Suomen porolukuun ei muutosta – työryhmä ehdottaa velvoittavia keinoja porolaidunten kestävyyden takaamiseksi

Porolukujen muuttamisen sijaan työryhmä ehdottaa paliskunnille muita toimenpiteitä laidunten parantamiseksi.

poronhoito
Poro.
Risto Degerman / Yle

Suomessa on pohdittu jo vuoden verran, kuinka monta poroa Suomessa saa olla ja millainen tulevaisuus porotaloudella on. Maa- ja metsätalousministeriön vuosi sitten asettama työryhmä kertoi ehdotuksestaan maanantaina.

Ehdotuksen mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana poroja tulee olemaan saman verran kuin nyt, eikä porolukuja vähennetä. Mikäli työryhmän ehdotus menee läpi, Suomessa saa tulevaisuudessakin olla 203 700 poroa.

Suomessa porot ovat yksityisomaisuutta ja suurimmasta sallitusta poromäärästä päättää maa- ja metsätalousministeriö.

Kun porolukuja ei lähdetä muuttamaan, työryhmä ehdottaakin, että jokaisen paliskunnan tulee valmistella oma hoito- ja käyttösuunnitelma, jolla turvataan laidunalueiden kunto ja kestävyys.

Suunnitelmissa huomioitaisiin paliskuntien vuodenaikaisten laidunkiertojärjestelmien kehittämisen ja poromäärien säätelyn tarpeet ja mahdollisuudet.

– Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat toteuttaisivat keskeisesti hallitusohjelman tavoitetta edistää porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona, sanoo työryhmää vetänyt neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä.

Laidunalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien tulee ehdotuksen mukaan olla valmiita toteutettavaksi 1.6.2022.

Tapani Sirviö
Vesa Toppari / Yle

Jokainen paliskunta valitsee kaksi keinoa, joilla parantaa laidunmaitaan

Työryhmä on ehdottanut viittä keinoa, joiden avulla paliskunta voi parantaa omia laidunalueitaan. Esityksen mukaan paliskunta valitsee alla mainituista kaksi toimenpidettä ja esittää toimenpiteiden toteutustavat vuosille 2022–2030:

  1. Vähintään seitsemän prosentin eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan sallittuun eloporomäärään. Toimenpiteellä pyritään lisäämään talvilaidunten jäkälämäärää laidunpainetta vähentämällä.
  2. Aikainen teurastus 1.6.–15.11. välisenä aikana. Paliskunta sitoutuu teurastamaan 67 prosenttia poronhoitovuoden teurasporoista aikaisin syystalvella. Toimenpiteen tavoitteena on säästää talvilaitumia minimoimalla teurasporojen talviaikainen laidunten käyttö.
  3. Jäkälämaiden tilan parantaminen. Toimenpide voi sisältää laidunkierron kehittämistä paimennuksen tai aitaratkaisujen avulla. Toimenpiteen tavoitteena on ohjata porojen kulkua ja laidunnusta sekä estää poroja tallomasta jäkälälaitumia lumettomana aikana. Porot tulee paimentaa pois talvilaidunalueilta ennen lumien sulamista keväällä.
  4. Kesälaidunkierron kehittäminen. Toimenpide sisältää porojen kesälaidunnuksen ohjaamista niin, että sillä edistetään luonnon monimuotoisuutta ja estetään pensoittumista. Kesäaikana poroja tulee ohjata laiduntamaan alueilla, joilla laidunnuksesta on hyötyä luonnon monimuotoisuudelle.
  5. Vapaaehtoisia paliskuntien yhdistymisiä. Joillakin alueilla tokkakuntien vapaaehtoinen yhdistäminen tai yhteistyön lisääminen auttaisi tokkakuntien laidunmaiden monipuolistumisessa ja porojen laidunkierron ja laiduntenkäytön kehittämisessä.

Myös osakaskohtaisia lukuja esitetään yhdenmukaistettavaksi niin, että jokaisessa paliskunnassa osakaskohtainen suurin sallittu poromäärä olisi 500 eloporoa. Paliskunnan osakkaalla tarkoitetaan poronomistajaa.

Muutoksen tavoitteena on lisätä päätoimisten ja sitoutuneiden poronomistajien määrää paliskunnissa.

Työryhmän esitys etenee seuraavaksi maa- ja metsätalousministerin pöydälle. Esitys tulee myös lausuttavaksi ensi keväänä. Uusi asetus sellaisena kuin se lopulta muodostuu, pitäisi olla voimassa uuden poronhoitovuoden alkaessa 1.6.2020.

Saamelaiskäräjät tyytyväinen työryhmän esitykseen

Myös Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistuu tänään maanantaina Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän esityksen julkaisutilaisuuteen.

Saamelaiskäräjät pitää erittäin hyvänä työryhmän esitystä, ettei paliskuntakohtaisiin porolukuihin esitetä muutosta.

– Saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytysten ja elinvoimaisuuden kannalta on todella tärkeää, ettei työryhmä esitä porolukujen leikkaamista, Sanila-Aikio toteaa.

Uusi työryhmä pohtimaan paimennustukia ja ohjaamaan käyttösuunnitelmia

Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmä ehdottaa, että maa- ja metsätalous asettaa seuraavaksi porotalouden tulevaisuustyöryhmän, joka voi toimia käyttösuunnitelmien ohjausryhmänä.

Tulevaisuustyöryhmän tulisi myös pohtia paimennustukimuotoja, talvi- ja kesälaidunten käyttöä sekä mahdollisia kannustimia paliskuntien vapaaehtoiseksi yhdistämiseksi.

Kesäkuun poroparlamentissa Rovaniemellä maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toivoi uudenlaista, ympäristönäkökulman huomioivaa tukijärjestelmää, joka koskisi laidunten hoitoa.

Porotalouden tulevaisuustyöryhmän tulisi myös tehdä ehdotuksia muun maankäytön poronhoidolle aiheuttamien haittojen minimoimiseen ja haittojen ennallistamiseen. Toukokuussa julkaistussa Luonnonvarakeskuksen raportissa tuodaan esille muun muassa metsätalouden vaikutuksia poronhoitoon.

Lue myös: Porojen talvilaitumien tila on edelleen heikentynyt – porotalous, metsänhoito ja maankäyttö olisi saatava kohtaamaan