1. yle.fi
  2. Uutiset

"Ketään ei saa päästää pakenemaan" – Tietovuoto paljastaa yksityiskohtia siitä, kuinka Kiina pyörittää uiguurien vankileirejä

Salaiset asiakirjat kertovat moninkertaisista lukoista, vartiotorneista ja kaikkialle ulottuvasta kameravalvonnasta.

Kiina
Uiguurinainen basaarissa.
Kiinan viranomaiset valvovat Xinjiangin uiguureja tarkasti.How Hwee Young / EPA

Julkisuuteen on vuotanut uutta tietoa siitä, millä keinoin Kiina pyrkii "uudelleenkouluttamaan" yli miljoonaa uiguurivähemmistöön kuuluvaa muslimia vankileireillä läntisessä Xinjiangin maakunnassa.

Kansainvälinen tutkivien journalistien verkosto ICIJ (siirryt toiseen palveluun) on saanut haltuunsa vankileirien toimintaan liittyviä Kiinan hallituksen salaisia asiakirjoja.

Aineisto on ollut 17 eri median käytettävissä, mukana ovat esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun) sekä Ruotsin televisio SVT (siirryt toiseen palveluun).

Tähän asti Kiina on järjestelmällisesti väittänyt, että Xinjiangin leireillä tarjotaan uiguureille vapaaehtoista koulutusta.

Nyt vuodettujen asiakirjojen joukossa on kuitenkin yksityiskohtainen ohjeistus siitä, kuinka niitä tulisi käytännössä pyörittää kuin vankileirejä. Ohjeen on hyväksynyt Xinjiangin maakunnan turvallisuusasioista vastaava kommunistisen puolueen varapuoluesihteeri Zhu Hailun.

Muslimien vankileireillä läntisessä Xinjiangin maakunnassa.
Yhden Xinjiangin maakunnan vankileireistä uskotaan toimivan Kashgarin kaupungin pohjoispuolella. Kuva on otettu viime kesäkuussa.Greg Baker / Lehtikuva

Vuodelta 2017 peräisin olevassa ohjeessa todetaan, että leireillä tulee pitää tiukkaa kuria ja niitä pitää valvoa tarkasti. Alla listataan ohjeen pääkohtia:

  • Ketään ei saa päästä pakenemaan.
  • Makuusalien, käytävien ja rakennusten ovissa tulee olla useita lukkoja. Rakennusten ja leirien tulee olla aidattuja. Portilla tulee olla poliisiasema, ja aluetta pitää valvoa vartiotorneista.
  • "Oppilaita" valvotaan paitsi makuusaleissa ja oppitunneilla, myös ruoka- ja vessataukojen aikana. Jokaisella on tietty vuodepaikka, tietty paikka koulutus- ja työtilassa ja jopa ruokajonossa.
  • Kameranvalvonnan tulee ulottua kaikkialle, ns. kuolleita kulmia ei saa olla.
  • Leirillä ollaan vähintään vuoden ajan. Sen jälkeen joutuu vielä 3–6 kuukaudeksi "työkoulutukseen."
  • "Oppilaiden" käytös pisteytetään. Pisteet määräytyvät opiskelun edistymisen ja kurin noudattamisen perusteella.

Tutkivien journalistien verkostolle vuodetut asiakirjat ovat olleet asiantuntijoiden arvioitavina, ja niitä pidetään aitoina.

Kiinan mukaan asiakirjat ovat väärennöksiä.

Asiaa brittilehti The Guardianille (siirryt toiseen palveluun) kommentoineen Kiinan Lontoon-suurlähetystön mukaan leireistä ei ole olemassa tällaisia asiakirjoja tai määräyksiä. Se korostaa, että Xinjiangiin on perustettu koulutuskeskuksia terrorismin ehkäisemiseksi.

Yli 15 000 leirille yhden viikon aikana

Tietovuoto paljastaa myös, kuinka Kiinan viranomaiset valvovat Xinjiangin väestöä tekoälyä käyttävän tietojärjestelmän avulla.

