Miten tässä näin kävi? Linnan juhlamuoti onkin yhä hillitympää – 32 kuvaa kertoo, millaiseen suuntaan se on menossa

Itsenäisyyspäivän vastaanotto täyttää huomenna sata vuotta. Tämä on juttu puvuista, jotka puhuvat – ja joista puhutaan.

Linnan juhlat
Linnan juhlien pukuja ja kohuja vuosien varrelta
Yle kävi läpi arkistoja ja tarkasteli, miten Linnan juhlien muoti on muuttunut sadan vuoden aikana.Asmo Raimoaho / Yle

Radiotoimittaja ei taida olla nyt elementissään.

Juhla-asujen kommentointi tuntuu selvästi kiusalliselta, onhan kyse maan arvokkaimmasta tilaisuudesta.

"Minun on pyydettävä anteeksi niiltä kuuntelijoilta, jotka ehkä odottavat jonkinlaista naisten pukujen kuvausta. Siihen minä todellakaan en pysty."

Sen reportteri kuitenkin toteaa, että muodissa näyttää olevan puku, joka jättää olkapäät paljaiksi – tai ainakin toisen.

Eletään itsenäisyyspäivää 1949. Linnan juhlista raportoidaan ensimmäistä kertaa myös radiossa.

Alli Paasikivi tanssi vuonna 1953 Linnan juhlissa käsivarret paljastavassa mekossa ja hermostui nähtyään tilanteesta otetun kuvan. Hänen vaatimuksestaan kuvaa käsiteltiin niin, että käsivarsi saatiin näyttämään kapeammalta.
Presidentti Juho Kusti Paasikiven aikana kättelyperinne ja tanssi vakiintuivat osaksi Linnan juhlia. Presidentti itse ei tanssinut, mutta perinteeksi muodostui, että diplomaattikunnan vanhin johdatti rouva Alli Paasikiven parketille. Ilta-Sanomien mukaan Alli Paasikivi tanssi vuonna 1953 käsivarret paljastavassa mekossa ja hermostui nähtyään tilanteesta otetun kuvan. Hänen vaatimuksestaan kuvaa käsiteltiin niin, että käsivarsi saatiin näyttämään kapeammalta.Reino Loppinen / Lehtikuva

Miesten pukeutumista toimittaja kuvailee naisiakin ylimalkaisemmin, käytännössä vain etiketin näkökulmasta.

Frakkien seassa kun vilahtaa silloin tällöin muutama smokki tai "ainoastaan tavallinen miesten tumma puku".

"Kutsukortin ilmoittamaa juhlapukua ei niin ollen ole otettu liian kirjaimellisesti, vaan jokainen vieras on lähtenyt Linnaan omissa vaatteissaan, kuten tavataan sanoa."

Paheksuako tätä vai ei, se jää kuulijan arvioitavaksi.

Puvut, jotka puhuvat

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto täyttää huomenna perjantaina sata vuotta.

Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen pukeutui useita kertoja kierrätyspukuun juhlia emännöidessään.
Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen pukeutui useita kertoja kierrätyspukuun juhlia emännöidessään. Vuonna 2001 Halonen pukeutui Euran emännän muinaispukuun, joka keräsi julkisuudessa positiivista huomiota. Kansallis- tai kansanpukujen arvostelua pidetään kuitenkin asiattomana. Vuokko Nurmesniemen suunnittelema ruskea puku sai kritiikkiä hihoistaan. Myös presidentin asujen arvostelemista on pidetty tahdittomana.Yle

Perinne alkoi iltapäivätilaisuutena vuonna 1919. Ilta-aikaan järjestettäväksi se siirtyi kolme vuotta myöhemmin, joulukuussa 1922. Tuolloin saivat alkunsa myös Linnan juhlat, sellaisina kuin tunnemme ne tänä päivänä.

Vieraita oli toistatuhatta ja ohjelmassa muun muassa soittoa, laulua ja tanssia, niin kuin nytkin.

Vuosikymmenten aikana Linnan juhlista on kasvanut miljoonayleisön turvin yksi Suomen katsotuimmista televisio-ohjelmista – ja maan arvostetuin iltapukujuhla.

