Yllättävä raaka-ainepula pelottaa teollisuutta – Suomessa ei ole tarpeeksi sahanpurua, ja kohta sitä ollaan valmiita ostamaan vaikka ulkomailta

Paperi- ja puunjalostusteollisuus tarvitsee yhä enemmän sahanpurua raaka-aineeksi selluntuotantoon. Sahanpuru on myös energianlähteenä ja siitä suunnitellaan polttoainetta.

sahanpuru
Sahanpuruvuori Kotkassa
Kotka Mills Oy:n hankintajohtaja Jouni Pekonen valmistautuu ostamaan tehtaalle nykyistä enemmän sahanpurua laminaattipaperin raaka-aineksi. Antti Vettenranta/Kotkamills Oy

Suomessa ei mene hitustakaan sahanpurua hukkaan. Sahanpurusta saattaa tulla jopa pulaa.

Maamme sahateollisuuden käyttämästä 26 miljoonasta kuutiometristä puuta syntyy vuosittain noin 3,3 miljoonaa kiintokuutiometriä sahanpurua, josta suurin osa päätyy energiantuotantoon poltettavaksi.

Noin kolmannes sahanpurusta käytetään raaka-aineena paperi- ja puunjalostusteollisuudessa, mutta tehtaiden puruntarve on kasvamassa.

Kun kaikki maassamme syntyvä sahanpuru on jo käytössä, on purua entistä vaikeampi saada.

– Myös sahanpuruun toimivat markkinatalouden lait. Kysynnän kasvaessa hinta nousee. Vielä parisen vuotta sitten sahanpurulla oli menekkiongelmia, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

Merivuori korostaa, että puuperäisillä polttoaineilla korvataan fossiilisia polttoainetta. Hänestä on kuitenkin toivottavaa, että sahanpurun jalostusarvoa pystyttäisiin nostamaan nykyisestä.

Tukkeja lilluu tukkialtaassa Stora Enson Kiteen sahalla pilvisenä päivänä.
Suomen sahateollisuuden vuosittain käyttämästä noin 26 miljoonasta kuutiometristä puuta syntyy sivutuotteena noin 3,3 miljoonaa kiintokuutiometriä sahanpurua. Heikki Haapalainen / Yle

Sekä energia- että paperinjalostusteollisuus hankkii kuitenkin sahanpurua sieltä, mistä sen ostaminen on taloudellisesti järkevintä.

– Kotimaan lisäksi purua on tuotu Kotkaan esimerkiksi Baltian maista ja Venäjältä, joista kuljetusmatka jää lyhyemmäksi kuin esimerkiksi Rovaniemeltä, kertoo Kotkamills Oy:n hankintajohtaja Jouni Pekonen sanoo.

Sellua ja mustalipeää

Muun muassa kuluttajapakkauskartonkeja ja laminaattipaperia Kotkassa valmistava Kotkamills Oy käyttää Suomen teollisuuslaitoksista eniten sahanpurua. Tehdas tarvitsee sitä selluloosan valmistukseen.

–Tällä hetkellä sahanpurua toimitetaan tehtaalle 500 kilometrin säteeltä Kotkasta noin 13 500 rekkakuormallista vuodessa, Pekonen kertoo

Noin puolet Kotkamills Oy:n tytäryhtiölle Kotkamills Absorbexille toimitetusta 0,7 miljoonan kiintokuutiometrin sahanpurun massasta jalostuu Kotkan tehtailla paperin raaka-aineeksi ja lopusta syntyy mustalipeää, jota hyödynnetään tehdasintegraatin bioenergiantuotannossa.

UPM Kaukaan sahan lajittelulinjasto, jossa lautoja mitataan konenäöllä.
Sahojen varsinaisten sahateollisuuden tuotteiden lisäksi kysyntää riittää nykyään myös sahanpurulle. Mikko Savolainen / Yle

Kun mustalipeän orgaaninen aines poltetaan tehtaan kiertoprosesseissa, syntyy höyryä, jota tehdas käyttää sellun valmistukseen, kartongin, paperin ja sahatavaran kuivaukseen ja sähköntuotantoon.

