Suu makeaksi joulukuusen neulasilla

Miljoonien joulukuusien neulaset päätyvät joulun jälkeen kaatopaikalle pahentamaan ilmastonmuutosta. Neulasille olisi paljon parempaakin käyttöä, sanovat brittikemistit.

tiede
Tiedeuutisten joulukalenteri-kuvituskuva
Hilppa Hyrkäs / Yle

Joulukuusesta tulee juhlan jälkeen riesa, joka ulos vietäessä karistelee jälkeensä neulasvanan. Ja neulasiahan riittää, pienehkössäkin kuusessa 150 000, kerrottiin Helsingin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) laskemassa taannoin.

Neulaset ovat ikävää jätettä muutenkin kuin jalan alla pistellessään, sillä ne mätänevät paljon hitaammin kuin lehtipuiden lehdet ja ehtivät synnyttää enemmän kasvihuonekaasuja.

Aivan toisinkin voisi olla, sanoo brittiläisen Sheffieldin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) kemisti Cynthia Kartey. Neulaset voisivat päätyä makeutusaineena vaikkapa seuraavan joulun herkkuihin. Hän löysi tutkimuksessaan neulasille käyttöä myös muun muassa maalien raaka-aineena.

– Kotiasi koristanut kuusi voi tulevaisuudessa olla juhlan jälkeen ilonasi seinämaalina, Kartey sanoo.

Polymeeri palasiksi

Kuusenneulaset ovat jopa 85-prosenttisesti lignoselluloosaa, monimutkaista polymeeriä. Tutkimuksessa keskityttiin sen pilkkomiseen.

Tavoitteena olivat kemianteollisuuden arvostamat kemikaalit, muun muassa sokerit ja fenolit, jotka voivat päätyä kotikäyttöön niin erilaisina tuotteina kuin puhdistusaineina ja suuvesinä.

Karteyn mukaan kuusenneulasista tulee raaka-aineita suhteellisen yksinkertaisella mutta vähän tutkitulla menetelmällä. Lämpö ja liuotin riittävät, hän kertoo. Tutkimuksessa liuottimena käytettiin edullista ja ympäristöystävällistä sokerialkoholia, glyserolia.

Hajotetuista neulasista syntyi bioöljyä. Sen sisältämä etikkahappo on kelpo tavaraa moneen tuotteeseen maaleista liimoihin, ja glukoosi puolestaan on se aine, josta on makeuttajaksi elintarvikkeisiin.

Prosessi on kestävän kehityksen mukainen, Kartey kertoo. Jäteongelmaa ei ole, sillä myös bioöljyn oheistuotteena syntyvälle kiinteälle aineelle on teollisuudessa käyttöä, hän sanoo.

Miljoonia kuusia päätyy kaatopaikalle

Britanniassa koristellaan tänäkin vuonna noin kahdeksan miljoonaa aitoa kuusta. Kun juhlat on juhlittu, seitsemän miljoonaa kuusta päätyy kaatopaikalle.

Yliopistolehtori James McGregor uskoo, että tulevaisuudessa on toisin. Käytetyistä kasveista saatavasta biomassasta tulee keskeinen taloustekijä, hän ennustaa.

Kuusenneulaset ovat vain yksi tutkimuskohde. Sheffieldin yliopistossa selvitetään myös muun muassa panimoteollisuuden viljajätteen vastaavaa hyötykäyttöä.

Neulasiakin riittäisi raaka-aineeksi, sillä maailmassa istutetaan joka vuosi 85 miljoonaa joulupuuta. Niistä on iloa myös muulloin kuin joulun aikaan, sillä hehtaari kasvavia joulupuita tuottaa kylliksi happea 45 ihmisen hengitettäväksi.

Hakettaminen on vain osaratkaisu

Suomessa pääkaupunkiseudulla entistä jouluiloa kerätään tammikuussa keskitetysti, ja vastaavia keräyksiä on monissa muissakin Suomen kunnissa.

Pääkaupunkiseudulla viedään loppiaisen jälkeen 55 000 kuusenraatoa biojätteen käsittelylaitokseen haketettaviksi. Tuloksena on biojätteen kompostoinnin tukiainetta.

Kuusia päätyy myös poltettaviksi kaukolämmöksi ja sähköksi. Osa loimuaa kotien tulipesissä, ja joku saattaa pilkkoa oksat kuohkeuttamaan omaa lehtikompostoriaan.

Joulukuusia hankitaan Suomessa kuitenkin puolitoista miljoonaa. Monen kuusen kohtalona on Suomessakin yhä hidas maatuminen kaatopaikalla.

Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.

Aiemmat luukut:

18. Joulun jälkeen alkaa kwanzaa

17. Joulun henki näkyy vipinänä jouluihmisten aivokuvissa

16. Brittien savupiipuista laskeutui myös jotakin kamalampaa kuin joulupukki

15. Mikä saa jouluvalot säilytyksessä solmuun?

14. Tanskan kuuluisat joulukuuset kärsivät paljaista olkapäistä

13.Yhdysvaltain joulupadat ovat kattiloita, ja nyt niiden kyljessä on älysiru

12.Silmiesi väri saattaa vaikuttaa kaamosmasennukseen

11. Puistokävely saa somen käyttäjät yhtä hyvälle tuulelle kuin joulu

10. Kolme ihmistä on viettänyt joulun Kuun kupeessa

9. Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote

8. Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä

7.Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää

6. Yli kolmasosa aikuisista toivoo, että voisi yhä uskoa joulupukkiin

5. Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?

4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta

3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia

2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?

1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus