Vain armeijan tuki pitää Venezuelan presidentti Nicolas Maduron vallassa

Opposition johto on pääosin vankilassa, maanpaossa tai maan alla.

Venezuela
Nicolas Maduro.
Alkuvuodesta presidentti Maduron odotettiin luopuvan vallasta pian, mutta hän sinnittelee edelleen Venezuelan johdossa armeijan tuella.Miraflores Press / EPA

Kun Venezuelan oppositiojohtaja Juan Guaido julistautui tammikuussa maan väliaikaiseksi presidentiksi, moni odotti maan presidentin Nicolas Maduron pian joko luopuvan vallasta tai murskaavan opposition. Sen sijaan päädyttiinkin pitkään pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei ole pystynyt nujertamaan toista ja maan hallintoelimet ovat toimintakyvyttömiä.

Ratkaisevassa asemassa Venezuelassa on maan armeija, joka on toistaiseksi pysytellyt Maduron tukena. Tuki perustuu puhtaasti sen saamiin taloudellisiin etuihin.

– Maduro on antanut käytännössä koko maan talouselämän armeijan haltuun, kertoo Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä STT:lle.

Hänen mukaansa armeijan eri klikit saavat tuloja muun muassa öljyn, mineraalien ja huumeiden kaupasta huolimatta Venezuelaa vastaan asetetuista talouspakotteista. Maduron perhe itse saa tuloja vielä kullan myynnistä.

Silti armeijan tuen jatkuminen ei ole taattua. Maan valmiiksikin katastrofaalinen humanitaarinen tilanne pahenee koko ajan entisestään. Pula ruuasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista on huutava, ja rikollisuus ja väkivalta ovat lisääntyneet. Samalla sähköt ovat poikki vähän väliä ja vesihuolto pätkii. Maailmanpankin mukaan yli 90 prosenttia kansasta elää köyhyydessä.

Tästä kärsivät myös sotilaiden ja poliisien perheet. Joitakin korkeita upseereita on jo paennut maasta ja loikannut opposition leiriin. Jos Maduro menettää kenraalien tuen, hänen aikansa Venezuelan johdossa on lopussa.

– Armeija voi luopua tuesta. Näinhän kävi juuri Boliviassakin, huomauttaa Etelä-Amerikkaan perehtynyt alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta.

– Toisaalta Maduron hallinnon kaatumisella on spekuloitu jo kaksi vuotta.

Kiina ja Venäjä toistaiseksi Maduron tukena

Valtaosa länsimaista ja Latinalaisen Amerikan maista tunnusti Guaidon Venezuelan johtajaksi heti alkuvuodesta. Maduron takana ovat silti pysyneet Etelä-Amerikan vasemmistojohtoisten maiden lisäksi esimerkiksi Venäjä ja Kiina, jotka ovat myös estäneet YK:n turvallisuusneuvostoa toimimasta.

Maduro ei silti voi luottaa niidenkään tuen jatkumiseen. Jos alkaa näyttää, että Venezuela ei pysty enää lyhentämään velkojaan tai maksamaan edes niiden korkoja, tuuli voi kääntyä. Tällaisesta on näkynyt jo merkkejä.

– Kiina ja Venäjä pitävät jo yhteyttä Guaidon ryhmään, Pyhälä kertoo.

Hänen mukaansa merkittävässä asemassa on myös Kuuban tiedustelupalvelu, joka vahtii armeijaa ja pitää sitä kurissa kovin ottein.

– Kuuba ei hyväksy vallanvaihtoa Venezuelassa, mikä on mielestäni lyhytnäköistä, sillä maa on itsekin matkalla takaisin 90-luvun kurjuuteen.

Pakkasvirta ei pidä kuubalaisten merkitystä niin suurena.

– Kuuban talous on niin huonossa kunnossa, ettei sillä ole tällaisia toimintamahdollisuuksia, vaikka tiedusteluyhteistyötä maiden välillä voikin olla.

Kansansuosiota ruokapaketeilla

Maduron edeltäjä Hugo Chavez perusti suosionsa siihen, että hän maksoi öljyrahoilla sosiaaliohjelmia ja paransi köyhimmän kansanosan asemaa.

