Saamelaispaliskuntien poroisännät helpottuivat, kun porolukua ei ehdoteta vähennettäväksi – velvoitteet kuitenkin herättävät kysymyksiä

Vaihtoehtoisten velvoitteiden täyttäminen laidunten kestävyyden takaamiseksi voi joissain paliskunnissa olla haasteellista.

poronhoito
poroerotus Skalluvaarassa.
Kaldoaivin poroisäntä Vesa Länsman poikansa Jere Länsmanin kanssa poroerotuksissa. Arkistokuva.Vesa Toppari / Yle

Maanantaina maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä julkaisi esityksensä Suomen suurimmasta sallitusta poroluvusta seuraavalle kymmenelle vuodelle.

Esityksen mukaan vuosina 2020–2030 Suomen paliskunnilla saa olla yhteensä 203 700 poroa eli saman verran kuin viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Saamelaisalueen paliskuntien poroisännät vaikuttavat helpottuneilta. Muutama vuosi sitten porolukuihin pelättiin koviakin leikkauksia.

Leikkauksia ei tällä kertaa tehty. Sen sijaan suurinta sallittua porolukua pohtinut työryhmä esittää, että jokaisen paliskunnan tulee valmistella oma hoito- ja käyttösuunnitelma, jolla turvataan laidunalueiden kunto ja kestävyys.

Lisäksi jokaisen paliskunnan tulee valita kaksi keinoa, joilla parantaa laidunmaitaan:

  1. eloporomäärän vähennys seitsemällä prosentilla paliskunnan suurimmasta sallitusta poroluvusta,
  2. aikainen teurastus 1.6.–15.11. välisenä aikana,
  3. jäkälämaiden tilan parantaminen,
  4. kesälaidunkierron kehittäminen ja
  5. paliskuntien vapaaehtoinen yhdistäminen.

Porolukuja pohtineen työryhmän jäsen ja Saamelaispaliskunnat-yhdistyksen puheenjohtaja Asko Länsman Utsjoen Kaldoaivin paliskunnasta uskoo, että paliskuntia velvoittavien keinojen toteuttaminen voi osoittautua haasteelliseksi joissain paliskunnissa.

Esityksessä parasta hänen mukaansa on se, että porolukua ei tarvitse vähentää.

– Olisimme halunneet paikoin nostaakin porolukua, mutta emme siihen tällä kertaa kyenneet. Edellisillä kerroilla porolukuja on kuitenkin aina laskettu, ja nyt onnistuimme pitämään luvun ennallaan, toteaa Länsman.

Saamelaisalueella paliskuntia on yhteensä 13. Yle tavoitti kahdeksan saamelaisalueen paliskunnan poroisäntää kommentoimaan esitystä. Kaikki ovat tyytyväisiä siihen, että porolukua ei esitetä leikattavaksi. Joissain paliskunnissa lukua oltaisiin kuitenkin haluttu nostaa.

Paliskuntia velvoittavat keinot herättävät myös kysymyksiä.

Saamelaispaliskuntien poroisännät iloitsevat ja moittivat

Vätsärin paliskunnan poroisäntä Tuomas Semenoffin mukaan heidän paliskunnassaan poroeloa ei tarvitsisi vähentää seitsemällä prosentilla paliskunnan suurimmasta poroluvusta. Vätsärin suurin sallittu poroluku ei ole täyttynyt viimeisimmän kymmenen vuoden aikana.

Tuomas Semenoff.
Vätsärin paliskunnassa teurastusten aikaistaminen on maaston vuoksi haastavaa, kertoo poroisäntä Tuomas SemenoffVesa Toppari / Yle

Aikainen teurastus ei kuitenkaan onnistuisi joka vuosi. Vätsärin paliskunnassa Inarin kunnan koillisosassa maasto ja keli sanelevat teurastusajan. Poroja ei pystytä kokoamaan eikä teurastamaan, ennen kuin järvet ovat jäätyneet.

– Talvi tulee usein hyvin myöhään. Minun aikanani talvi ei ole koskaan tullut näin aikaisin kuin tänä vuonna, pohtii Semenoff.

Inarin kunnan pohjois- ja itäpuolella Näätämön ja Paatsjoen paliskunnissa ongelmat ovat samanlaisia.

Tapio Kiviniemi.
Näätämön paliskunnan poroisäntä Tapio Kiviniemi ei usko pohjoisten paliskuntien yhdistämisen olevan mahdollista. Vesa Toppari / Yle

– Aikainen teurastus olisi onnistunut hyvin tänä vuonna, kun talvi tuli niin aikaisin. Ensi vuodesta taas ei vielä tiedä. Joissakin paliskunnissa teurastus onnistuu aiemmin ja joissakin ei, toteaa Näätämön poroisäntä Tapio Kiviniemi.

– Emme voi aikaistaa poroerotuksia, sillä meidän täytyy odottaa järvien jäätymistä, sanoo myös Paatsjoen paliskunnan poroisäntä Petri Hänninen.

Myös Paatsjoen paliskunnan poroluku on alle suurimman sallitun poroluvun, sillä metsähakkuut ovat kuluttaneet laidunmaita, kertoo Hänninen.