Tanja Karpelan ikonisimpia asuja oli valkoinen hämähäkkiorkidealla koristeltu puku vuodelta 2002.
Keskustan entistä kansanedustajaa, ministeriä ja vuoden 1991 Miss Suomea Tanja Karpelaa tituleerattiin Linnan kuningattareksi pitkin 2000-lukua. Ylen jutun mukaan "vuodesta 1999 vuoteen 2010 kiinnosti yksi Linnan juhlien vieraista ihmisiä enemmän kuin moni muu. Hän oli Tanja Karpela". Karpelan ikonisimpia asuja oli valkoinen hämähäkkiorkidealla koristeltu puku vuodelta 2002.Yle

Kuten Elävästä arkistosta löytyvä ensimmäinen radiolähetys osoittaa, Presidentinlinnassa kulloinkin nähty muoti on kiinnostanut liki alusta asti.

Yle tarkasteli nyt, miten Linnan juhlien muoti on sadassa vuodessa muuttunut.

Asiantuntijoiden lisäksi ääneen pääsevät myös itse pukeutujat – vaate on aina viesti jostain, ja sillä voi kertoa esimerkiksi arvoistaan, yhteiskunnasta, taustastaan tai persoonastaan.

Siihen suuntaan Linnan juhlat ovat nimittäin yhä vahvemmin menossa. Pukuihin, jotka puhuvat.

Vuoden 1977 vastaanotolla Marjatta Sarpaneva ihastutti veistoksellisessa punaisessa puvussa puolisonsa Timo Sarpanevan rinnalla.
Malli ja muotoilija Marjatta Sarpaneva, omaa sukua Svennevig, oli Linnan kuvatuimpia ja ylistetyimpiä pukeutujia 1970-luvulta 1990-luvulle. Vuoden 1977 vastaanotolla hän ihastutti veistoksellisessa punaisessa puvussa puolisonsa Timo Sarpanevan rinnalla. Lehtitietojen mukaan Sarpaneva teki juhla-asunsa itse. Hän kommentoi juhlapukeutumista viime vuonna Kotiliedessä näin: "Opin, että juhlavaatteisiin ei kannata satsata, ne saavat hajota muutaman tunnin kuluttua, koska niitä ei pidetä toista kertaa. Kannattaa sen sijaan panostaa kunnon takkeihin."Ari Ojala / Lehtikuva

Melkein kuin Pariisissa

– Tämä on melkein kuin olisi Pariisin muotinäytöksessä.

Näin kommentoi Linnassa näkemäänsä pukuloistoa muotitoimittaja Kaika Pohtokari Ylen itsenäisyyspäivän lähetyksessä vuonna 1982.

Pitkän linjan muotitoimittaja Jaakko Selin on samaa mieltä. Nykyään Linnan juhlat tosiaan nähdään jatkuvana muotinäytöksenä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maailmalla 1950-luku oli glamourin kulta-aikaa. Tyyliä yritettiin jäljitellä myös Linnassa, vaihtelevin tuloksin, Jaakko Selin sanoo. Hän toteaa Suomen olleen tuolloin sotakorvauskansakunta ja tämän näkyneen: siihen pukeuduttiin, mitä saatiin. Kuva: Yle

Juhlien televisiointi alkoi vuonna 1957, eikä Selinin mukaan tätä ennen ollut niin tärkeää, miltä suuren yleisön silmissä näytti.

– Ei silloin ajateltu niin paljon sitä, miten tämä vaikuttaa imagooni. Että miltä näytän ja näytänkö liian rikkaalta.

Selin on kommentoinut Linnan juhlien muotia useissa Ylen lähetyksissä ja sanoo käyneensä sitä varten läpi "kaiken videoaineiston, mitä Linnan juhlista on säilynyt".

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Etenkin 1960- ja 1970-luvut muuttivat juhlapukeutumista – tuolloin Linnaan astelivat kulttuurivaikuttajat, joilta suvaittiin ja jopa odotettiin omintakeista tyyliä. Kuva: Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vielä 1970-luvullakin muoti oli Jaakko Selinin mukaan hyvin vapaata ja jännittävää. Etikettiä ei luettu liian tarkkaan, vaan juhliin tultiin, miten tahdottiin. Kuva: Yle

Yhteenveto on yllättävä: mitä lähemmäs tätä päivää on tultu, sitä konservatiivisemmaksi pukeutuminen itsenäisyyspäivän vastaanotolla on muuttunut.

– Esimerkiksi kuusikymmenluvulla Linnassa nähtiin paljon rajumpia juttuja kuin tänä päivänä. Naiset saattoivat astella sinne housupuvussa tai minihameessa, eikä sitä kukaan kauhistellut.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

1980-luku muistetaan Suomessa nousukautena. Kansainvälinen juhlamuoti alkoi näkyä ensimmäisen kerran: Selin kuvailee asuissa tulleen esiin jalokivien syvät värit, esimerkiksi smaragdinvihreä, safiirinsininen ja rubiininpunainen. Kaikki oli dramaattista, isoa ja runsasta. Kuva: Yle

Muotitoimittajana Selin pitää kahta vuosikymmentä käännekohtana Linnan juhlien historiassa: 1960-lukua, jolloin kutsuja alettiin lähettää valtaapitävien lisäksi kulttuurivaikuttajille, sekä 1990-lukua, jolloin ovet avattiin aiempaa laajemmin viihdemaailman tähdille.

Sen koommin maan arvokkaimmasta tilaisuudesta ei ole skandaaleja puuttunut.

Birgitta Ulfsson pukeutui frakkiin vuonna 1968.
Frakki on mitä parhain valinta Linnan juhliin – jos olet mies. Housupukuihin pukeutuneet naiset ovat saaneet kuulla "etikettirikkeestään" vuosikymmenestä toiseen. Moni on kommentoinut valintaansa niin, ettei voisi koskaan kuvitella pukeutuvansa mekkoon. Tässä näyttelijä Birgitta Ulfssonin tyylinäyte vuodelta 1968 – hän kuitenkin asteli Linnaan myös monissa näyttävissä mekoissa pitkin 1960-lukua.Lehtikuva

Puvut, joista puhutaan

Taiteilijoille sallitaan Linnassa enemmän vapauksia kuin muille kutsuvieraille. Mutta ei sekään kohun syntymistä estä.

Kansakunnan muistiin on piirtynyt monia tapahtumia vuosikymmenten varrelta: milloin asu on ollut hiukan liian rohkea, milloin juhlien etikettiä on rikottu vahingossa tai tieten tahtoen, milloin puvun kauneus ei ole vain avautunut katsojille.

Jonna Tervomaan huomiota herättänyt asu vuodelta 2004.
Jonna Tervomaa saapui itsenäisyyspäivän juhliin kultaisessa, läpikuultavassa asussa, joka aiheutti suuren kohun. Vuosi oli 2004. Jälkikäteen Tervomaa pahoitteli pukeutumistaan kotisivuillaan. Seurauksena laulajan kotisivut kaatuivat kävijämäärän vuoksi. Vuonna 2016 läpikuultavaan pukuun pukeutuneen näyttelijä Jonna Järnefeltin otsikoitiin tehneen Linnassa "tervomaat".Yle
Palefacen käyttämät tennarit puhuttivat vuonna 2010.
Vuonna 2010 muusikko Paleface eli Karri Miettinen kertoi presidentti Tarja Halosen kommentoineen hänen kenkävalintaansa niin, ettei ollut ensimmäinen kerta, kun Linnassa nähtiin lenkkarit. Mustavalkoiset Adidaksen tennarit olivat lehtitietojen mukaan harkittu valinta, mutta rikkoivat juhlien etikettiä ja saivat paljon kritiikkiä osakseen.Yle
Karita Mattilan paljon puhuttanut puku vuodelta 2010.
Karita Mattila ei ole suinkaan ainoa naisvieras, joka on saanut kuulla näkyviin jääneen ihon määrästä. Avoimet kaula-aukot ovat olleet lähes varma tapa jakaa mielipiteitä ja päästä otsikoihin. Oopperalaulaja edusti Linnassa vuonna 2010.Yle

Silloin tällöin julkisuudessa pohditaan, onko Linnan juhlien etiketti liian tiukka (siirryt toiseen palveluun).

Jaakko Selin puolustaa etikettiä ja toteaa sen muun muassa takaavan, että kaikki kutsutut tietävät, minkä luonteiseen tilaisuuteen ovat osallistumassa.

– Etiketistä tulee yhteenkuuluvuuden tunne. Eihän kukaan halua näyttää hautajaisissakaan hullunkurisen perheen jäseneltä.

Linnan etiketti on Selinin mukaan selvä. Asun pitää olla juhlapuku.

– Sen juhlavampaa ei Suomessa voi olla.

Juice Leskinen venytti etikettiä vuoden 1986 juhlissa sitomalla kravatin hikipannaksi otsalle.
Juice Leskinen venytti etikettiä vuoden 1986 juhlissa sitomalla kravatin hikipannaksi otsalleen. Lisäksi taiteilija pisti illan mittaan tupakaksi sisätiloissa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Miehellä juhlapuku tarkoittaa käytännössä frakkia tai tummaa pukua. Smokki sen sijaan luetaan yleisesti iltapuvuksi.

