1. yle.fi
  2. Uutiset

Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan

Asiantuntijan mukaan ilmastokeskustelu ei ole merkittävä syy maidon juomisen vähenemiseen.

meijerituotteet
Nainen marketin maitohyllyllä.
Maitohyllyllä voi viettää paljon aikaa miettien esimerkiksi tuotteiden rasvapitoisuutta, ekologisuutta ja eettisyyttä. Arkistokuva.Jarno Kuusinen / AOP

Aamulla maitoa kahviin ja juustosiivu leivän päälle. Lounaalla ja päivällisellä lasi maitoa ruoan kanssa. Iltapalaksi vielä rahkaa marjojen kanssa.

Tämä voisi hyvin olla ote monen suomalaisen ruokapäiväkirjasta, sillä maitotuotteet kuuluvat edelleen tiukasti ruokavalioihin ja maitoa kulutetaan paljon eri muodoissa.

Voit tutustua, mistä kaupasta ostamasi maito tulee katsomalla Ylen navettasuoraa verkossa tänään kello 14 alkaen. 360-kamerat näyttävät tavallista arkea puolankalaisella maitotilalla.

Tilastografiikka
Nestemäisen maidon kulutus laskee Suomessa tasaiseen tahtiin, mutta juustoa syödään enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tilastoitua tietoa kauramaitojen kulutuksesta ei vielä ole.Mikko Airikka / Yle

Jotain suhteestamme maitotuotteisiin kertoo se, että Suomi on maidon juonnin kärkimaita.

Viime vuonna suomalaiset litkivät lehmänmaitoa keskimäärin 110 litraa vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Rasvatonta maitoa on juotu vasta 80-luvulta

Vaikka maitotuotteet ovat olleet osa ruokaympyrää jo kauan, tuotteet ja tavat käyttää niitä ovat kehittyneet varsin paljon vuosien aikana.

Suomalaiset esimerkiksi joivat pitkään maitonsa täysrasvaisena. Kevytmaito tuli markkinoille vuonna 1969 ja rasvaton 1980-luvulla (siirryt toiseen palveluun) (Maito ja terveys).

Jogurtit tulivat kauppoihin 1960-luvun alussa, ja samoihin aikoihin myös viilin myynti kasvoi. Jogurtin kulutus oli pitkään kasvussa, ja se lähti laskuun vasta 2010-luvulla. Edelleen jogurttihyllyllä on joukoittain vaihtoehtoja mistä valita: kreikkalaista, turkkilaista, islantilaista ja suomalaista jogurttia.

Maitolinjastolla maitopurkit pakattiin ja tarkistettiin. Kuvassa pakkauskoneen täyttäjä Tellervo Kinnunen.
Kainuun Osuusmeijerin maitolinjasto, jossa maitopurkit pakattiin ja tarkistettiin. Kuvassa pakkauskoneen täyttäjä Tellervo Kinnunen. (Arkistokuva)Kainuun Museo

1990-luvun aikana ihmiset alkoivat aiempaa enemmän kiinnostua syömänsä ruoan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän mukaan maito oli ensimmäisiä raaka-aineita, joista kehitettiin terveysvaikutteisia elintarvikkeita, kuten probiootteja sisältäviä maitotuotteita.

Pikkuhiljaa terveellisyyden rinnalla yhä useammalle oli tärkeää, että ruoka on tuotettu luonnonmukaisesti. Silloin maitotuotehyllyille alkoi ilmestyä luomutuotteita.

Tutuista ruoista halutaan uusia versioita

Mäkelän mukaan seuraava kehitys maitotuotteiden käytössä tapahtui 2000-luvulla, kun kauppoihin alkoi tupsahdella erilaisia muunnelmia maitotuotteista.

Tästä hyvänä esimerkkinä on niin sanottu rahkabuumi, jonka aikana kehitettiin paljon uusia versioita tutusta tuotteesta. Rahkaa maustettiin monin eri tavoin ja sen korostettiin olevan hyvä proteiinin lähde. Sittemmin rahkan eri versiot ovat vakiinnuttaneet paikkansa kauppojen hyllyillä.

