Hyppää sisältöön

Maalämpö kiinnostaa kerrostaloyhtiöitä – investoinnin voi maksaa lämmityskuluissa syntyneellä säästöllä

Uusi lämmitysjärjestelmä voi tuntua isolta investoinnilta, jos taloyhtiöön on tulossa esimerkiksi putki- tai julkisivuremontti.

Tyypillisesti maalämpöön vaihdetaan kaukolämmöstä 60–80-luvun kerrostalossa. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Tamperelaisen asunto-osakeyhtiö Koulukatu 12:n lämmitysjärjestelmä uusittiin kolmisen vuotta sitten. Vaihtoehdot kartoitettiin tarkkaan ja sen jälkeen taloon päätettiin asentaa maalämmön ja poistoilmalämmön yhdistelmä.

– Asia meni yhtiökokouksessa läpi helposti, eikä asukkaille tullut uusia kustannuksia, muistelee talon pitkäaikainen asukas ja yhtiön hallituksen jäsen Aaro Sihvo.

– Remonttia varten otettiin laina, joka maksetaan pois lämmityksestä syntyneellä säästöllä. Vajaan 13 vuoden päästä laina on maksettu ja säästöstä päästään nauttimaan suoraan.

Lämmityskustannukset laskivat puoleen

Maalämpö kiinnostaa nyt kerrostaloyhtiöitä. Suomen Ekolämmön kaivinkoneet kaivavat pihaa muutaman korttelin päässä, ja yhtiö rakentaa tällä hetkellä maalämpöä kolmeen muuhunkin kerrostaloyhtiöön Tampereen seudulla. Erittäin kilpaillulla alalla lempääläläisyritys on vain yksi urakoitsija monien joukossa.

Suomen lämpöpumppuyhdistys (Sulpu) arvioi, että noin 300 kerrostaloa siirtyy maalämpöön vuoden aikana. Tällä hetkellä maalämmöllä lämpiää Sulpun mukaan noin 1 000 kerrostaloa.

Innostuksen taustalla on asumiskustannusten jatkuva nousu ja halu pienentää hoitovastiketta.

– Ja onhan siinä tänä päivänä paljon mukana myös ilmastonäkökulmaa. Onhan tämä ekologisempi kuin moni muu vaihtoehto, sanoo Koulukatu 12:a isännöivä Anne Pakkanen Kiinteistöjuridiasta.

Koulukatu 12 pannuhuone on tuttu paikka Suomen Ekolämmön toimitusjohtaja Mikko Väyryselle ja Aaro Sihvolle. Ennen maalämpöä talo on lämmennyt hiilellä, öljyllä ja viimeksi kaukolämmöllä. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Maalämpöön vaihtaa tavallisesti 1960-80-luvulla rakennettu talo, jossa on 20-40 asuntoa ja jonka lämmitysjärjestelmä tai poistoilmaputkisto on joka tapauksessa remontin tarpeessa.

Aaro Sihvon kotitalo Tampereen Koulukadulla on siis varsinainen tyyppiesimerkki. 22 asunnon kerrostalo valmistui vuonna 1963.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen maksoi yhtiölle kaikkiaan hieman alle 150 000 euroa. Lämmityskustannukset putosivat investoinnin jälkeen aiemmasta 20 000 eurosta alle 10 000 euroon.

Tekninen isännöitsijä Toni Niemi Kiinteistöjuridiasta korostaa, että hyvin sujunut remontti edellytti perusteellista suunnittelua ja laskentaa.

Suunnittelu kannattaa antaa ammattilaiselle

Huolellisen suunnittelun ja hyvän valvonnan tärkeyttä korostaa myös neuvontainsinööri Matts Almgrén Kiinteistöliitosta.

– Lämmitysjärjestelmän vaihtoon täytyy valmistautua kuin mihin tahansa korjaushankkeeseen. Suosittelen lämpimästi, että taloyhtiö antaa suunnittelun ammattilaiselle, hän sanoo.

– Jos lähdetään liikkeelle huonolla suunnittelulla tai pahimmillaan ilman suunnittelua, on riski, että talolle valitaan järjestelmä, joka ei sille sovi. Toki joskus voidaan saada hyvä ratkaisu, mutta on tullut myös huonoja ja erittäin huonoja investointeja.

Maalämpö voi jäädä haaveksi myös, jos talossa ei ole riittävästi tilaa sen vaatimille laitteille. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Taloyhtiöt tilaavatkin nyt todella paljon esiselvityksiä niille sopivista lämmitysvaihtoehdoista. Läheskään aina into ei riitä kuitenkaan remontiksi asti.

– Kymmenestä esiselvityksestä 1-4 johtaa nopealla tahdilla eteenpäin. Mutta aika monessa tapauksessa tulee tuumaustauko, kertoo ryhmäpäällikkö Tuomo Niemelä selvityksiä tekevästä Granlund Consultingista.

Lämmitysjärjestelmän uusimista jarruttaa eniten investoinnin suuruus. Jos taloyhtiöön on tulossa lähiaikoina putki- tai julkisivuremontti, lämmitysjärjestelmän vaihtoon ei välttämättä riitä uskallusta.

Kaava voi rajoittaa rakentamista

Kaupunkialueella myös tontin pienuus voi nousta maalämmön esteeksi. Pieneen taloon saattaa riittää kolme energiakaivoa, mutta isompi voi tarvita jopa 12. Kaivojen väliin pitää jättää 15 metriä ja naapurin rajaan vähintään 7,5 metriä.

Innostus voi tyssätä myös kaavaan. Pohjavesialueella energiakaivojen rakentamista on rajoitettu, ja KHO:n keväällä antaman ratkaisun jälkeen luvat ovat entistä tiukemmassa.

Pohjavesialueelle esimerkiksi Tampereen Pispalaan, maalämpö ei sovi. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Maalämmön rakentamista rajoittavat myös maanalaiset rakenteet, esimerkiksi tunnelit, pysäköintiluolat ja Helsingissä metro. Tampereella rantatunneli rajaa rakentamisaluetta. Myös Hervannassa on paljon luolastoa, jonka vuoksi muutama maalämpöhanke on jäänyt haaveeksi.

– Mutta harvoin lupia hylätään. Tampereella rakennuskanta on suuri ja kaupunki iso. Hakemuksia tulee kuitenkin kieltoalueilta harvoin, sanoo Isto Koskinen Tampereen rakennusvalvonnasta.

Jos maalämpö osoittautuu taloyhtiölle huonoksi tai jopa mahdottomaksi vaihtoehdoksi, yksi mahdollinen ratkaisu voi olla ilmavesilämpö, joka sopii parhaiten pieniin kerrostaloihin. Matts Almgrénin mukaan se tarvitsee kuitenkin kovia pakkasia varten varajärjestelmän, esimerkiksi sähkön.

Myös pelkällä poistoilmapumpulla voidaan laskea lämmityskuluja merkittävästi.

Lue myös: