Vihatulla vehkeellä tehty jo 2,5 miljoonaa matkaa – "Kaupunkien suurin ongelma on henkilöauto", skuuttipomo muistuttaa

Tänä vuonna Suomeen ilmestyi kuusi sähköpotkulautayhtiötä. Puolet niistä aikoo jatkaa myös talvella.

kaupunkiliikenne
Sähköpotkulauta ylittämässä suojatietä pimeällä.
Ensimmäisen lumisateen jälkeen marrakuu tarjosi erinomaiset säät rullulautailuun.Nella Nuora / Yle

Sähköpotkulaudat, tuttavallisemmin skuutit, ilmestyivät kuin tyhjästä kalifornialaisen Santa Monican kaduille syyskuussa 2017. Sen jälkeen ne valtasivat maailman suuret ja vähän pienemmätkin kaupungit.

Skuuteilla on miljoonia käyttäjiä – ja kosolti vihamiehiä.

Ilmiön syntysijoilla Yhdysvalloissa sähköpotkulautoja kohtaan tunnetaan suoranaista raivoa. Niitä sotketaan, tönitään kumoon ja upotetaan järviin. Yli sata tuhatta Instagramin käyttäjää seuraa tiliä, joka on pyhitetty sähköskuuttien kaltoinkohtelulle (kts. alla).

Toiselle tilille kootaan materiaalia, joka todistaa skuuttien vastuuttomista käyttäjistä (siirryt toiseen palveluun).

View this post on Instagram

@aiden_kahn cleaning up

A post shared by Bird Graveyard (@birdgraveyard) on

Tänä vuonna skuutit ovat herättäneet närkästystä ympäri Eurooppaa: Tanskassa poliisi pysäytti kymmeniä tankojuoppoja (siirryt toiseen palveluun), Britanniassa haaviin jäi mies, joka katkoi laitteiden jarrukaapeleita (siirryt toiseen palveluun) ja Saksassa ihmeteltiin skuuttailijaa, joka oli lähtenyt moottoritielle (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa jo sadat potkulautailijat (siirryt toiseen palveluun)ovat lehtitietojen mukaan joutuneet onnettomuuksiin.

Kulkuväylille jätetyt potkulaudat ovat epäsiistin näköisiä ja vaarallisia jalankulkijoille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen toimittaja kompuroi yllä oleviin potkulautoihin Helsingin Messukeskuksen edustalla viime viikolla. Siirsimme laudat kuvauksen jälkeen syrjemmälle. Video: Juha-Matti Mäntylä / Yle

Visionäärien mukaan sähköpotkulaudat ovat ratkaisu kaupunkien ruuhkiin ja ilmastopäästöihin. Ympäristöystävällisyyden kanssa on kuitenkin vähän niin ja näin, jos laitteen elinikä jää kuukauteen (siirryt toiseen palveluun) tai pariin (siirryt toiseen palveluun), kuten yhdysvaltalaismedioissa väitetään.

Skuuteilla on imago-ongelma.

Tilastokeskus lainaa (siirryt toiseen palveluun)tutkimuksia, joiden mukaan sähköpotkulaudat tuottivat enemmän kasvihuonepäästöjä kuin ne kulkumuodot, joita niillä halutaan korvata. HSL:n potkulautakokeilun (siirryt toiseen palveluun) yhteenvedossa taas todetaan, että laitteiden käyttö ei vähentänyt autoilua läheskään niin paljon kuin kävelyä ja pyöräilyä.

Potkulautailunhan piti olla hauskaa ja hyväksi luonnolle.

Miten tässä oikein näin kävi?

"Puolet matkoista korvaa autoilua"

Lawrence Leuschner
Lawrence Leuschnerin mukaan skuutteihin totutaan muutaman kuukauden, kenties vuoden, kuluessa. "Kaupunkien kaduille ilmestyneitä autojakin kutsuttiin ensin tappajakoneiksi."Tiina Jutila / Yle

– Meidän tutkimustemme mukaan noin puolet matkoista korvaa kävelyä, polkupyörää tai julkista liikennettä. Toinen puoli korvaa yksityisautoja, takseja tai muita kyytipalveluja, saksalaisen Tier Mobilityn perustaja Lawrence Leuschner sanoo.

Leuschner korostaa Ylen haastattelussa, että sähköskuutti todella ratkoo kaupunkiliikenteen ja ilmastonmuutoksen ongelmia – eivätkä puheet laitteiden lyhyistä elinkaarista pidä paikkaansa.

– Skuuttiemme käyttöikä on 18–24 kuukautta. Ja jatkossa vielä enemmän, kun lähes kaikki osat ovat vaihdettavia.

