Kirjallisuuden Finlandiat Pajtim Statovcille, metsiin perehtyneille journalisteille ja psykologin kirjoittamalle dystopialle – katso video palkintojenjaosta

Kaunokirjallisuuden Finlandia meni Bollalle. Tietokirjana palkittiin journalistiryhmän Metsä meidän jälkeemme ja lasten- ja nuortenkirjana Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli.

Finlandia-palkinto
Marisha Rasi-Koskinen (vas.) lasten ja nuorten Finlandian voittaja, tietokirjallisuuden Finlandian voittajat Jenni Räinä, Pekka Juntti, Anssi Jokiranta ja Anna Ruohonen ja kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Pajtim Statovci poseeraavat lavalla palkinnonjakotilaisuudessa Helsingissä 27. marraskuuta 2019.
Marisha Rasi-Koskinen (vas.) lasten ja nuorten Finlandian voittaja, tietokirjallisuuden Finlandian voittajat Jenni Räinä, Pekka Juntti, Anssi Jokiranta ja Anna Ruohonen ja kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Pajtim Statovci.

Pajtim Statovci voitti teoksellaan Bolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Yleisradion toimitusjohtajaan Merja Ylä-Anttilaan teki vaikutuksen kirjan kaunis kieli.

Hän perusteli valintaansa näin: "Rakkaus, yksinäisyys, unelmien toteutuminen tai toteutumattomuus. Mihin voi hyväkin ihminen taipua, kun ankarat ajat osuvat kohdalle ja toisaalta, miten henkinen kantti ja moraali kestää. Minulle tässä kirjassa merkityksellisintä oli juuri ihmiseksi kasvamisen kuvaus."

Bolla on riipaisevan kaunis kuvaus rakkaudesta ja haaveista. Tapahtumien taustalla vaikuttaa Kosovon sota, jonka takia kirjan henkilöt menettävät unelmansa. Kirjassa on pohjattoman surullinen tunnelma, sillä alusta asti on selvää, ettei tämä tarina pääty onnellisesti.

Eläinmytologioita myös Bollassa

Pajtim Statovci vastaanotti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon Helsingissä 27. marraskuuta 2019
Pajtim Statovcin Bolla vei kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Bolla on Statovcin kolmas romaani. Finlandia-voitto sinetöi nuoren kirjailijan menestystarinan. Hän voitti ensimmäisellä romaanillaan Kissani Jugoslavia Helsingin Sanomien esikoiskirjailijalle myönnettävän palkinnon.

Toinen romaani Tiranan sydän oli äskettäin ehdolla merkittävän yhdysvaltalaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi. National Book Awardista ei tullut voittoa, mutta Statovci teki historiaa pelkällä ehdokkuudellaan. Hän on ensimmäinen suomalaiskirjailija, joka on päässyt ehdolle palkinnon saajaksi.

Kaikissa kolmessa Statovcin julkaisemassa romaanissa Balkan ja alueen tarinat ovat vahvasti esillä. Etenkin eläinmytologiat toistuvat romaanista toiseen.

Kirjan nimi viittaa albaanien mytologiaan, jossa Bolla on käärmeenkaltainen olento.

29-vuotias Pajtim Statovci on nuorin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja.

Tieto-Finlandia metsäkirjalle: “Luonnosta on otettu enemmän, kuin se kestää”

Lasten ja nuorten Finlandian voittaja Marisha Rasi-Koskinen (vas.),kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Pajtim Statovci,  tietokirjallisuuden Finlandian voittajat Jenni Räinä,Pekka Juntti, Anssi Jokiranta, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Pajtim Statovci poseeraavat lavalla palkinnonjakotilaisuudessa Helsingissä 27. marraskuuta 2019.
Lasten ja nuorten Finlandian voittaja Marisha Rasi-Koskinen (vas.), kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Pajtim Statovci, tietokirjallisuuden Finlandian voittajat Jenni Räinä,Pekka Juntti, Anssi Jokiranta, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Pajtim Statovci

Tietokirjallisuuden Finlandian voittaneen Metsä meidän jälkeemme -teoksen ovat kirjoittaneet Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä.

Kirja on metsä- ja ilmastopuheenvuoro. Se sisältää luontohavaintoja, kokemuksia ja asiantuntijatietoa. Kirjoittajat ovat journalisteja, joita yhdistää omakohtainen suhde metsään ja luontoharrastus.

Kirja syntyi tekijöiden huolesta ja ihmetyksestä: Mitä tapahtui niille tarinoiden ja edellisten sukupolvien kuvaamille suurille ja vanhoille erämetsille ja -maille, joiden tilalle oli ilmestynyt ojitettuja soita ja puupeltoa.

