Yhä useampi palkansaaja kokee oppivansa työssään jatkuvasti uutta – kurssikirjo on valtaisa, sisältöihin ollaan tyytyväisiä

Tyytyväisyys työpaikan tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin on vuosituhannen vaihteeseen verrattuna lisääntynyt.

työelämä
Turun kaupungin työntekijöitä koulutustilaisuudessa.
Retoriikan perusteista etsittiin työkaluja tehokkaampaan viestintään Turun kaupungin koulutuspäivässä.Jouni Koutonen / Yle

Videotykkiä viritellään vielä ensimmäisten kurssitettavien jo valuessa kokoushuoneeseen. Jokaiselle löytyy hyvin tilaa pitkien pöytien äärestä, ja läppärillä ehtii vielä hoitaa muutaman pikkuhomman ennen koulutuspäivän käynnistymistä.

Tällä kertaa joukko Turun kaupungin työntekijöitä saa oppia muun muassa tietojohtamisesta ja retoriikasta.

Cygnaeuksen koulun rehtori Nicke Wulff on ensimmäisenä pulpetissa odottamassa uutta oppia.

– Koulumaailmassahan sitä retoriikkaa pitää käyttää! Ja aina enenevissä määrin tiedolla johtaminenkin tulee koulumaailmaan. On tärkeää tehdä päätöksiä tiedon, ei mutu-tuntuman perusteella.

Rehtori Nicke Wolff, Cygnaeuksen koulu, Turku.
Rehtori Nicke Wulff keskittyi retoriikan perusteisiin.Jouni Koutonen / Yle

Nicke Wulff näkee koulutuspäivät äärimmäisen tärkeinä oman ammattitaidon ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Tilaisuuteen kannattaa tarttua, ei niitä kuitenkaan rajattomasti tule eteen.

Mahdollisuudet kouluttautua ovat Wulffin mielestä kyllä parantuneet jatkuvasti.

– Työnantaja on keskittynyt aika paljon siihen, että saadaan käydä koulutuksissa ja kursseilla. Myös kurssitarjonta työnantajan puolesta on laajentunut viime aikoina, sanoo Nicke Wulff.

Jatkuvaa uuden oppimista

Samanlaista kertomaa on luettavissa tuoreimmasta Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista. Tänä syksynä julkaistun puntarin tiedot ovat vuodelta 2018.

Lukujen mukaan yhä useampi palkansaaja kokee, että osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen on pyritty vaikuttamaan työpaikalla. Vuositasolla muutokset ovat vähäisiä, mutta parinkymmenen vuoden aikajänteellä suunta käy selväksi.

Julkisella puolella työskentelevien tyytyväisyys asiaan on hieman korkeammalla tasolla kuin yksityisissä palveluissa tai teollisuudessa. Trendi on kuitenkin kaikilla sektoreilla nouseva.

Kaavio, Työolobarometri, TEM.
Kimmo Gustafsson / Yle

Kuntien työntekijöistä 86 prosenttia kokee, että työpaikalla on pyritty vaikuttamaan osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen paljon tai jossain määrin. Kaksikymmentä vuotta sitten vastaava luku oli 75 prosenttia.

Kaavio, Työolobarometri, TEM.
Kimmo Gustafsson / Yle

Valtiolla luvut ovat vielä korkeammalla. Viime vuonna pylväs kipusi yli 90 prosentin rajan.

Kaavio, Työolobarometri, TEM.
Kimmo Gustafsson / Yle

Teollisuudessa ollaan kymmenen prosenttiyksikköä kuntasektoria jäljessä. Kehityskaari on kuitenkin selkeästi nouseva.

Kaavio, Työolobarometri, TEM.
Kimmo Gustafsson / Yle

Yksityisissä palveluissa kokemus osaamisen kehittämisestä on hieman teollisuutta korkeammalla.

Kaikkiaan vuonna 2018 noin 85 prosenttia kuntien, valtion ja yksityisten palveluiden palkansaajista arvioi työpaikkansa sellaiseksi, jossa voi koko ajan oppia uutta.

Teollisuudessa osuus oli aavistuksen alhaisempi, 77 prosenttia. Siellä kasvu on kuitenkin ollut vahvinta, sillä lähtötasokin oli muita alempana.

Jatkuvaa uuden oppimisen riemua työssään kokee jopa yli 90 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä, 84 prosenttia alemmista toimihenkilöistä, ja 72 prosenttia työntekijöistä.