Laitteiden onnettomuusriskitkään eivät yhtiön laskelmien mukaan ole sitä luokkaa kuin mediaa lukemalla voisi kuvitella.

– Kymmentä miljoonaa ajokertaa kohden on tapahtunut 250 onnettomuutta. Tämä suhde on itse asiassa hieman parempi kuin polkupyörillä.

Slush-tapahtuman yhteydessä Tier julisti olevansa täysin hiilivapaa ensi tammikuusta lähtien. Yhtiö siirtyy vaihdettaviin akkuihin, käyttää sähköllä toimivaa kuljetuskalustoa ja lataa laitteisiin vihreää sähköä.

Lautojen valmistuksesta syntyneet päästöt kompensoidaan.

"Auto ei kuulu kaupunkiin"

Tierin Leuschnerin mukaan liikennejärjestelmä on rikki, eikä syyllinen ole suinkaan skuutti vaan henkilöauto.

– Henkilöautoja ei ole tarkoitettu kaupunkiliikenteeseen, hän sanoo.

– Autoon mahtuu viisi matkustajaa, ja sillä pääsee 150–200 kilometriä tunnissa. Kaupungissa auto kuitenkin matelee 35 kilometrin tuntivauhtia ja kyydissä istuu keskimäärin 1,2 ihmistä.

Autoille on annettu kaduilta monta kaistaa ja niiden paikoituskin vie älyttömästi tilaa. Yhteen parkkiruutuun mahtuu kymmenen sähköpotkulautaa.

Tilanteessa ei ole järkeä, mutta siihen on totuttu.

– Kun perustin yrityksen, halusin haastaa tämän periaatteen. Ja sähköskuutit ovat ensimmäinen työkalu.

Aiemmin elektroniikan kierrätyksellä menestynyt Leuschner käynnisti yhtiökumppaninsa kanssa sähköpotkulautayhtiön viime vuonna Saksassa. Tänään yhtiöllä on yli 20 000 sähköpotkulautaa yhteensä 45 kaupungissa.

Rahoitusta Tier on kerännyt yli 80 miljoonaa euroa. Suurimmat kilpailijat ovat keränneet vielä paljon enemmän. Sijoittajat uskovat, että syntymässä on miljardien eurojen bisnes.

Ylen potkulautayhtiöiltä kokoamien tietojen mukaan skuuteilla on tänä vuonna tehty Suomessa jo yli kaksi ja puoli miljoonaa matkaa.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Yllä olevassa kaaviossa on esitelty viisi Suomessa toimivaa sähköpotkulautayhtiötä. Jokainen pallo vastaa kymmentä tuhatta käyttökertaa.

Erään suomalaisen skuuttipomon esittämän arvion mukaan keskimääräinen matka kestää noin kymmenen minuuttia, jolloin käyttäjä maksaisi siitä noin kolme euroa. Tällä laskukaavalla skuuttialan kokonaisliikevaihto Suomessa olisi 7,5 miljoonaa euroa.

On hyvin mahdollista, että ensi vuonna luku on paljon suurempi, sillä Tier Mobility ja ruotsalainen Voi Technology ovat kasvattaneet kalustonsa määrää kesän mittaan voimakkaasti. Yhdysvaltalainen potkulautajätti LimeBike taas aloitti toimintansa vasta heinäkuussa.

Kenties ensi vuonna skuuteilla liikutaan jo enemmän kuin HSL:n kaupunkipyörillä (siirryt toiseen palveluun). Niillä ajettiin tänä vuonna 3,7 miljoonaa matkaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Sähköpotkulautoja on ollut käytössä Helsingin lisäksi Tampereella ja Turussa.

Edellä mainittujen yhtiöiden lisäksi Suomessa toimi viime kesänä vielä kuudeskin potkulautabrändi, jonka toiminta jäi vähälle huomiolle. Saksalaisen Daimlerin yrityskiihdyttämö toi kaduille Foat-lautoja, joiden ylläpidosta vastasi Ylen tietojen mukaan Vehon tytäryhtiö. Molemmat nimet on tähän asti yhdistetty lähinnä Mercedes-Benz-autoihin.

Daimlerin yrityskiihdyttämön mukaan Helsinki valittiin, koska Suomi on maailman edistyksellisimpiä paikkoja liikennepalveluissa.

Sähköpotkulautailija hämärällä sateessa Helsingin Aleksanterinkadulla.
Yksinäinen potkulautailija herättää marraskuussa huomiota. Vai johtuuko se siitä, että päässä on kypärä?Nella Nuora / Yle

Tamperelaiset kärjessä

Lawrence Leuschnerin mukaan suomalaiset ovat nopeita uuden teknologian omaksujia, kuten muutkin pohjoismaalaiset. Lisäksi täällä pidetään laitteista hyvää huolta.

