Kuinka kalliiksi tukilakot käyvät Suomelle? EK: "Suhteeton toimi" – SAK: "Ei kansantalous tähän kaadu"

EK: Tukilakot koskevat päivässä 100 miljoonan euron arvoista vientiä ja tuontia. SAK: Mekaaniset laskelmat eivät tarkoituksenmukaisia.

Postilakko
Finnlinesin alus Finnmaid vuosaaren satamassa.
Finnlines-varustamon Finnmaid jäi Vuosaaren satamaan Merimiesunionin tukilakon takia. Antti Parviala / Yle

Postin sopimuskiistaan liittyvien tukilakkojen talousvaikutukset näkyvät selvimmin satamissa.

Muun muassa Helsingin sataman rahtiliikennejohtaja Jukka Kallio arvioi, että Posti- ja logistiikka-alan unionin lakkoa tukevat Merimies-unionin jo alkanut lakko ja AKT:n torstaina alkava lakko tarkoittavat yhteensä noin 100 000 euron menestystä päivässä Helsingin Satamalle.

Kallion mukaan Vuosaaren satamaan olisi jäämässä parin viikon kuluessa yhdeksän laivaa.

– Ne vielä mahtuvat laituriin, mutta sen jälkeen alkaa satama olla täynnä.

Kallion arvio menetyksistä on laskettu kuukauden keskiarvosta, mutta todellisuudessa jokaisen päivän tuotot vaihtelevat laivojen liikenteen mukaan. Sataman tulot koostuvat paitsi laiturimaksuista, myös tonneihin perustuvista tavaramaksuista.

Valtakunnantason haarukointeja lakon talousvaikutuksista on tehty Elinkeinoelämän keskusliitossa.

Jyri Häkämies
Suhteettomia tukilakkoja Suomessa järjestetään aivan liikaa, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Stella Noreila / Yle

– Viennin ja tuonnin yhteisarvo per päivä on noin 350 miljoonaa ja tänä päivänä nämä tukilakkotoimenpiteet kohdistuvat suomalaiseen tonnistoon, joka on noin kolmannes tuosta kolmesta ja puolesta sadasta miljoonasta. Eli reilu sata miljoonaa on yhteenlaskettu vienti ja tuonti tänään. Ja jotakin siitä varmasti saadaan kurottua tulevina päivinä myöhemmin kiinni, mutta ilman muuta siitä aiheutuu tappioita sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Työntekijäpuolella arvioita ei kuitenkaan niellä pureksimatta.

– Totta kai, jos nämä työtaistelut pitkittyvät, siinä on kasvavia vaikutuksia kansantalouteen. Mutta ei niitä vaikutuksia pidä liioitella, ei kansantalous kaadu siihen, että muutama prosentti palkansaajista on joitakin päiviä lakossa, toteaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Ilkka Kaukoranta
Suomi ei ole mitenkään poikkeuksellisen lakkoherkkä maa, katsoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Markku Pitkänen / Yle

– Minä en pidä tällaisia mekaanisia laskelmia kovin tarkoituksenmukaisina. Yrityskohtaiset erot ovat isoja, hän jatkaa.

EK:n Häkämies katsoo, että tukilakkoasetta käytetään kovin herkästi.

– Tässä on kyse 700 lajittelijan työriidasta. Sinänsä vakava tilanne, mutta näiden tukitoimien vaikutukset ja tappiot eivät ole missään suhteessa. Suhteettomia tukilakkoja järjestetään Suomessa aivan liikaa.

SAK:n Kaukorannan mukaan Suomi ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen lakkoherkkä maa.

– On tärkeä muistaa, että lakolta vältytään sillä, että asioista sovitaan. Tätäkin asiaa oltiin pitkään yritetty ilman työtaistelu-uhkaa sopia, mutta asiat eivät edenneet. Ja lakko on se viimesijainen keino, jolla yritetään sitten sopuun päästä, Kaukoranta korostaa.

Korjaus 25.11.2019 klo 18.23: EK:n mukaan mukaan tukilakot koskevat päivässä 100 miljoonan euron arvoista vientiä ja tuontia. Siitä osa voidaan korvata myöhemmin.