Mäkelän mukaan maitotuotteiden kulutuksessa yksi kehityskuluista on vaivattomuus. Ihmiset haluavat, että tuotteet ovat valmiita käytettäväksi heti paketin avaamisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi hiljattain saataville tulleet valmiit dipit ja maustekastikkeet ruoille. Sen sijaan, että ostettaisiin maustamatonta jogurttia ja maustettaisiin se itse, monet ostavat mieluummin valmiin version.

Maito syödään juustoissa

Maidon kulutus on vähentynyt merkittävästi, jos verrataan vuoteen 1950 (siirryt toiseen palveluun), jolloin maidon juontia alettiin tilastoida. Nestemäisen maidon kulutus laski voimakkaasti 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun alkupuolelle saakka. Sen jälkeen se on laskenut maltillisemmin.

Maitolasien häviäminen ruokapöydistä on siis pitkän ajan trendi. Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntia Erja Mikkolan mukaan siihen on monta syytä. Joitakin kymmeniä vuosia sitten kaupungistuminen ja maitotilojen vähentyminen vaikuttivat suomalaisten maidonkulutukseen. Myöhemmin erilaiset ruokatrendit ja ilmastokeskustelu ovat saaneet ihmiset vähentämään maidon juomistaan.

Viime vuonna nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin vähemmän kuin koskaan aiemmin. Kulutus laski noin kolme prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Maidontuotanto on Luken tilastojen mukaan pienentynyt jonkin verran myös tämän vuoden kuluessa.

Samalla kun maidon juominen on vähentynyt, esimerkiksi juuston kulutus on kasvanut.

Juustoa syödään nyt yli kymmenen kertaa enemmän kuin vielä 1950-luvulla. Jos nestemäistä maitoa ei oteta huomioon, juusto on tällä hetkellä käytetyin maitotuote Suomessa. Juustojen kulutuksen kasvua voi selittää rahkan suosio, sillä tilastoissa maustamattomat rahkat ja raejuusto määritellään juustoiksi. Juustojen syömisintoon ovat voineet vaikuttaa myös karppaus, ja sitä seurannut proteiinibuumi (siirryt toiseen palveluun).

Erja Mikkolan mukaan yksi suurimmista tekijöistä juuston suosioon on valikoiman laajentuminen. Vaihtoehtojen määrä houkuttelee monia käyttämään tuotteita.

Maitokeskusteluissa on uusia ulottuvuuksia

Erja Mikkola ei usko, että maitotuotteiden käyttömääriin olisi tulossa tulevaisuudessakaan suuria muutoksia, vaikka maidon juominen on vähentynyt. Maitotuotteet ovat olleet niin kauan merkittävä osa Suomen ruokakulttuuria.

Hänen mukaansa kiihtynyt ilmastokeskustelukaan ei vielä näy maitotuotteiden kulutuksessa, koska tuotteiden hiilijalanjäljistä ei ole puhuttu vielä kovin kauaa.

– Saa nähdä, mitä tapahtuu muutaman vuoden sisällä.

Se kuitenkin tiedetään, että yhä useampi kuluttaja tekee ruokiin liittyviä valintojaan ekologisin perustein. Oletus on, että muun muassa kasvipohjaisten juomien ja jogurttien ympäristövaikutukset ovat maitotuotteita pienemmät. Toisaalta kauratuotteiden hiilialanjäljen laskeminen ei ole aivan yksinkertaista, ja kaurajuomaa koskeva tieteellinen tutkimus on vasta aluillaan.

Mikkola kuitenkin arvelee, että maidon juominen vähenee Suomessa edelleen aiemman trendin mukaisesti. Hän ei usko, että odotettavissa olisi suuria yhtäkkisiä muutoksia, vaan luvut laskevat tasaisesti.

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kertoo, että vielä 40 vuotta sitten puhuttiin lähinnä ruoan terveellisyydestä, mutta nykyään ruokakeskusteluissa on paljon enemmän ulottuvuuksia, kuten eettisyys ja ympäristökysymykset.

Maitotuotteita koskee hänen mukaansa sama kehitys kuin muuta syömistä: joudumme ottamaan yhä useampia asioita huomioon ostospäätöksiä tehdessä.

Käytätkö maitotuotteita? Keskustelu on auki kello 22:een saakka!

Lue seuraavaksi