Naisella puku on pitkä ja valmistettu mahdollisimman juhlavasta kankaasta, Selin kertoo. Kengänkärjet eivät saa olla avonaiset eikä yläosa "missään nimessä" liian paljastava.

Kansanedustaja Hannele Luukkainen rikkoi etikettiä edustamalla lyhyessä mekossa vuonna 1991.
Pukukoodi on miehillä frakki, jonka voi korvata kansallispuvulla tai tummalla puvulla. Naisten pukukoodi on pitkä juhlapuku. Vihreiden entinen kansanedustaja Hannele Luukkainen rikkoi etikettiä edustamalla lyhyessä mekossa vuonna 1991. Ainoastaan Tampere-talon juhlissa vuonna 2013 naisten on ollut sallittua pukeutua lyhyeen mekkoon. Silloin muun muassa presidentin puoliso Jenni Haukio edusti Sari Nordströmin suunnittelemassa musta-kultaisessa kotelomekossa.Yle

Muotitaiteilija Jukka Rintala on suunnitellut asuja Linnaan aina 1980-luvulta lähtien. Hän sanoo, ettei ole laskenut asujen määrää, mutta arvioi niitä olevan useita satoja.

Hänen mukaansa Linnan juhlien pukeutumisessa tapahtui perusteellinen muutos 1990-luvun alussa, sen jälkeen, kun yrittäjä Kirsti Paakkanen osti syöksykierteessä olleen designtalo Marimekon 1991.

Suomalaista vaatetusteollisuutta ja -suunnittelua oli hävinnyt paljon 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, mutta Paakkanen sai puhallettua siihen uutta uskoa Marimekkoa laajemminkin. Yhä useampi kutsuvieras alkoi tilata puvun nimenomaan suomalaiselta suunnittelijalta, Rintala muistaa.

Rintalan omalle uralle on mahtunut monia onnistumisia – esimerkiksi kokoomuksen entinen kansanedustaja Leena Harkimo keräsi usein kiitosta Rintalan luomuksilla.

Välillä Linnan juhlien pukeutumista saatetaan kuitenkin puida mediassa rankastikin, eikä se ole kaikkien mielestä hyvän tavan mukaista: viime vuosina muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson on sanonut pitävänsä (siirryt toiseen palveluun) naispoliitikoiden ulkonäön julkista ruotimista osoituksena epätasa-arvosta.

Tämänkaltainen julkisuus harmittaa myös suunnittelijaa – ennen kaikkea asiakkaan puolesta.

– Aina pyritään tekemään laatua ja upeaa. Se on motto, Rintala avaa suunnittelun lähtökohtia.

Jukka Rintalan näyttävät puvut ovat jakaneet katsojien, asiantuntijoiden ja median mielipiteitä vuodesta toiseen. Tässä toimittaja Päivi Storgårdille vuonna 2002 suunniteltu vaaleansininen puku.
Jukka Rintalan näyttävät puvut ovat jakaneet katsojien, asiantuntijoiden ja median mielipiteitä vuodesta toiseen. Toimittaja Päivi Storgårdille vuonna 2002 suunniteltu vaaleansininen puku on yksi eniten puhuttaneita asuja – mediassa sitä on tituleerattu muun muassa "kermakakkukatastrofiksi". Viime aikoina yhä useampi on kuitenkin alkanut arvostella, pukujen sijaan, Linnan juhlien ulkonäkökeskeisyyttä ja tapaa, jolla pukeutumisesta puhutaan.Jussi Nukari / Lehtikuva

Linnan juhlat tavoittivat viime vuonna televisiossa peräti yli kolme miljoonaa ihmistä, siis yli puolet suomalaisista.

Se takaa, ettei presidenttiparin luo astella kevein askelin.

Illan seuratuimmat

Miksi Susanna Koski saapui Linnan juhliin minkki kaulassaan, ihmeteltiin suositulla Vauva.fi-keskustelupalstalla (siirryt toiseen palveluun) joulukuussa 2017.

Kokoomuksen silloisen kansanedustajan koruvalinta sai palstatilaa tiedotusvälineissäkin: Minkkikoru ja paljastavia kokonaisuuksia – nämä ovat Linnan puhutuimmat asut (siirryt toiseen palveluun), otsikoi muun muassa MTV.