Myös Maduron hallinnolla on yhä jonkin verran kansansuosiota jäljellä köyhimpien keskuudessa. Pyhälän mukaan tämä perustuu esimerkiksi ruuanjakeluun, jonka loppumista he pelkäävät.

– Yli puolelle kansasta jaetaan ruokapaketteja. Vaikka niiden ravintoarvo on vähäinen, monella ei ole muutakaan.

Toisaalta Maduro hallitsee myös pelolla. Hänen vastustajiaan on lukittu vankiloihin, kidutettu ja tapettu. Lisäksi YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on raportoinut hallituksen tukijoiden tappaneen yli 10 000 ihmistä lähinnä köyhien asuinalueilla, Pyhälä kertoo.

Maduron vastustus yhdistää oppositiota

Vaikka Maduron asema johdossa on hutera, ei oppositionkaan tilanteessa ole hurraamista. Pyhälän mukaan lähes puolet opposition kansanedustajista on vangittu, lähtenyt maanpakoon, hakenut turvapaikkaa länsimaiden lähetystöistä tai painunut maan alle.

Lisäksi Maduron hallinto on yrittänyt lyödä kiilaa oppositioryhmien välille neuvottelemalla muutaman pienpuolueen kanssa ennenaikaisten vaalien järjestämisestä.

Silti valtaosa oppositiosta on vielä Guaidon takana, koska Maduron vastustaminen yhdistää niitä.

– Epäilemättä erimielisyyksiä ilmaantuisi pian, jos Maduro poistuisi vallasta, Pakkasvirta sanoo.

Uutta energiaa oppositio tuntuu saaneen siitä, että Maduron liittolainen, Bolivian Evo Morales luopui vallasta. Oppositio on jälleen palannut kaduille osoittamaan mieltään Maduroa vastaan, tosin pienemmin joukoin kuin alkuvuodesta.

Hallinto kaatuu ennen pitkää

Pyhälä ja Pakkasvirta kumpikin uskovat, että ennen pitkää Maduron valtakausi päättyy omaan mahdottomuuteensa.

– Jossain vaiheessa kiehuu yli. Toivottavasti tämä ei tapahdu väkivaltaisesti, Pakkasvirta sanoo.

Se on hänen mukaansa silti mahdollista etenkin, jos kansannousu tapahtuisi ulkomaisella tuella.

Jos Maduron hallinto kaatuisi, pitäisi välttää valtatyhjiö ja tukea Venezuelaa rehellisten vaalien järjestämisessä. Pyhälän mukaan tässä vaiheessa olisi tärkeä saada aikaiseksi koalitiohallitus, jossa olisi mukana myös armeijan edustajia ja esimerkiksi Chavezin aikaisia ministereitä, jotka ovat arvostelleet Maduroa.

Rauhanomaisen vallanvaihdonkin jälkeen maan talouden saaminen kuntoon olisi valtava urakka.

Maan perusinfrastruktuuri öljyntuotantoa myöten on jätetty heitteille, ja sen kunnostaminen vaatisi paljon rahaa. Pyhälän mukaan kansainvälisten tukijoiden pitäisikin tällöin keksiä keinoja tukea talouden jälleenrakentamista ilman uusliberalistista shokkiterapiaa, mitä esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on perinteisesti harrastanut.

– Venezuelan luonnonvarat ovat valtavat, joten ulkomaisia investointeja voisi olla saatavilla, hän arvioi.

Aiheesta lisää:

Venezuelan johto syyttää oppositiojohtaja Juan Guaidóa maanpetoksesta

Onko Venezuela uusi Kuuba? Pakotteet kurittavat kansalaisia, mutta niiden avulla ei välttämättä saada syrjäytettyä diktaattoria

YK-raportti: Venezuelan joukot ovat surmanneet lähes 7 000 ihmistä puolentoista vuoden aikana

"Vallanvaihtoa ei ole Venezuelassa näkyvissä, on vain kasvavaa kurjuutta." – Toimittaja Pertti Pesonen ja professori Teivo Teivainen vastasivat yleisön kysymyksiin