Oikeusasiamies: Verottajan automaatio rikkoo lakia – Verojohtaja Ylelle: "Varsin suuri yllätys"

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan verottaja on toiminut laittomasti, sillä esimerkiksi esitäytettyjä veroilmoituksia ei saisi käsitellä automaattisesti. Verottaja on säästänyt 2 000 henkilötyövuotta automaation avulla.

verohallinto
Verohalllinnon pääjohtaja Markku Heikura.
Verohalllinnon pääjohtaja Markku Heikura.Yle

Apulaisoikeusasiamies (AOA) Maija Sakslinin päätöksen mukaan verottajan vakiintunut käytäntö käyttää automaatiota verotuspäätöksissä on laiton eikä ole ”hyvää hallintoa”.

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura ihmettelee päätöstä.

– Kyllä tämä on varsin suuri yllätys, hän sanoo Ylelle.

Heikuran mukaan juuri automaation avulla verohallinto on voinut vähentää noin 2 000 henkilötyövuotta. Saman työn tekemiseen ihmisvoimin ei ole Heikuran mukaan enää nykyaikana varaa.

– Tämän ansiosta on säästetty merkittävästi kustannuksissa ja samalla nopeutettu verotuspäätösten tekemistä.

Verottajan lähettämien esitäytettyjen veroilmoitusten jatkokäsittely on yksi tapa, jossa automaatiota on käytetty. Verotus on tehty sen perusteella automaattisesti, jos esitäytettyyn ilmoitukseen ei ole tarvinnut tehdä muutoksia.

Oikeusasiamies otti asian käsiteltäväkseen yksittäisen verovelvollisen valituksen takia.

Paluu menneisyyteen?

AOA:n monikymmensivuinen päätös julkistettaneen huomenna tiistaina, mutta Heikura on saanut sen jo etukäteen. Hän tulkitsee ongelman piilevän siinä, että laissa ei ole mainittu automaatioon perustuvaa päätöstä.

Hänen mukaansa AOA:n päätös ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että automaatiosta pitäisi luopua.

– Meidän pitää nyt analysoida, mitä tämä käytännössä merkitsee, mutta käsittäisin, että yksi ratkaisu olisi, että automaattinen massatietojen käsittely tuotaisiin lainsäädäntöön.

Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista automaattista massatietojen käsittelyä.

Heikura pitää lähes mahdottomana ajatuksena, että automatisoitu veropäätösten käsittely kiellettäisiin. Hän korostaa, että kyse ei ole keinoälystä.

– Meillä käytetään automaatiota, jonka asetuksiin ei mikään algoritmi vaikuta, vaan siihen vain syötetään tietyt raja-arvot. Tämä lisää verovelvollisten yhdenmukaista kohtelua.

Ihmetystä herättää myös se, että verottajan käytäntöä on käsitelty useasti muun lainsäädännön yhteydessä “eikä siitä koskaan ole ollut huomautettavaa”. Ensimmäisen kerran asia on ollut esillä 1992.

– Ehkä tässä haetaan sitä, että päätöksessä pitää olla sen tehneen henkilön nimi, Heikura arvelee.