Kesäparatiisi Parainen ottaa niskaotteen harmaasta arjesta – saaristokaupunki panostaa uusiin koulutiloihin ja jäädyttää muut investoinnit

Koulukeskuksen kiinteistöt kärsivät sisäilmaongelmista. Nähtäväksi jää, nouseeko Vapparintien varteen uusi koulu- ja kauppakeskus.

Parainen
Vene kulkee kanaalia pitkin kohti merta.
Paraisilla on nostettu keskusteluun siltojen muuttaminen nostosilloiksi. Toistaiseksi suntin läpi kulkevat pienet veneet. Tarja Hiltunen / Yle

ParainenMarraskuun harmaus on laskeutunut Paraisten ylle. Valkoinen moottorivene lipuu hiljalleen pitkin Paraisten keskustaa halkovaa sunttia ja kohti avoimempaa vettä. Kaikesta näkee, että veneen kuljettaja ja vieressä istuva koira ovat tottuneet kulkemaan vesillä.

Monilla mittareilla Suomen suosituimpien (siirryt toiseen palveluun) ja suurimpien mökkipaikkakuntien joukkoon kuuluva varsinaissuomalainen saaristokaupunki elää talvella samanlaista hidasta arkea kuin moni muukin kesäisin henkiin heräävä paikkakunta.

Paraisten kaupungintalolla harmauteen tuovat hohtoa kullatut ovikoristeet ja kaiteet. Entinen pankki on nykyään vilkas palvelukeskus. Kaupungin infotiskin vierestä löytyvän käytävän varrella on Kelan toimipiste ja käytävä päättyy kirjastoon.

Kaksikielisessä kaupungissa on hienoista kuhinaa matkailusesongin ulkopuolellakin. Syksyn aikana ilmassa on ollut monenlaisia muutoksen tuulia: paikkakunnalla kymmenet ovat menettäneet työpaikkansa irtisanomisissa, mutta samaan aikaan toiselle puolelle kaupunkia on rakentunut uusi kauppakeskittymä.

Koululaisten asiat kuntoon

Kaupunginjohtaja Patrik Nygrénillä riittää kiirettä. Kaupungin budjetti on jäämässä tänä vuonna lähes seitsemän miljoonaa euroa miinukselle. Lisääntyneet menot vanhuspalveluissa ja lastensuojelussa kasvattivat sotekuluja muutenkin verotuksellisesti hankalana vuotena. Tulorekisteriongelmat ovat tuttuja Paraisillakin.

– Ensi vuonna helpottaa. Pyrimme nollatulokseen, sanoo kaupunginjohtaja Patrik Nygrén.

Mies istuu pöydän ääressä.
Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén kehuu kesäasukkaille tarjottuja palveluita monipuolisiksi. Tarja Hiltunen / Yle

Kaupungin veroprosentti nousee 0,25 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna veroprosentti on 20.

Edessä on isoja investointeja. Paraisten sekä suomen- että ruotsinkieliset yläkoulut ja lukiot kärsivät sisäilmaongelmista. Sama ongelma on Houtskarissa sijaitsevassa Träskin alakoulussa.

– Yläkoulujen ja lukioiden kanssa on kiire. Meillä pitäisi olla valtuustolle esiteltäväksi valmis suunnitelma koulujen tulevaisuudesta maaliskuussa, sanoo Patrik Nygrén.

Kouluinvestoinnit ovat niin suuria, että Parainen jäädyttää muita investointeja parin seuraavan vuoden ajaksi.

Yläkoulu, lukio ja toisen asteen koulutus saman katon alle?

Suomenkielisen lukion oppilaat siirrettiin Koulukadulta alkuvuodesta ammatillista koulutusta tarjoavaan Axxellin kiinteistöön runsaan kilometrin päähän Vapparintielle. Yksi vaihtoehdoista on, että myös ruotsinkielinen lukio siirtyy Axxelliin ja Koulukadulle jääneille yläkouluille rakennetaan uusia tiloja.

Kunnanhallituksen jäsen, teknisten tukitoimien jaoston puheenjohtaja Markku Orell (kok.) seisoo tyhjillään olevan suomenkielisen lukion edessä ja muistelee aloittaneensa koulunkäynnin Paraisilla samassa rakennuksessa. Hän on ehdottanut, että kaikki koulut siirrettäisiin Vapparin alueelle ja sinne tehtäisiin uudisrakennus.

– Koulukampus olisi aikamoinen kasvojenkohotus kaupungillemme, sanoo Markku Orell.

Hänen mielestään viereen rakentuva uusi kauppa- ja koulukeskus olisivat hieno kokonaisuus kaupungin sisääntuloväylälle. Molemmat sijaitsevat saaristoon johtavan tien varrella.