Susanna Kosken kaulakoru ja rannekkeet oli vuonna 2017 valmistettu minkistä.
Ex-kansanedustaja Susanna Kosken kaulakoru ja ranneke oli vuonna 2017 valmistettu minkistä. Materiaalivalintaa arvosteltiin, koska juhlien emäntä Jenni Haukio on tunnettu eläinten oikeuksien puolustaja. Korun suunnitteli kultaseppämestari Jouni Salo. Puku puolestaan oli poronnahkaa.Yle

Susanna Koski oli kansanedustajavuosinaan yksi Linnan seuratuimmista pukeutujista. Esimerkiksi vuosi sitten (siirryt toiseen palveluun) hän hätkähdytti viljasta tehdyllä hiuskoristeella.

Koski sanoo, ettei hän ottanut sen kummempia paineita juhliin kohdistuvasta huomiosta, mutta toteaa, että halusi aina puhua pukeutumisellaan hänelle tärkeiden teemojen puolesta.

– Minulle olisi vieras ajatus, että laittaisin itseni vain nätiksi ja lähtisin juhliin, joissa pukeutumisen arvostelu on hämmentävän korostunutta. Siksi on tuntunut luontevalta, että omassa pukeutumisessa on ollut joku juttu tai jokin viesti. Ja minulle se on löytynyt suomalaisesta työstä.

Kahden vuoden takaista turkiskorua arvosteltiin osin siksi, että presidentin puoliso Jenni Haukio tunnetaan eläinten oikeuksien puolustajana.

Koski yllättyi tuolloin siitä, miten pitkälle koruvalintaa tulkittiin.

– Se oli kaukaa haettua. Mielestäni rouva Jenni Haukio ei ollut tilanteessa osapuoli. Siellä juhlittiin Suomen itsenäisyyttä.

Koski sanoo olevansa kotoisin Pohjanmaalta, kuten iso osa turkiskasvattajistakin.

– Se on tärkeä elinkeino ja osa suomalaisuutta. Itsenäinen Suomi kuuluu myös heille.

Anna Puun puku oli viime vuonna yleisön suosikki.
Poptähti Anna Puun puku äänestettiin viime vuonna Linnan upeimmaksi sekä Ylen että MTV:n äänestyksessä. Puu sai Yle.fi-sovelluksen kautta 9 567 ääntä. Asu oli suunnittelija Teemu Muurimäen käsialaa. Anna Puun seuralaisena Linnassa oli puoliso Jukka Immonen.Yle
Oopperalaulaja Mari Palon vuoden 2000 juhlassa käyttämä puku on äänestetty ainakin kertaalleen Linnan juhlien kautta aikain upeimmaksi asuksi.
Oopperalaulaja Mari Palon vuonna 2000 käyttämä puku on äänestetty ainakin kertaalleen Linnan juhlien kautta aikain upeimmaksi asuksi ja voittanut monia muitakin pukuäänestyksiä sekä saanut varauksetonta suitsutusta muotiasiantuntijoilta. Puvun suunnitteli Marcus Rotkirch.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Jenni Haukion vuoden 2018 puku oli valmistettu sellusta.
Rouva Jenni Haukion puku valmistettiin vuonna 2018 ekologisesti koivusta Ioncell-menetelmällä, jonka ovat kehittäneet Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Puvussa käytetty liukosellu oli peräisin Stora Enson Joensuun-tehtaalta.Yle

Näin Linnassa on otettu kantaa

Jotkin puvut muistetaan niiden sanoman takia.

Muotitoimittaja Jaakko Selin arvioi, että kantaa ottavia asuja alkoi nähdä Linnassa 2000-luvun puolella, ehkä kymmenkunta vuotta sitten. Pukuun oli saatettu painattaa kuva itselle tärkeästä aiheesta, esimerkiksi uhanalaisista eläimistä.

Pauliina Feodoroff ja puoliso Milja Sarkola saapuivat Linnaan tussilla kirjoitettu "169" ihollaan. Luku viittaa ILO 169 -sopimukseen, jota Suomi ei ole ratifioinut.
Kolttasaamelainen ohjaaja-käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff (vasemmalla) yllättyi saatuaan kutsun Linnaan vuonna 2015. Juhlan jälkeen hän kertoi Iltalehdelle kipuilleensa osallistumisen kanssa. Hän halusi kuitenkin näyttää, ettei hyväksy sitä, miten Suomi kohtelee saamelaisia. Feodoroff ja puoliso Milja Sarkola saapuivat Linnaan tussilla kirjoitettu "169" ihollaan. Luku viittaa ILO 169 -sopimukseen, jota Suomi ei ole ratifioinut. Pari sai poliittisesta mielenilmauksesta paljon kritiikkiä, mutta myös huomiota asialle.Tommi Tuomi / Lehtikuva

Tällä vuosikymmenellä pukeutumisella on ilmennetty erityisesti ekologisia arvoja. Ensimmäiset teeman mukaiset asut olivat kierrätettyjä – etsittiin vanhoja, nostalgisia vaatteita ja asteltiin Linnaan ne yllä.