– Suomessa on vähemmän vandalismia kuin muissa Pohjoismaissa.

Yksi kolmesta kaupungista on ollut saksalaisille erityinen ilon aihe.

– Tampere oli 45 kaupunkimme joukossa yksi parhaista, jos lasketaan kuinka paljon ajoja kertyy yhdelle skuutille, Leuschner sanoo.

Mutta miten käy talvella?

Kolme suurinta yhtiötä ovat ilmoittanut jatkavansa toimintaansa Suomessa myös talvella. Tier ja Voi kehuvat olleensa kesäkuukausina kannattavia, mutta talvella tilanne on todennäköisesti toinen.

Miksi ne haluavat jatkaa? Syy on yksinkertainen. Se, joka pitää lautansa liikkeessä ja näkyvillä, on kevään koittaessa paremmassa asemassa. Käyttäjiä on talvella ehkä vähemmän, mutta toisaalta he ovat todennäköisesti kaikkein sitoutuneimpia.

Talvi on kuitenkin kovaa aikaa akkukäyttöisille laitteille.

Suomalainen Hoop ja venäläinen Samocat ovat jo keränneet lautansa talteen. Ne perustelevat päätöstä vastuullisuudella.

– Päätimme jo ajat sitten, että me emme operoi talvella. Emme ota turvallisuuden suhteen mitään riskejä, Hoopin toimitusjohtaja Jerry Jalava sanoo.

Samocatin projektipäällikkö Tuomas Korhonen korostaa, että yhtiön ydinliiketoimintaa ei ole lautojen vuokraus vaan latausasemien toimittaminen. Viime kesänä yhtiö toimi yhteistyössä HSL:n kanssa Helsingin Vuosaaressa.

Nyt Samocat hakee uusia kumppaneita.

–Ajatuksena on, että ensi vuonna jatkaisimme keskeisemmällä paikalla, Korhonen sanoo.

Tierin Leuschnerin mukaan alalla on odotettvissa ankaraa karsintaa ja yhdistymisiä. Merkkejä on jo nähty, esimerkiksi Bird osti hiljattain Scootin (siirryt toiseen palveluun)ja Uber kertoi yhteistyöstään Limen (siirryt toiseen palveluun)kanssa.

Ongelmien ydin? "Uber-strategia"

Jos skuuttien kaltaiset pienet sähkökulkineet ovat avain kaupunkiliikenteen ongelmiin, miksi ne herättävät lähes kaikkialla ärtymystä?

Skuuttiyrittäjän Leuschnerin mukaan moka tehtiin Yhdysvalloissa, jossa alan ensimmäiset pelurit käynnistivät toimintansa.

– Heillä oli uber-strategia, eli pyydetään anteeksi vasta sen jälkeen, kun markkinat on vallattu, hän sanoo.

Potkulautayhtiöt ryhtyivät Uberin tavoin käyttämään itsenäisiä keikkatyöläisiä. Se oli Leuschnerin mukaan virhe.

– Yhdysvaltalaisyhtiöt eivät halunneet itse nähdä laitteita tai huoltaa niitä. Keikkatyöläisillä ei ollut varaosia tai työkaluja. Ei ihme, jos laudan elinikä jäi kuukauteen ja ne jäivät roskaamaan jalkakäytäviä, Leuschner sanoo.

Tier ostaa lataus- ja huoltopalvelut Suomessa alihankkijalta. Tierin kilpailijatkaan eivät käytä Suomessa Uberin mallin mukaista keikkatyövoimaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vuosi 2019 tullaan muistamaan sähköpotkulaudoista: Sietämätön villitys, kaupunkiliikenteen vallankumous vai ympäristöteko? Osallistu keskusteluun. Video: Nella Nuora / Yle

Rangaistuksen pelko on viisauden alku

Potkulautayhtiöiden markkinavalloitus on herättänyt vastareaktion. Eri puolella maailmaa yhtiöille asetetaan vaatimuksia, kieltoja ja rangaistuksia tilanteen rauhoittamiseksi.

Pariisin mitta täyttyi, kun kaduilla oli 20 000 sähköpotkulautaa yli kymmeneltä eri yhtiöltä. Nyt kaupunki aikoo kilpailuttaa toimijat ja myöntää toimintaluvan vain muutamalle potkulautayhtiölle.

