Nyrkki ja Kaikki synnit ovat kalliita tv-sarjoja – näin suoratoistopalvelut muuttivat kotimaisen tv-draaman tarjontaa

Suomalaisten tv-sarjojen budjetit ovat jopa kolminkertaistuneet viimeisten vuosien aikana.

draamasarjat
Kaikki synnit-sarja.
Kaikki synnit kuvattiin Oulussa. Sarja on myyty yli 30 maahan.YouTube / Elisa

Kotimaisen tv-draaman buumi ei näytä laantumisen merkkejä. Tv-sarjoja tehdään kiihtyvään tahtiin ja aiempaa isommilla summilla.

Ilmiön ovat saaneet aikaiseksi suoratoistopalvelut ja niiden kilpailu asiakkaista. Kaupalliset palvelut pärjäävät yllättäen myös laadussa: Niiden alkuperäissarjat kahmivat tänä vuonna eniten Venla-ehdokkuuksia fiktion ja tv-draaman puolella.

Yksi Venla-ehdokkaista on Kaikki synnit -sarja. Sen tuottanut Ilkka Matila näkee, että suoratoistopalvelut ovat tuoneet tv-draaman ja pitkän elokuvan lähemmäs toisiaan.

– Sarjojen laatu, ylöspano ja tapa kuvata on huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin aiemmin. Kustannukset ja tuotot ovat kasvaneet, sisään ja ulos menevä raha on kasvanut ja se näkyy laadussa, Matila sanoo.

Kannustintukea tv-sarjoille jakavan Business Finlandin tilastojen mukaan suomalaisten tv-sarjojen budjetit ovat viimeisten vuosien aikana jopa kolminkertaistuneet.

– Vuonna 2016 kotimaisten tv-sarjojen keskimääräinen tuotantobudjetti oli 3 500 euroa minuutti ja vuonna 2019 vastaava summa oli jo 10 200 euroa minuutti, kertoo Business Finlandin tuotepäällikkö Merja Salonen.

Kaikkien syntien budjetti oli tuottaja Ilkka Matilan mukaan kaksinkertainen verrattuna aikaan ennen suoratoistopalveluja. Sillekin löytyy jo haastaja.

Pekka Hiltusen romaaneihin perustuvaa Cold Couragea on kuvattu Suomen Kainuussa. Se on Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen kallein tv-sarja, jonka tekeminen maksoi 10 miljoonaa euroa.

Näyttelijät Sofia Pekkari ja Pihla Viitala televisiosarjan kuvauksissa vanhan kartanon lumisella pihalla.
Cold Courage on Viaplayn ensimmäinen suomalainen alkuperäissarja. Kansainvälistä tuotantoa kuvattiin Kainuussa.Tiia Korhonen / Yle

Rahaa voi tulla kolmesta ikkunasta

Tuotantoyhtiöissä ilmiötä katsotaan hyvällä. Nyrkki-sarjan tuotti Zodiak Finland, jolle Elisa Viihde on tänä vuonna ollut suurin asiakas.

– Ennen oli vain yksi tilaaja ja maksaja. Nyt on ykkös- ja kakkosikkuna. Sarja saa ensin ensi-iltansa sen tilanneen asiakkaan palvelussa ja sen jälkeen toisen asiakkaan palvelussa kakkosikkunassa, Zodiak Finlandin toimitusjohtaja Teea Hyytiä kuvailee.

Nyrkin budjetti oli neljä miljoonaa. Sen ykkösikkunana on Elisa Viihde ja MTV toimii kakkosikkunana, kun sarja näytetään myöhemmin lineaarisen tv:n puolella.

Ykkös- ja kakkosikkunan lisäksi rahaa tuo potentiaalisesti myös ulkomainen kolmosikkuna. Suomalaissarjoja onkin myyty kiihtyvään tahtiin myös kansainvälisille markkinoille. Muun muassa Kaikki synnit on kaupattu jo yli 30 maahan.

Puhelin pirisee enemmän kuin koskaan

Buumi on hyödyttänyt myös alan ammattilaisia: Se on tuonut lisää töitä.

– Aiemmin draamatilauksia tekivät MTV ja Yle ja niitä oli niin vähän, että alan freelancerit olivat työttöminä. Nyt friikut pystyvät työllistämään itsensä läpi vuoden. Ihmiset saavat tehdä töitä ja se taas kasvattaa ammattitaitoa, Teea Hyytiä sanoo.

Ohjaaja Alli Haapasalo teki pitkän Syysprinssi-elokuvan vuonna 2016 ja jäi äitiyslomalle.

– Pelkäsin, että puhelin ei pirise, mutta se pirisi enemmän kuin koskaan. Suurin osa tarjotuista töistä oli tv-sarjoja, hän sanoo.

Haapasalo ohjasi seuraavaksi Nyrkin, jonka toinen ohjaaja oli AJ Annila. Haapasalo pitää nykytilannetta erinomaisena.