Sittemmin pukuja ja asusteita on tehty uusiomateriaaleista: jäätelöpapereista, pyöränkumista, kahvikapseleista, oluttölkin repäisimistä.

– Siitä on sitten haluttu kertoa kaikille, Selin sanoo.

Satu Taiveaho on ollut yksi 2000-luvun seuratuimmista Linnan juhlien pukeutujista.
SDP:n entinen kansanedustaja Satu Taiveaho on ollut yksi 2000-luvun seuratuimmista Linnan juhlien pukeutujista. Vuonna 2014 Taiveahon pukuvalinta aiheutti kohun, koska sitä pidettiin suuryhtiö Nestlén viherpesuna ja markkinointitempauksena. Nespresson alumiinisista kahvikapseleista valmistettu puku oli Outi Pyyn suunnittelema. Asuun kului 4 000 kapselia, joista valmistettiin 14 000 paljettia.Yle
Päätoimittaja Anna Björkroos juhli sanomalehdistä valmistetussa puvussa vuonna 2018.
Nya Åland -lehden päätoimittaja Anna Björkroos juhli sanomalehdistä ja satiinista valmistetussa puvussa vuonna 2018. Kierrätysmateriaalien käytöstä huolimatta lehdissä pohdittiin, mahtaako luomus jäädä kertakäyttöiseksi.Yle
Laura Karjula juhli punakaalilla värjätyssä puvussa vuonna 2018.
Satokausikalenterin perustajan Samuli Karjulan puoliso Laura Karjula juhli punakaalilla värjätyssä puvussa vuonna 2018. Silkkipuku tehtiin kokonaan kierrätysmateriaaleista ja värjättiin käsin. Puvun toteuttivat Outi Pyy ja Paula Malleus. Puku päätyi moniin listauksiin ja nousi otsikoihin kyseisenä vuonna.Yle

Hänen mukaansa ympäristöteemaa ovat pitäneet näkyvimmin esillä vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat. Sellaiset kuin Emma Kari ja Silvia Modig. Karin pukua käsiteltiin myös Ihme esineitä -videosarjassa.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari uskoo, että ekologisuus on tullut Linnan juhliin jäädäkseen.

– Moni kokee, että suomalaisuuteen ei kuulu kerskakuluttaminen tai eläminen kuin huomista ei olisi. Linnan juhlat ovat ehkä sellainen paikka, jossa moni haluaa tuoda esiin sitä, että suomalaisuuteen kuuluvat vahvasti luonnon ja ympäristön kunnioittaminen sekä vastuun kantaminen.

Kari itse aikoo painottaa ympäristöarvoja tänäkin vuonna – hän pukeutui kolme vuotta sitten muotitaiteilija Anne-Mari Pahkalan suunnittelemaan asuun, jonka kangas oli kudottu merten muovijätteestä.

Emma Kari juhli meristä kerätystä jätemuovista valmistetussa puvussa vuonna 2016.
Emma Kari juhli meristä kerätystä jätemuovista valmistetussa puvussa vuonna 2016. Tuolloin muun muassa Aamulehti kysyi, "onko tässä juhlien kantaa ottavin puku". Puvun toteutti turvapaikanhakijana Suomeen tullut afganistanilaistaustainen Mustafa Ghafori ja suunnitteli Anne-Mari Pahkala.Jussi Nukari / Lehtikuva

Tällä kertaa puvun malli on uusi, mutta kangas jo kertaalleen käytetty.

– Minulle on tärkeää, että materiaalit ovat sellaisia, että niitä voi käyttää uudestaan ja uudestaan. Vanhasta voi aina tehdä uutta.

Europarlamentaarikko, vasemmistoliiton Silvia Modig sanoo käyttäneensä Linnan juhlissa samaa pukua jo yhdeksän vuotta. Myös Modigin asu on ommeltu alun perin vanhoista vaatekankaista.

Kierrätystäkin enemmän Modig on herättänyt keskustelua naisten pukukoodista: hänellä on aina ollut housupuku yllään.

Silvia Modig on juhlinut jo vuosia samassa puvussa.
Silvia Modig on juhlinut jo vuosia samassa puvussa. Modigin housupuku taitaa olla katsojille niin tuttu, ettei siitä ole viime vuosina liiemmin kohuttu. Pukua on muokattu vuosien varrella.Vesa Moilanen / Lehtikuva

– Aluksi tuli aika paljon negatiivista palautetta. Että miten törkeää ja miten joku kehtaa mennä housuissa. Sen jälkeen arvostelu on laantunut.