Kirja esittää, että suomalaisten suhtautuminen metsään muuttui sotien jälkeen. Siitä tuli taloudellinen resurssi.

– Ihmisten maailma nostettiin metsällä kukoistukseen, mutta nyt huomaamme, että se tehtiin velalla. Luonnosta on otettu enemmän, kuin se kestää. Puita kyllä piisaa, mutta monimuotoisuus hupenee ja metsälajien tilanne on vaikea, Pekka Juntti sanoo.

Käsillä kohtalonhetket

Kirjan tekijöiden mielestä elämme suomalaisen metsän kohtalonhetkiä. Nyt puhutaan sellubuumista ja hakkuita haluttaisiin kasvattaa entisestään.

– Jos nyt lähdemme suin päin samaan vanhaan, mutta isommalla volyymilla, pelkään, että se sitoo meidän kätemme myös valtion tasolla. Jos päädymme valtaviin, puuta vaativiin selluinvestointeihin, poliitikoista tuskin löytyy voimaa lähteä muuttamaan nykykäytäntöjä kestävämmiksi.

Juntin mukaan kirja ei ole pamfletti. Se on luontokirja, joka kertoo, miten metsä voi, mistä tila johtuu ja miten asian voisi korjata. Kirja perustuu asiantuntijahaastatteluihin ja tutkimustietoon.

– Olemme lähteneet selvittämään asioita, ja kun luonnontieteilijöitä kuuntelee, kuva ei ole valoisa. Kauniiksi sitä ei saa. Teollisuus puolestaan kirjoittaa kaiken vihreällä fontilla ja kertoo, kuinka vastuullista puuntuotanto on.

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan valinnut taloustieteilijä ja tietokirjailija Sixten Korkman kiittää teosta siitä, että se on kiihkoton, mutta otteeltaan kriittinen.

– Se esittää metsäpolitiikastamme karun kuvan. Olemme metsäkansa, mutta kirja herättää meitä huomaamaan, että suuri osa Suomen metsistä on avohakkuita läpikäyneitä talousmetsiä, Korkman perustelee.

Mitä pitäisi tehdä toisin?

Juntin mielestä metsäkeskustelussa intressit ovat isot ja on luonnollista, että totuuksia määritetään mieleiseksi.

– Esimerkiksi hiilikeskustelussa metsäteollisuus näkee hiilinielut mieluusti globaalina kysymyksenä. Sanotaan, että meillä voi hakata täysillä, koska muuten hakataan muualla. Jos kaikki ajattelevat niin, kuka toimii, Juntti kysyy.

Hänen mukaansa tutkijat ehdottavat, että hakkuita monipuolistetaan ja lisätään jatkuvaa kasvatusta. Poliitikot voisivat puolestaan pohtia, mitä tuetaan. Kannattaako ojituksiin kannustaa, kun haitat tiedetäään? Vai olisiko parempi tukea soiden ennallistamista?

Kirjoittavat toivovat, että kirja haastaisi nykykeskustelua ja lisäisi tieteeseen ja tietoon perustuvaa puhetta.

– Ja että ihmiset saisivat työkaluja ja oivalluksia. Meille on jo tullut palautetta ihmisiltä, jotka ovat kertoneet, että silmät ovat auenneet ja he ovat katsoneet metsää eri tavalla, ymmärtäneet luonnon ja talousmetsän eron.

Pekka Juntti on myös yksi Ylen suosituimmista kolumnisteista. Hänen kolumneihinsa voi tutustua täällä.

Lasten- ja nuortenkirjapalkinto Rasi-Koskiselle

Marisha Rasi-Koskinen.
Lasten ja nuorten Finlandian voittaja Marisha Rasi-Koskinen.Petteri Sopanen / Yle

"Lukukokemus on kuin pitkä ja psykedeelinen uni, josta tuntee heräävänsä monta kertaa saamatta lopullista varmuutta valvetilan todellisuudesta. On nipistettävä käsivarresta." Näin kuvailee lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan valinnut Olavi Uusivirta Marisha Rasi-Koskisen teosta.

Kun Marisha Rasi-Koskinen pääsi Finlandia-ehdokkaaksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden sarjassa, ilolla ei ollut rajoja. Hän ajatteli, että nyt vain rauhassa odotellaan, mihin valitsijadiktaattori päätyy. Kolmen viikon odottelu ei kuitenkaan sujunut ihan kivuitta. Rasi-Koskinen huomasi pohtivansa molempia skenaarioita, voittoa tai tyytymistä ehdokkuuteen. Kun soitto kustantajalta sitten tuli, puhelu oli naurun ja itkun sekamelskaa.

– Onhan tämä hienoa. Puhelu laukaisi jännityksen, jota olin sittenkin potenut aika voimakkaasti.