Espanjassa kiellettiin pysäköinti jalkakäytävillä (siirryt toiseen palveluun). Uutta lainsäädäntöä valmistellaan muuallakin Euroopassa (siirryt toiseen palveluun)sekä Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun).

Ainakin virallisesti kaikki sähköpotkulautayhtiöt kannattavat tänään järkevää sääntelyä ja rakentavaa keskustelua viranomaisten kanssa.

– Jos halutaan, että uusi liikkumismuoto jää osaksi ihmisten arkea, tarvitaan tervettä sääntelyä, Limen maajohtaja Mikael Uusivuori sanoo.

Samocatin Tuomas Korhonen uskoo, että jatkossa skuuttiyhtiöt eivät enää saa jättää lautojaan minne haluavat.

– Toinen kesä tulee ylikuumentamaan tilanteen myös Helsingissä. Viimeistään kolmanteen kesään tultaessa kaikki kaupungit toteavat, että laudoille tarvitaan asemat, Korhonen ennustaa.

Voi Technologysta kerrotaan Ylelle, että yhtiö on avoin sääntelylle ja yhtiö on toistaiseksi menestynyt varsin hyvin erilaisissa kilpailutuksissa.

Sääntöihin uskoo myös Hoopin Jerry Jalava.

– Lautavuokraajien määrää tullaan rajoittaamaan, kuten monessa yhdysvaltalaiskaupungissa ja esimerkiksi Pariisissa jo tehdään. Toinen vaihtoehto on, että rajoitetaan yksittäisten sähköpotkulautojen määrää.

Keskusta yhä täynnä skuutteja, käyttäjiä ei juuri näy

Sähköpotkulautoja Helsingin keskustassa.
Sähköpotkulautoja Helsingin keskustassa.Nella Nuora / Yle

Marraskuisessa Helsingissä ei juuri näy sähköpotkulautailijoita. Sähköpotkulautoja kuitenkin nököttää ydinkeskustassa niitä on kuitenkin lähes jokaisen talon nurkalla.

Vanhan ylioppilastalon kyljessä on toistakymmentä skuuttia. Lähes kaikki ovat kumollaan.

Yksi piipittää merkkiääntä kuin hätähuutona.

Suomen laki ei nykyisellään tarjoa juurikaan työkaluja lautayhtiöiden toiminnan sääntelyyn tai järjestyksen ylläpitoon.

Sähköpotkulautojen vuokraamisen voimakas rajoittaminen lainsäädännön keinoin olisi erikoinen toimenpide maassa, joka on juuri vapauttanut taksiliikenteen. Suomessa ongelmiin pureudutaan käyttäjien opastuksella sekä kaupunkien ja potkulautayritysten välisillä keskusteluilla.

Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Ilari Heiskan mukaan yhteistyö on sujunut hyvin.

– Mielestäni heidän henkilöstönsä on ollut yhteistyökykyistä. Kaikki ovat olleet kehittävällä linjalla. Enemmän haasteita on siellä käyttäjien päässä.

Kaupungin ja skuuttiyhtiöiden keskusteluissa on Heiskan mukaan sovittu esimerkiksi siitä, että laudat kerätään pois lumiaurojen tieltä ja niiden käyttöönotto estetään liukkailla keleillä.

Liukkauden määrittely on kuitenkin kiinni yhtiöistä itsestään.

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen lumisateen jälkeen vain osa laudoista pysyi suljettuna. Tämä harmitti niitä, jotka olivat lautansa lukinneet. Toivottavasti jatkossa emme näe kilpailua siitä, kuka uskaltaa pitää laudat ajossa huonoimmalla kelillä.

Ensimmäisen lumisateen jälkeen marraskuu tarjosi joka tapauksessa erinomaiset säät potkulautailuun.

Mutta mitä viranomaisten tulisi potkulautayrittäjiltä vaatia?

Tierin Lawrence Lauschner miettii hetken, ennen kuin vastaa.

– Jos minä olisin kaupungin päättäjä, tekisin selväksi, mitä sähköpotkulautayhtiöiltä haluan. Antaisin vapaan markkinatalouden määrätä – mutta samaan aikaan pitäisin yllä pelkoa siitä, että jos homma ei toimi, yhtiöt joutuvat kilpailutukseen.

Lue lisää ja osallistu keskusteluun: Sietämätön villitys, kaupunkiliikenteen vallankumous vai ympäristöteko?

Suu- ja leukakirurgi pitää sähköpotkulautojen talvikäyttöä uhkarohkeana - kasvojen korjaus voi kestää pari vuotta

Sähköpotkulautailija, tiedätkö mitkä liikennesäännöt sinua koskevat? Katso Liikenneturvan 4 vinkkiä onnistuneeseen ajoon