Aineisto sisältää tiedusteluraportteja, joiden mukaan järjestelmä kerää kansalaisista tietoa, jonka perusteella se luokittelee heitä epäilyttäviksi. Järjestelmään kuuluvan puhelinsovelluksen perusteella poliisi saa tiedon epäilyttävistä henkilöistä.

Uiguurityttö.
Uiguureja on noin 40 prosenttia Xinjiangin väestöstä. Kuva uiguuritytöstä Xinjiangin Turpanista vuodelta 2017. How Hwee Young / EPA

Xinjiangin asukkaista kerätään valtavat määrät henkilökohtaista tietoa eri lähteistä kuten maakunnan lukuisilta tarkastuspisteiltä, kasvojentunnistusta käyttävistä valvontakameroista sekä puhelimiin asennettavista vakoiluohjelmista.

Järjestelmä saattaa hälyyttää, jos kansalainen esimerkiksi käy rukoilemassa, matkustaa ulkomaille tai käyttää usein asuntonsa takaovea.

Yhden asiakirjan mukaan eteläisestä Xinjiangista lähetettiin leireille yhden viikon aikana yli 15 000 järjestelmän epäilyttävänä pitämää ihmistä.

Vuodettujen asiakirjojen joukossa on myös sellaisia, jotka käsittelevät Kiinan suhtautumista niihin Xinjiangin uiguureihin, joilla on yhteyksiä ulkomaille.

Yhden asiakirjan mukaan Kiina on määrännyt viranomaiset seuraamaan ulkomailla asuvien uiguurien liikkeitä ja lähettämään heidät leirille välittömästi, kun he palaavat Kiinaan.

Asiakirjan mukaan seurantaa tekevät Kiinan suurlähetystöt ja konsulaatit ulkomailla.

Tarkat suunnitelmat alusta alkaen

Xinjiangin vankileirien olemassaolosta on tiedetty jo jonkin aikaa. Silminnäkijöiden kertomusten ja satelliittikuvien perusteella maailman media on uutisoinut Kiinan hallituksen ylläpitämästä vankileirien verkostosta, jossa on arvioitu olevan vankina ainakin miljoona ihmistä.

Lue tästä, mitä Ylen kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen näki, kun hän kävi Xinjiangissa syksyllä 2018.

Leirien perustamisen taustalla ovat Xinjiangin aiemmat levottomuudet. Vuonna 2009 lähes 200 ihmistä – suurimmaksi osaksi han-kiinalaisia – kuoli uiguurien mellakassa. Vuoden 2013 alussa kymmeniä ihmisiä kuoli, kun uiguuriryhmät tekivät hyökkäyksiä kiinalaiskaupunkeihin.

Uiguureja on taistellut myös äärijärjestö Isisin riveissä.

Uiguurinaisia.
Naiset kävelevät poliisiauton editse Urumqin kaupungissa Xianjingissä.How Hwee Young / EPA

Tutkivien journalistien järjestön ICIJ:n mukaan Xinjiangin leirit ovat laajin etnis-uskonnollisen vähemmistön internointi- eli vangitsemisoperaatio sitten toisen maailmansodan.

Asiakirjojen aitouden varmistamiseen osallistuneen asiantuntijan mukaan vuoto osoittaa, että Kiinalla oli leireistä tarkat suunnitelmat alusta alkaen.

– On hyvin merkittävää, että nämä asiakirjat ovat juuri vuodelta 2017, jolloin koko kampanja sai alkunsa, sanoo Kiina-asiantuntija Adrian Zenz Washingtonissa toimivasta Kommunismin uhrien muistosäätiöstä ICIJ:n nettisivilla.

Aiheesta aiemmin:

Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle

Uiguurien ”uudelleenkoulutusleirit” Kiinassa: Vuodetuissa asiakirjoissa opastetaan, miten lapsille kerrotaan vanhempien katoamisista

Ensin katosi setä, sitten kaverit katkaisivat yhteydet – joensuulainen lukiolainen pelkää myös Kiinassa asuvan uiguurimummonsa puolesta

Lue seuraavaksi