Modig toivoo omalla esimerkillään kannustaneensa muitakin pukeutumaan siten kuin itsestä tuntuu hyvältä.

– Minulle olisi hyvin vierasta pukeutua hameeseen. En missään elämäni tilanteessa pukeutuisi siihen.

Entä aikooko helsinkiläismeppi pukea saman asun ylleen kymmenennen kerran? Ehkä.

– Jos mahdun siihen. Poliitikon elämä on sellaista, että liikuntaa ei tule tarpeeksi, kun istuu pitkiä päiviä kokouksissa. Se on alkanut näkyä kropassa.

Alma oli yksi odotetuimpia vieraita vuonna 2017.
Poptähti Alma-Sofia Miettinen eli tutummin Alma oli yksi odotetuimpia vieraita vuonna 2017. Mert Otsamon suunnittelemassa housupuvussa edustanut muusikko saapui Linnaan siskonsa Annan kanssa. Artistin kaulassa roikkui Suomen leijona. Myös puvuntakin selkämykseen oli kirjailtu leijona.Yle
Nyrkkeilijä Elina Gustafsson sai osakseen sekä kritiikkiä että kiitosta asuvalinnastaan vuonna 2018. Hän edusti housupuvussa ja lenkkareissa.
Lenkkareista ja naisten housupuvuista aiheutuneet etikettikohut ovat toistuva ilmiö. Nyrkkeilijä Elina Gustafsson sai osakseen sekä kritiikkiä että kiitosta asuvalinnastaan vuonna 2018. Gustafsson kirjoitti juhlien jälkeen Facebookissa joutuneensa nokkosista valmistetun pukunsa takia vihapuheen kohteeksi.Yle

Samaa, aina vain samaa

Vaasalaista Antonio Tecaa jännitti vuosi sitten ihan sikana.

Lähteäkö koko kansan arvosteltavaksi puvussa, jonka oli itse ideoinut ja ystävä toteuttanut, vai asussa, joka noudattaisi etikettiä sulautuen miesten yksitoikkoiseen massaan?

Teca oli jo pelaamassa varman päälle ja siirtymässä hotellilta kohti Linnan juhlia, kunnes tuli ovella toisiin ajatuksiin.

Se kannatti. Myöhemmin illalla kuvaajat ikuistivat tuolloin 20-vuotiaan Tecan itsenäisyyspäivän vastaanotolla suuri leijonan kuva pukunsa selkämyksessä.

Nuorisovaltuutettu Antonio Teca pukeutui vuonna 2018 pukuun, jonka selkämystä koristi leijona.
Nuorisovaltuutettu Antonio Teca odotti saavansa leijonakuvioisesta takistaan negatiivisen palautteen vyöryn. Sen sijaan häntä kehuttiin "yhdeksi illan kuninkaista" ja "illan tyylikkäimmäksi vieraaksi". Puvun suunnitteli vaasalainen Mirka Pihlajamäki. Leijonan maalasi vaasalainen Ida Österholm.Yle

Vaasan nuorisovaltuuston puheenjohtajan asuvalinnasta kirjoittivat tuoreeltaan niin Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun), MTV (siirryt toiseen palveluun) kuin Ylekin. Sävy oli ihaileva – onko tässä illan tyylikkäin vieras, kysyi esimerkiksi Seiska (siirryt toiseen palveluun).

Huomio yllätti paikallistasolla toimineen nuorisopoliitikon. Hän oli vain halunnut, että asu ilmentäisi hänen persoonaansa.

Toisaalta juuri siksi tilanne oli jännittänyt niin paljon.

– Ajattelin, että se leijona olisi vähän niin kuin minä, Antonio. Siinä olisi suomalaisuutta, ja siinä olisi afrikkalaisuutta. Leijona on muutenkin lempieläimeni.

– Pelkäsin, että jos saisin kritiikkiä tällaisesta puvusta, se sattuisi todella. Puku oli sataprosenttisesti minua, Teca sanoo.

Miesten pukeutumisesta on keskusteltu Linnan juhlien yhteydessä vuosikymmenestä toiseen samasta näkökulmasta: frakki, smokki vai tumma puku. Aihetta lähestytään usein käytännössä vain epäonnistumisten ja etikettirikkomusten kautta.