Voittaja on spekulatiivista fiktiota

Auringon pimeä puoli on Rasi-Koskisen ensimmäinen nuortenkirja. Hän on aiemmin kirjoittanut kolme aikuisille lukijoille suunnattua romaania ja yhden novellikokoelman. Tosin Finlandia-voittokirja sopii myös aikuisille lukijoille. Se kuuluu hieman hankalasti määriteltävään young adults eli ya-genreen.

– Itse olen ajatellut, että tämä romaani sopii teini-ikäisille ja siitä vanhemmille. Yläikärajaa ei ole. Itse viihdyn juuri välimaastoissa. En pidä lokeroinnista.

Auringon pimeä puoli on spekulatiivista fiktiota. Romaanissa yhdistyy aikamatkailu yhteiskunnalliseen painajaiseen. Päähenkilö on tarinan alussa 16-vuotias tyttö, joka asuu totalitaarisessa Voiton Kaivos nimisessä kaupungissa. Sitä johtaa karismaattinen yksinvaltias.

Romaanissa on paljon viittauksia historiaan ja myös nykypäivään. Propagandan avulla kaupungin asukkaat saadaan pidettyä aisoissa ja tekemään haluttuja asioita. Myös tiedonsaantia on rajattu.

Romaanin lähtökohtana oli kuitenkin matkustaminen ajassa.

– Siitä kirjoittaminen lähti liikkeelle. En halunnut tehdä aikamatkustelusta helppoa, että vain mennään ja tullaan. Tässä päähenkilö joutuu kohtaamaan itsensä eri ajassa.

Psykologi tuntee ihmismielen

Rasi-Koskinen on ammatiltaan psykologi ja se näkyy tekstissä. Hän osaa kuvata ihmismielen liikahduksia ja pohdintoja.

– Minulla on nuoresta pitäen ollut vahva halu ymmärtää ihmisen ajattelua ja käytöstä. Luulen, että kiinnostus siihen on ajanut minut näihin molempiin ammatteihin.

Nuorten maailma on tullut Rasi-Koskiselle tutuksi psykologin työn avulla, sillä viimeksi hän on työskennellyt koulussa. Vuodenvaihteessa hän irtisanoutui työstään ja on nyt keskittynyt pelkästään kirjoittamiseen.

Nuortenromaanin kirjoittaminen ei Rasi-Koskisen mukaan poikennut aiemmista kirjoista. Hän paneutui siihen yhtä syvällisesti kuin aikuisten romaaneihin. Tosin kirjoittamisessa oli myös haasteensa.

– Tässä oli mukana enemmän toimintaa. Se oli uutta, mutta kirjoittaminen oli juuri sen takia hyvin hauskaa, koska sai revitellä.

Yleisö valitsi omat suosikkinsa

Valitsijat Aalto-yliopiston emeritusprofessori, ekonomisti Sixten Korkman (vas.), Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja Olavi Uusivirta poseeraavat yhdessä palkittujen Marisha Rasi-Koskisen lasten ja nuorten Finlandian voittajan, tietokirjallisuuden Finlandian voittajien Jenni Räinän, Pekka Juntin, Anssi Jokirannan ja Anna Ruohosen ja kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan Pajtim Statovcin
Valitsijat Aalto-yliopiston emeritusprofessori, ekonomisti Sixten Korkman (vas.), Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja Olavi Uusivirta poseeraavat yhdessä palkittujen Marisha Rasi-Koskisen lasten ja nuorten Finlandian voittajan, tietokirjallisuuden Finlandian voittajien Jenni Räinän, Pekka Juntin, Anssi Jokirannan ja Anna Ruohosen ja kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan Pajtim StatovcinPetteri Sopanen / Yle

Kaunokirjallisuuden voittajan valitsi Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, tietokirjallisuuden valitsijana oli taloustieteilijä ja tietokirjailija Sixten Korkman ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden valitsijana muusikko Olavi Uusivirta. Yle seurasi tilaisuutta suorana.

Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat saavat kukin 30 000 euroa. Jokaisessa kategoriassa on ehdolla kuusi teosta.

Yleisö sai myös äänestää suosikkejaan. Lukijoiden mielestä paras kaunokirjallisuuden ehdokkaista oli Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen. Tietokirjallisuuden edustajista yleisö valitsi Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän kirjoittaman ajankohtaisen teoksen Metsä meidän jälkeemme. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ehdokkaista selväksi suosikiksi nousi Tomi Kontion kirjoittama ja Elina Warstan kuvittama Koira nimeltään Kissa tapaa kissan.

Kuuntele Yle Areenasta Pajtim Statovcin ja Marisa Rasi-Koskisen haastattelut Aamun kirja -ohjelmassa.