Muutos on keskeinen koulutusteema

Henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti Turun kaupungilta kertoo kuntasektorin oman puntarin vahvistavan niin rehtori Wolffin kuin Työolobarometrin kertomaa, ainakin Turun osalta.

Turku on osallistunut vuodesta 1997 Kuntakymppi-mittaukseen. Selkeää hyppäystä on tapahtunut kuitenkin paljon lyhyemmässä ajassa.

– Viimeisen kuuden vuoden aikana olemme nousseet 60 prosentin tyytyväisyydestä 70 prosenttiin. Kaikista vastaajista 70 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa täydennyskoulutukseen ja pitää sitä riittävänä, kertoo Kavanti.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti, Turun kaupunki.
Eija Kavanti koordinoi ison ja monialaisen joukon koulutustarpeita.Jouni Koutonen / Yle

Kavanti pyörittää yli 11 000 työntekijän palettia. Kirjo on laaja, opettajista kaavoitusarkkitehteihin ja palomiehistä filharmonikkojen huilisteihin. Kaikille laaditaan vuosittaiset koulutussuunnitelmat.

Monilla aloilla, kuten terveydenhoidossa tai pelastusalalla osaamisen säännöllinen päivittäminen on lakisääteistä. Muuten koulutusta räätälöidään toimialojen ja niiden asiakaskunnan tarpeiden mukaan.

Keskimäärin Turun kaupungin työntekijät käyvät 4,8 koulutuspäivää vuodessa. Euromääräistä satsausta Kavanti ei osaa kertoa, sillä osa koulutuksista on sisäisiä, osa ostetaan ulkoa.

– Enemmänkin olemme kiinnostuneita siitä, että henkilöstöä koulutetaan tasapuolisesti ja sillä on vaikutusta arkeen, työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen työelämässä, linjaa Eija Kavanti.

Isoja teemoja kaupungin työntekijöiden koulutuksissa ovat muutosjohtajuus ja muutoksessa eläminen. Myös vuorovaikutustaidot ovat alati tapetilla. Lakiuudistukset ovat nostaneet esimerkiksi saavutettavuuden ja tietosuojan esiin. Tietotekniikka on luonnollisesti koulutusalan kestosuosikki.

Koulutukset kompaktimmin kuin ennen

Hyvä koulutuspäivä on rehtori Nicke Wulffin mielestä sellainen, josta jää ainakin jokin ajatus kutkuttamaan aivojen pohjalle. Tyhjän panttinakin on joskus tullut kalvosulkeisissa istuttua, onneksi vähenevissä määrin.

– Ainakin viime aikoina kouluttajat ovat olleet sen tasoisia, ettei ole tarvinnut miettiä mitä täällä teen ja miksi, hymähtää Wulff.

Lehtori Paula Aali, Turun ammattikorkeakoulu.
Lehtori Paula Aali Turun Ammattikorkeakoulusta opasti kaupungin työntekijöitä parempaan viestintään.Jouni Koutonen / Yle

Koulutusten onnistumisesta Turun kaupungilla saadaan vihiä sessioiden jälkeisistä pikapalautteista. Vaikuttavuuden tarkempi arviointi on haasteellista, ja siinä olisikin kehittämisen varaa tulevaisuudessa.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti kertoo, että Turun kaupungin työntekijöiden toiveissa ovat entistä kompaktimmat koulutuspaketit ja verkkokoulutukset. Barometrien mukaan trendi on muuallakin samansuuntainen.

– Ihmiset ovat arjessaan ja asiakaspalvelutyössään kiireisiä, eli ei mitään kovin pitkiä kertasessioita. Siihen suuntaan olemme myös toimintaa viemässä, toteaa Kavanti.

Työolobarometrin mukaan vuonna 2018 noin neljännes palkansaajista opiskeli kokeneemman työntekijän, mentorin tai opettajan ohjaamana. Runsas puolet opiskeli työssä itsenäisesti ilman ohjausta ja/tai verkkomateriaalin avulla.

Jopa 38 prosenttia palkansaajista kertoi kehittäneensä osaamistaan niin, että voisi tulevaisuudessa työskennellä uusissa tehtävissä.

Rehtori Nicke Wulff turkulaisesta Cygnaeuksen koulusta toteaa, että motivaatio uuden opiskeluun löytyy peiliin katsomalla.

– Silloin voi melkein vaihtaa työpaikkaa jos luulee, ettei tarvitse käydä enää millään kurssilla.

Kahvikuppeja kokoushuoneessa.
Kahvitauon paikka.Jouni Koutonen / Yle