Marcelo Cabuli saapui Linnaan nahka-asussa.
Laulaja Tarja Turusen puoliso Marcelo Cabuli herätti huomiota vuonna 2003, kun hän saapui Linnaan nahka-asussa.Yle
Klaus Bremer pukeutui itse suunnittelemaansa Stadin pukuun vuonna 1997.
RKP:n entinen kansanedustaja Klaus Bremer pukeutui itse suunnittelemaansa Stadin pukuun vuonna 1997. Kyseessä ei ollut virallinen kansallispuku. Pukua moitittiin myös liian arkiseksi itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Asua koristi uimamitali.Yle

Antonio Tecan tapaus on virkistävä poikkeus. Hän itse tahtoisi, että myös muut miehet yllättäisivät pukeutumisellaan nykyistä enemmän.

– Toivon, että juhlissa nähtäisiin tänä vuonna joku, joka olisi käyttänyt mielikuvitustaan. Naisia aina ihaillaan näissä juhlissa, ja heillä on aina hienoja asuja. Mutta olisihan se kiva, jos miehillä olisi samoin. Puvussa voisi olla jotain erityistä, ja sitä voitaisiin ihailla.

Pisteliäimmät kriitikot löytyvät kotisohvilta

Muotitoimittaja Sami Sykkö on ollut raportoimassa Linnan juhlista koko 2010-luvun ajan. Häntä kuullaan tänäkin vuonna Ylen itsenäisyyspäivän päälähetyksessä, nyt toista vuotta peräkkäin.

Kike Elomaan asu on vuodelta 2014.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa on ollut 2010-luvun seuratuimpia pukeutujia. Elomaa on muun muassa kohahduttanut avoimella kaula-aukolla ja pukeutunut sinivalkoiseen kierrätyspukuun. Tämä asu on vuodelta 2014.Yle

Sykkö uskoo, että ihmisiä kiinnostaa lähetys kokonaisuutena.

– He nauttivat, kun saavat nähdä presidenttiparin juhla-asuissaan ja kaikessa loistossaan, kunniamerkkeineen kaikkineen. Ihmiset haluavat myös nähdä, keitä Linnaan on tänä vuonna kutsuttu. Lisäksi halutaan tietysti nähdä, mitä vierailla on yllään.

Sykön mielestä olisi väärin sanoa, että Linnan juhlia katsottaisiin pelkästään muodin takia.

– Kyseessä on ennen kaikkea presidenttiparin juhla. Itsenäisyyspäivän vastaanotto.

Se kuitenkin on selvää, että muodista puhutaan juhlien yhteydessä paljon. Ja se on Sykönkin mukaan selvää, että kriittisimmät arviot tulevat usein kotisohvilta.

Li Andersson sairaalakankaista valmistettu puku.
Opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on pukeutunut samaan sairaalakankaista valmistettuun pukuun vuosina 2016, 2017 ja 2018. Vuonna 2015 hän jätti juhlat väliin, koska ahdistui niiden ulkonäkökeskeisyydestä. Viime vuonna hän toivoi Helsingin Sanomien artikkelissa, ettei naispoliitikkoja arvioitaisi Linnan juhlissa kuin mannekiineja.Yle

Näin oli ainakin vuonna 1991. Itsenäisyyspäivän lähetyksessä kuultiin tuolloin puhelimitse opetusneuvos, nyt jo edesmenneen mannekiinikouluttaja Sanelma Vuorteen näkemys illan pukuloistosta.

Vuorre ei säästellyt sanojaan.

– Jollakin ressukalla oli hame takaa halki niin ylös, että melkein sukkahousujen yläosa näkyi. Ja edessä vastaavasti avoin, hän päivitteli ja jatkoi:

– Pukeutumisessa olen kyllä sitä mieltä, että ei ota kutsua vastaan, ellei pysty pukeutumaan.

Pääset äänestämään tämän vuoden suosikkipukujasi Yle.fi-sovelluksessa Linnan juhlien aikaan. Voit ladata Yle.fi-applikaation puhelimesi sovelluskaupasta.

Lue seuraavaksi:

Onko sinulla hyvä kasvomuisti? Tunnetko valtakunnan kerman? Pelaa Linnan juhlien tunnistuspeliä ja voit voittaa juhlavan palkinnon!

Tätä et näe Linnan juhlissa: Presidentinlinna on täynnä yksityiskohtia, jotka kertovat historian salaisuuksista ja oudoista muoti-ilmiöistä

Luodit molempiin keuhkoihin, verilöyly saunassa: Eino ja Väinö Kinnusen lähes koko perhe tuhottiin yhdessä hetkessä, mutta he selvisivät