Merilappilaiset yritykset perehtyvät Aasiaan – "Kun tulimme takaisin Kiinasta, tuntui kuin olisimme palanneet ajassa 20 vuotta takaisin päin"

Kemin Digipoliksen Asian Desk -hanke on jo osoittanut, että kulttuurieroihin pitää perehtyä, jos mielii Aasian markkinoille.

Meri-Lappi
Kiinalaisdelegaatio vierailulla Kemissä talvella 2017.
Kiinan suuntaan on Meri-Lapista viritelty yhteistyötä jo jonkin aikaa. Kuva vuodelta 2017 wuhanilaisen delegaation vierailulta Kemin lumilinnassa. Antti Heikinmatti / Yle

Merilappilaisille pk-yrityksille avataan mahdollisuuksia Kiinan markkinoille.

Kemin Digipoliksella on menossa 165 000 euron Asian Desk -hanke, jolla parannetaan yritysten valmiuksia uuteen liiketoimintaan ja rakennetaan yhteistyötä aasialaisten toimijoiden ja verkostojen kanssa.

Kemin ja Kiinan yhteistyö on alkanut kiertotaloudesta, mutta tavoitteena on saada myös muiden alojen tuotteita kaupaksi sekä Aasiassa että Meri-Lapissa vieraileville turisteille.

Ohjausryhmän ja Kemin Yrittäjien puheenjohtaja Henrik Brehmer yllättyi Kiinan vierailullaan Kiinan digitalisoitumisesta – siellä ollaankin Suomea edellä huomattavasti.

– Teknologia on vallannut suurkaupungit aika totaalisesti. Kun tulimme Kiinasta takaisin, tuntui kuin olisimme palanneet ajassa 20 vuotta takaisin päin, Brehmer kuvaa.

Brehmerin mukaan Kiinassa on välttämätöntä, että mukana on kiinan kielen osaaja. Digipoliksen hankkeessa tämä on hyvin hoidossa, sillä Asian Deskin vetäjä Elaine Vaattovaara taitaa kiinaa.

Puukkoa ei saa antaa lahjaksi

Brehmerin mielestä Kiinan markkinoille menemisen ehdoton edellytys on, että yritykset käyvät paikan päällä. Kulttuurierot ovat osin yllättäviä.

– Meillä oli mukana puukkoja, joita siellä ei saa missään nimessä antaa lahjaksi, ellei toivo vastaanottajalle jotain todella pahaa. Mukana oli myös isoja ja näyttäviä nahkaisia korvakoruja, mutta kiinalaiset haluavat pieniä ja konservatiivisia, Brehmer kertoo.

Kiinan matkalla löytyi myös toisenlainen kokemus.

– Lasisilla muotoilutuotteilla on varmaan mahdollisuuksia jatkossa. Olemme keskustelleet yrittäjän kanssa siitä, että ideaa kannattaa ehdottomasti viedä eteenpäin, Brehmer kertoo.

Iso markkina on valtava mahdollisuus

Kiina ja sen vaurastuva keskiluokka on kulttuurien kohtaamisista huolimatta valtava mahdollisuus myös Meri-Lapille.

– On arvioitu, että vaurastuvaan keskiluokkaan kuuluu yli 400 miljoonaa ihmistä. Heistä noin puolet haluaisi eri kyselyjen ja tutkimusten mukaan matkustella. Jo osa heistä muodostaisi valtavan ihmisvirran Meri-Lappiin, Brehmer sanoo.

Toisaalta valtava markkina on suuri haaste pk-yritykselle, kun ajatellaan esimerkiksi isoa tilausta.

– Tämä on yksi isoimpia haasteita, mitä olemme miettineet. On vain edettävä yksi asia pala kerrallaan, Brehmer toteaa.

Yksi haaste on se, että monia vastaavia tuotteita jo löytyy Kiinan markkinoilta. Lisäksi suomalaiset tuotteet eivät voi kilpailla hinnalla, vaan niitä on myytävä luksuksena.

Puhdas ilma ja ympäristönsuojelu esille

Kemin ja Kiinan yhteistyökuviot ovat lähteneet liikkeelle Kaidin biojalostamohankkeesta ja kiertotaloudesta. Kiertotalous ei kuitenkaan terminä avaudu kiinalaisille.

– Ympäristönsuojelu ja puhdas ilma ovat termejä, joilla näitä asioita viedään eteenpäin, Brehmer sanoo.

Myös kiertotaloudessa törmätään siihen, että suomalaiset tuotteet ovat kalliita Kiinan markkinoille.

– Tässä voidaan varmaan edetä osaamisen ja koulutuksen viennillä, Brehmer arvelee.

Myös Etelä-Koreassa ja Japanissa on potentiaalia

Brehmerin mielestä Aasiassa on muitakin maita, joihin suomalaisten pk-yritysten tuotteita voitaisiin viedä.

– Erityisesti Etelä-Koreassa on jo esillä paljon suomalaisia ja pohjoismaalaisia design-tuotteita. Toinen varteenotettava paikka on Japani ja siellä erityisesti Tokio. Siellä on paljon kiinnostusta Suomea kohtaan.

Asian Desk -hankkeessa on seuraavaksi vuorossa kiinalaisen delegaation vierailu Meri-Lappiin joulukuussa.