– Höyrystä saatavan bioenergian ansiosta tehtaamme on miltei omavarainen energian suhteen, kertoo Kotkamills Oy:n hankintajohtaja Jouni Pekonen.

Lämpö- ja voimalaitoksia

Suomen sahanpurusta päätyy noin 30 prosenttia hiiltä sitovaan käyttöön, kuten paperin ja puulevyjen valmistukseen. 70 prosenttia päätyy polttoon joko sellaisenaan tai pelleteiksi jalostettuina.

Eteläisessä Suomessa merkittävimpiä sahanpurun energiakäyttäjiä ovat kunnalliset lämpölaitokset ja Pohjois-Suomessa kaukolämpölaitokset, jotka tuottavat sahanpurusta myös sähköä.

– Päästöoikeuksien muutoksen myötä valtion tuki metsähakkeen käyttöön polttoaineena on loppunut, joten nykyään metsähake, puru ja puunkuori ovat hinnaltaan tasavertaisia raaka-aineita niin paperinjalostus- kuin energiateollisuudelle, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

Yksi maamme suurimmista puuta polttoaineenaan käyttävistä voimalaitoksista on Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin suurvoimalaitos, joka kuluttaa energiapuuta noin kaksi ja puoli miljoonaan irtokuutiometriä vuodessa. Sahanpurun osuus puun kokonaiskulutuksesta on noin kymmenisen prosenttia.

– Sahanpuru tulee tehtaalle vielä toistaiseksi kotimaasta, mutta metsähaketta saadaan myös Venäjältä ja Baltian maista, kertoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo.

laminaattipaperirullia tehtaalla
Kotkamills Absorbex Oy:n tehtaalla sahanpurusta jalostetusta selluloosasta valmistetaan laminaattipaperia. Kotkamills Oy

Poriin suunnitellaan suurta biokonversiotehdasta, joka valmistaisi sahanpurusta ja kuorikkeesta bioetanolia, ligniiniä ja biokaasua. Laitos tuottaisi päätuotteenaan bensiiniin sekoitettavaa bioetanolia noin 25 000 tonnia vuodessa. Sivutuotteena syntyisi biokaasua noin 15 000 autolle.

Alustavan suunnitelman mukaan biokonversiotehdas on määrä ottaa käyttöön vuonna 2023.

Sahanpurusta suunnitellaan erotettavan myös valkuaisainetta kalanruokaan ja mahdollisesti jopa ihmisravintoon.

Hiiltä sitova laminaatti

Kotkamills Absorbex Oy on yksi maailman suurimmista laminaattipaperin valmistajasta. Sen 165 000 tonnin vuosituotannosta 95 prosenttia menee vientiin.

–Tuotteiden merkittävimpiä loppukäyttökohteita ovat dekoratiiviset ja tekniset korkeapainelaminaatit. Niiden eli ikilevyjen pitkän käyttöiän ansiosta sahanpurun hiili sidotaan lopputuotteessa jopa kymmeniksi vuosiksi, Pekonen kertoo.

Hän on huolissaan siitä, miten valtio alkaa mahdollisesti jatkossa ohjata sahanpurun käyttöä.

– Sahanpurun käytön tukeminen esimerkiksi uusiutuvien polttonesteiden valmistuksessa johtaisi siihen, että hiiltä sitovat käyttökohteet joutuisivat kustannuskehityksessä epäedulliseen asemaan.

Laminaattipaperimarkkinan kasvaessa Kotka Mills Absorbex Oy:n tavoitteena on nostaa paperintuotantonsa 165 000 tonnista 250 000 tonniin vuodessa.

Tuotannon lisääminen edellyttää nykyisen paperikoneen modernisointia ja investointia kokonaan uuteen erikoispaperikoneeseen. Kotkamills Oy työllistäisi laajentamisen myötä nykyisten 530 työntekijän lisäksi 30 uutta työntekijää.

Pekosen mukaan tuotannon kasvattaminen vaatii myös, että tehtaalle pystytään hankkimaan 30 prosenttia nykyistä enemmän eli yhtensä noin miljoona kuutiometriä sahanpurua vuodessa.

– Muutos on välttämätön nousevan paperituotannon edellyttämän raaka-aineen riittävyyden turvaamiseksi, Pekonen kertoo.