan, on oppilaitosten omissa käsissä.

Vepsäläisen mukaan tekniseen työhön tarvittavat laitteet voivat olla vaarallisia, jos niitä ei osaa käyttää, joten riittävää aineen hallinta on tärkeää. Hänen mielestään laitteiden käyttöä opetetaan liian vähän yliopisto-opetuksessa.

– Riittävän vahvaa aineen hallintaa ei voi korvata pedagogiikalla.

Hän toivoisi, että opettajaopiskelijoiden opettajilla olisi myös teknisen alan riittävä osaaminen. Kaikki Suomen käsityön professorit ovat tekstiilitaustaisia.

Myös Tekstiiliopettajaliiton Minna Hankala-Vuorinen kannattaa erikoistumista. Hän on huolissaan alan suosion laskusta. Sitä kuvaa hänen mukaansa se, että Itä-Suomen yliopistossa aloitti tänä syksynä monimateriaalisen käsityön opettajaopinnot vähemmän ihmisiä kuin oli aloituspaikkoja.

Hänen mukaansa y-malli poistaisi myös pelkästään tekstiili- tai teknistä työtä opiskelleiden opettajien nykyisen pätevyysongelman. Nykyään opettajilta edellytetään usein sekä tekstiili- että teknisen työn pätevyyttä, vaikka he olisivat tehneet opintonsa jo vuosia sitten.

_Keskustele aiheesta kello 22:een saakka! _ _Juttua on korjattu 4.12. kello 10.05: Korjattu jutun lopussa viittaus Itä-Suomen yliopiston monimateriaalisen käsityön opettajaopintojen heikkoon suosioon. Aloittajia oli vähemmän kuin aloituspaikkoja. Alun perin jutussa sanottiin, että hakijoita oli vähemmän kuin aloituspaikkoja.
_