Lahden uusi biovoimalaitos pyörittää suurta rekkarallia päivittäin – kivihiilestä luopuminen ajaa energiayhtiöitä metsähakkeen käyttäjiksi

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät ennätysmäärän puupolttoaineita viime vuonna.

biopolttoaineet
Kymijärvi III voimalaitos Lahdessa
Kymijärvi II:n takana on uusi Kymijärvi III biovoimalaitos ja sen punertava piippu. Petri Niemi / Yle

Lahden uuden biovoimalaitoksen Kymijärvi III:n viime kuukausien käyttöönottotestit ovat sujuneet hyvin.

– Muutaman kerran tuotanto on keskeytetty, kun esimerkiksi jostain laitteesta on tullut virhesignaali, mutta ongelmia on ollut odotettua vähemmän, sanoo tuotantojohtaja Arto Nikkanen Lahti Energialta.

Voimalaitos käy tällä hetkellä täydellä teholla ja tuottaa kaukolämpöä sekä sähköä. Lahti lämpiää nyt ilman kivihiiltä, sillä uusi voimalaitos korvasi tiensä päähän tulleen kivihiililaitoksen Kymijärvi I:n, joka suljettiin.

Kymijärvi III:n höyrykattila käyttää polttoaineena metsähakkuiden tähteitä sekä sahateollisuuden ylijäämää eli puun kuorta sekä sahanpurua.

– Risut ja oksat haketetaan metsäteiden varsilla. Tänne tulee myös sen kokoista puuta, joka ei mene metsäteollisuuden käyttöön. Voimme käyttää myös pienen määrän kierrätyspuuta..

Tällä hetkellä voimalaitoksen pihaan ajaa yli 40 rekkaa päivässä ja tyhjentää polttoainelastinsa kahdessa keräysterminaalissa, josta kuljetin siirtää biomassan voimalaitokseen. Osa autoista jättää hakekuormansa pihan välivarastoalueelle.

Kivihiili säilyy laitoksen huoltovarmuuspolttoaineena eli sitä käytetään vain hätätilanteissa, jos esimerkiksi biomassan kuljetinjärjestelmään tulee pitkäkestoinen häiriö paukkupakkasilla. Lauhemmalla säällä tuotantoa korvataan muilla laitoksilla.

Metsähakkeen tarve voimalaitoksissa kiihtyy

Lahden kaltaisia biovoimalaitoksia rakennetaan lähivuosina lisää, sillä Suomi on kieltänyt kivihiilen käytön sähkö- tai lämmöntuotannon polttoaineena. Laki tulee voimaan keväällä 2029.

Esimerkiksi energiayhtö Helen (siirryt toiseen palveluun) suunnittelee korvaavansa kivihiilen käyttöä muun muassa rakentamalla biolämpölaitoksen Helsingin Vuosaareen.

Luonnovarakeskuksen (Luke) tilastot kertovat (siirryt toiseen palveluun), että lämpö- ja voimalaitokset käyttivät ennätysmäärän puupolttoaineita viime vuonna. Kolme neljäsosaa polttoaineista oli puun kuorta ja haketta.

Lahti Energian tuotantojohtaja Arto Nikkanen
Lahti Energian tuotantojohtaja Arto Nikkanen hypistelee hakepolttoainetta. Petri Niemi / Yle

Hakkeen kysynnän piristyminen on huomattu Koskitukki Oy:ssä, joka hankkii noin kaksi miljoonaa kuutiota puuta muun muassa Koskisen saha- ja vaneriteollisuuteen.

Puunhankintayhtiö ostaa tukkikauppojen yhteydessä sopivilta paikoilta runkopuun lisäksi myös oksat ja latvat.

Yhtiö on yksi Lahden biovoimalaitoksen polttoainetoimittajista, mutta vie sitä myös esimerkiksi Vantaan Energialle.

– Kaikkien metsähakkeiden kysyntä on hyvää, kun uusia laitoksia on tehty ja tehdään Etelä-Suomessa, energiapuun hankintapäällikkö Antti Leikas Koskitukki Oy:stä sanoo.

MTK:n Keski-Suomen kenttäpäällikkö Pauli Rintala myöntää, että Etelä-Suomessa energiapuun ja metsähakkeen kysyntä on myötätuulessa.

– Tampereelta pohjoiseen ja itään on sitten hiljaisempaa. Toki jos hakekohde sijaitsee hyvien metsäteiden varrella, niin energiayhtiöt saattavat tuoda sitä pitkänkin matkan takaa.

Itä-Suomessa puun ja hakkeen tuonti Venäjältä on monelle korjuu- ja logistiikkakustannuksia laskevalle yhtiölle kannattavaa.

Lahden Energia ei usko hakkeen saatavuusongelmiin

Päästöoikeuksien hinta on runsaassa kahdessa vuodessa kohonnut moninkertaiseksi. Fossiillisten polttoaineiden käyttökustannukset nousevat ja saastuttaminen on entistä kalliimpaa. Tämä hinnannousu parantaa metsäenergian kilpailukykyä.

Kymijärvi III voimalaitos Lahdessa
Kymijärvi III:n häiriötön koekäyttö alkaa ennen joulukuun puoliväliä. Petri Niemi / Yle

Lahti Energia on turvannut hakkeen ja muiden biopolttoaineiden saannin viideksi vuodeksi. Puolet polttoaineesta tulee enintään 60 kilometrin ja loput enintään noin sadan kilometrin päästä laitoksesta.

Tuotantojohtaja Arto Nikkanen arvioi, että haketta Lahden laitokseen riittää, vaikka samaa polttoainetta käyttäviä laitoksia tuleekin lisää.

– Sijaintimme metsien keskellä on hyvä. Esimerkiksi rannikolle rakennettavan uudet laitokset voivat tuoda polttoainetta laivoilla eli niiden hankinta-alue on laajempi kuin meidän. Meidän biokattilaan voi syöttää myös esimerkiksi teollisuuden sivujakeita, joten polttoaineen kirjon laajuudella turvaamme saatavuutta.

Nikkasen mielestä hakkeen hintakehitystä on vaikea ennakoida, koska siihen vaikuttaa moni asia.

– Yleensä kun kysyntä lisääntyy, niin myös tarjonta lisääntyy. Eli tämä pitänee polttoaineen hinnannousua kurissa.

Runsaat 180 miljoonaa euroa maksava Kymijärvi III käy lähiviikkojen aikana läpi vielä lopulliset testit. Näillä näkymin laitos luovutetaan Lahti Energialle helmikuussa vuonna 2020.

klo 12.16: Täsmennetty huoltovarmuuspolttoainekohtaa