– Jos haluaa tehdä elokuvan, työtilaisuus pitää yleensä luoda itse. Tv-puolella töitä tarjotaan selvästi useammin. Tämä on hienoa ja aktiivista aikaa olla ohjaaja. Alalla menee hyvin, Haapasalo sanoo.

Sama on pantu merkille myös työ- ja elinkeinoministeriössä.

– Alan työllisyys on selkeästi parantunut. Työllistävä vaikutus kohdistuu erityisesti tuotannon perustehtäviin, valomiehiin, äänimiehiin, tuotantoasissitentteihin. Joistain ammattiryhmistä kuten tuotantopäälliköistä on jo pulaa, sanoo neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne.

Chike Ohanwe Aalonmurtajat sarjan kuvauksissa
Chike Ohanwe näyttelee Aallonmurtajissa.Jaani Lampinen / Yle

Matila Röhrin tuottaja Ilkka Matila näkee jo mahdollisena pullonkaulana huipputekijöiden rajallisen määrän.

– Se on vähän kuin jalkapallossa, että yksi pelaaja tekee maalit. Huippulahjakkuuksia syntyy ja jonkun verran heitä voi kouluttaa.

Tarvetta olisi kenttähenkilökunnalle, eri osa-alueiden vastaaville ja käsikirjoittajille.

– Paljon vaikuttaa myös ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pienuus. Ennen tämä oli mediaseksikäs ala, mutta nyt kouluihin hakeutuu vähemmän ihmisiä, Matila sanoo.

Kotimainen sisältö on katsotuinta

Erityisesti kotimaiset draamat, Nyrkit ja Sunnuntailounaat, toimivat sisäänheittotuotteina, joilla ihmisiä houkutellaan suoratoistopalvelujen tilaajiksi.

Elisa aloitti omien alkuperäissarjojen tekemisen viisi vuotta sitten. Nyt niitä on julkaistu 16, joukossa mm. Kaikki synnit, Bullets ja tuoreimpana Nyrkki.

Juuri kotimaista sisältöä kulutetaan Elisa Viihteessä suhteessa eniten. Suomalaiset haluavat katsoa suomalaista ja siksi kotimaista draamaa tehdään.

– Meille se on kilpailu- ja erottautumistekijä. Se vetää meille uusia katsojia ja pitää nykyisiä, sanoo Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Sarjojen budjetit ovat Elisallakin olleet nousussa ja sijoittuvat neljän ja kuuden miljoonan väliin. Tätä halvemmallakin tehdään draamaa.

Myös C Morella panostetaan sarjoihin ja suomalaisten elämänpiiriin liittyviin aiheisiiin – seuraavien vuosien aikana yhä enemmän.

– Me tuomme kotimaisia aiheita ja paikkoja, jotka ovat relevantteja suomalaiselle katsojalle. Helsinki on Helsinki ja Joensuu on Joensuu. On paljon sellaista, mitä isot ulkomaiset tuotannot eivät pysty tarjoamaan, sanoo MTV:n draamapäällikkö Jani Hartikainen.

C Morella on viime vuosina nähty mm. Aallonmurtaja ja Sunnuntailounas.

Nyrkki-tv-sarjan näyttelijöitä ohjelman kuvauspaikalla Vantaalla.
Nyrkki on kylmän sodan vuosiin sijoittuva vakoojatrilleri. Yle / Vesa Marttinen

Suomi kalpenee Yhdysvaltojen rinnalla

Markkinoille on tulossa lisää palveluita kuten ulkomaiset Disney+ ja Apple. Vaikka suomalaissarjojen budjetit ovat kasvaneet, ne eivät vedä vertoja sille, mitä maailmalla draamaan satsataan.

Variety-julkaisu kirjoitti (siirryt toiseen palveluun) lokakuussa, että Apple lanseeraa kaksi uutta sarjaa, joista toisen hintalappu on 15 miljoonaa dollaria per jakso ja toisen 17 miljoonaa per tunti. Disney ei aio jäädä pekkaa pahemmaksi vaan kaavailee yhtä kalliita tuotantoja.

Suoratoistopalvelut eivät kerro tilaaja- tai katsojamääriään, mutta Netflix on pörssiyhtiö ja sen tiedetään tekevän tappiota.

– On vaikea uskoa, että muutkaan olisivat kauhean kannattavia, mutta usko liiketoimintaan on vahva, koska sarjoihin investoidaan. On usko siihen, että sarjoihin satsaaminen on tulevaisuuteen satsaamista, Ilkka Matila sanoo.

Kun kilpailu vain kasvaa, maailmanlaajuiselle tv-sarjabuumille ei heti näy loppua.

– Digitaalisten suoratoistopalveluiden, kuten Netflixin, HBO:n, ja Viaplayn, odotetaan kasvavan vajaan kymmenen prosentin vuosivauhtia, sanoo Business Finlandin tuotepäällikkö Merja Salonen.

Kotimaista tv-dramaa nähdään varmasti jatkossakin.

Lisätty 26.11. klo 11.21 tieto, että Nyrkin toinen ohjaaja oli AJ Annila.