Mies katsoo kameraan.
Kaupunginvaltuutetun Markku Orellin mukaan koulukeskuksen ruokalan ympärille rakentuvat uudet tilat, jos koulut päätetään pitää vanhalla paikallaan. Tarja Hiltunen / Yle

Pelkkien yläkoulujen korjaus tulee maksamaan 14 miljoonaa euroa ja jos lukiot jätetään Koulukadulle, hinta kasvaa kolmella miljoonalla.

– Näilläkään miljoonilla kaupunkiin ei saada paljon kaivattua liikuntahallia, sanoo Markku Orell.

Suuri haaste on Orellin mukaan myös Houtskarissa, jossa Träskin alakoulun runsaat 20 oppilasta ovat evakossa Näsbyn seurakuntakodissa.

– Keskusteluissa on ollut mukana vaihtoehto, että seurakuntayhtymä olisi mahdollisesti mukana rakentamassa koulua. Koulun paikasta odotan tiukkaa vääntöä.

Saaristolaisten ääni ei aina kuulu

Parainen ja neljä saaristokuntaa liittyivät yhteen kymmenen vuotta sitten. Saarilla Iniössä, Houtskarissa, Korppoossa ja Nauvossa on saatu pidettyä peruspalvelut, päiväkoti, koulu ja terveyskeskus.

Paraisten valtuustossa istuu saarilta kymmenen edustajaa, hallituksessa kolme. Nauvolaisen hallituksen jäsenen, vasemmiston Nina Söderlundin mukaan yhteiselo ei aina ole herkkua.

– Toivoisin, että meitä alueen asukkaita kuultaisiin esimerkiksi Nauvon sataman kehittämissuunnitelmissa. Pelkäämme, että veneilijät siirtyvät muualle, Söderlund sanoo.

Saaristolaisten mielipiteiden kuuntelemista toivoo myös toinen nauvolainen kaupunginvaltuutettu Staffan Åberg (RKP). Entisten saaristokuntien alueilla toimivat omat aluelautakunnat, jotka tekevät aloitteita.

– Lautakunnat järjestävät yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan johtavia virkamiehiä. Aina ei viesti saarilta kuulu päättäjille, sanoo Staffan Åberg.

Asuminen saaristossa kiinnostaa, mutta Nina Söderlundin mukaan saaristoon kaivataan lisää vuokra-asuntoja.

– Tulijat haluavat ensin kokeilla, miltä asuminen saaristossa tuntuu, ennen kuin hankkivat pysyvämmän kodin.

Parainen ehostaa sisääntuloväyläänsä

Sanotaan, että kunnan elinvoimaisuuden voi laskea nostokurkien määrässä. Vaikka nostokurkia ei horisontissa olekaan, paukkuu Paraisilla marraskuisena päivänä paalutuskone. Viereisellä tontilla ääntä pitää kaivuri.

Saaristotien varteen Vapperintielle rakentuu kauppakeskus. S-Market laajentaa ja viereen nousee Lidl. Samalla alueella tehdään maanrakennustöitä tulevaa pienvenesatamaa varten. Paraisille pääsee ensi vuonna veneellä myös pohjoisen kautta.

Paraisilla pitkään suunnitellulle Kylätalolle eli Byahusetille etsitään ulkopuolista rahoittajaa. Taloon olisi tarkoitus tulla uimahalli ja tiloja kaupunkilaisten käyttöön. Kaupunginjohtaja Patrik Nygrénin mukaan kaupunki olisi Kylätalossa vuokralaisena.

Kaupungin kaksi suurta työnantajaa eli kalkkikiviyhtiö Nordkalk ja rakennuseristevalmistaja Paroc ilmoittivat syksyllä irtisanomisista. Työttömiksi jäi nelisenkymmentä työntekijää.

– Uskon, että he työllistyvät Turun alueen hyvän työllisyyskehityksen myötä, sanoo kaupunginjohtaja Patrik Nygrén.

Paraisten työttömyysprosentti 4,4 on Varsinais-Suomen pienimpiä.

Nainen hymyilee kameralle.
Riinaliina Eräpohja kehuu Paraisten hienoja luontokohteita. Tarja Hiltunen / Yle

Riinaliina Eräpohja tarkastelee Paraisten kävelykadun varrella olevan Dali-museon aukioloaikoja yhdessä vieraidensa kanssa. Eräpohjan perhe muutti Paraisille hyvien päiväkoti- ja koulupaikkojen vuoksi.

Harmaa ja tuulinen etelärannikon sää ei haittaa.

– Täällä on sellainen oma merellinen talvensa. Se on runollisen synkkä ja myrskyinen. Uskon, että sekin kiehtoo ihmisiä tietyllä tapaa, sanoo Riinaliina Eräpohja.

Lue lisää:

Nordkalk vähentää Paraisilla 25 työpaikkaa

Paroc vähentää väkeä ja lomauttaa tarvittaessa Paraisilla