Inarin Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi olisi toivonut, että poroluvun nostaminen olisi ollut mahdollista.

– Poroluvun nostamiseen olisi voinut olla enemmän työkaluja. Olimme toivoneet, että voisimme nostaa porolukua. Meillä oli suunnitelmatkin siitä, miten olisimme tehneet sen käytännössä. Se ei olisi rasittanut laitumia, kertoo Seurujärvi.

Muddusjäävri puásui-iššeed Osmo Seurujärvi
Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi oli varautunut poroluvun nostoon. Eljas Niskanen / Yle

Muddusjärven, Näätämön ja Vätsärin paliskunnat eivät näe paliskuntien yhdistämistä vaihtoehtona.

– Täällä pohjoisosissa yhdistämiset olisivat hankalia ja tulisivat todella kalliiksi, sanoo Tapio Kiviniemi Näätämön paliskunnasta.

– Yhdistämisissä on paljon riskejä. Ne eivät olisi mahdollisia täällä, pohtii Seurujärvi.

Työryhmän esitys saa kritiikkiä Enontekiön Näkkälän paliskunnan poroisännältä Hannu Rannalta. Hän ei ole tyytyväinen nykyisiin korkeimpiin porolukuihin. Näkkälän paliskunta olisi myös halunnut nostaa porolukua.

Ranta pohtii lisäksi, miten muu maankäyttö on otettu ehdotuksessa huomioon. Muun muassa metsänhakkuut ja pedot vaikeuttavat poronhoitoa, Ranta summaa.

Hannu Ranta
Hannu Ranta pohtii, miten muu maankäyttö on työryhmän esityksessä huomioitu.Vesa Toppari / Yle

Utsjoen Kaldoaivin poroisäntä Vesa Länsman ja Inarin länsipuolella sijaitsevan Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi ovat tyytyväisiä suurinta porolukua pohtineen työryhmän tuloksiin.

– Työryhmä on minun mielestäni tehnyt hyvää työtä. Se on ottanut huomioon poronomistajien, paliskuntien ja tokkakuntien näkemykset, sanoo Näkkäläjärvi.

Nils-Heikki Näkkäläjärvi
Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi kehuu työryhmää hyvästä työstä. Vesa Toppari / Yle

Vesa Länsman Kaldoaivista kertoo pelänneensä leikkauksia, ja onkin siksi tyytyväinen työryhmän esitykseen.

– Tämä on hyvä. En usko, että täällä pohjoisessa on liikaa poroja. On varmasti hyvä, että joitain ehtojakin on, kun kerran eivät laskeneetkaan porolukua, pohtii Vesa Länsman.

Käsivarren poroisäntä Juha Tornensis oli mukana suurinta porolukua käsittelevässä työryhmässä asiantuntijajäsenenä. Mikäli työ jatkuu esityksen mukaisesti porotalouden tulevaisuusryhmän käsissä, tulisi jokaista paliskuntaa käsitellä erikseen, sanoo Tornensis. Kaikilla paliskunnilla on omanlaisensa haasteet ja työympäristöt.

Juha Tornensis
Käsivarren poroisäntä Juha Tornensis toimi asiantuntijajäsenenä suurinta sallittua porolukua käsittelevässä työryhmässä.Minna Näkkäläjärvi

– Vuodet ovat erilaisia. Aikainen teurastus ei onnistu joka vuosi täällä, missä on laajat maastot. Lumikaan ei sada joka vuosi näin aikaisin, sanoo Tornensis.

Paliskunnilla edessä paljon paperitöitä

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mielestä esitys pakottaa paliskunnat pohtimaan omia toimintatapojaan ja kehittämään niitä niin, että laidunmaat pysyvät hyvässä kunnossa.

– Mielivaltaiselta tuntuvaa porolukujen leikkaamista tuskin kukaan kaipaa. Uskon, että tämä voi olla monelle alkujärkytys. Se tarkoittaa paperitöitä ja paljon tulee miettiä, miten voidaan kehittää. Siinä mielessä esitys saattaa herättää myös kritiikkiä. Mutta uskon, että kaiken kaikkiaan tämä tulee olemaan positiivinen, pohtii Ollila.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistui esityksen julkistamistilaisuuteen maanantaina Rovaniemellä. Velvoittavien toimien osalta hän ehdottaa, voisiko niiden toteuttamiseen aloittaa projekteja. Resursseja niihin tarvittaisiin todennäköisesti valtiolta.

Sanila-Aikio toteaa, että saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytysten ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeä, ettei porolukujen leikkaamista ehdoteta. Hän näkee ehdotuksessa kaksi keinoa, jotka erityisesti koskettavat saamelaispaliskuntia.

– Nämä pääkeinot ovat teurastusten aikaistaminen ja laidunmaiden tehokkaampi käyttö. Mutta kuten jo kuulimme, aikaisempaan teurastukseen voi olla käytännöllisiä esteitä tai luonnontilat voivat vaikeuttaa sitä, sanoo Sanila-Aikio.

Työryhmän esitys etenee seuraavaksi maa- ja metsätalousministerin pöydälle. Esitys tulee myös lausuttavaksi ensi keväänä. Uusi asetus sellaisena kuin se lopulta muodostuu, pitäisi olla voimassa uuden poronhoitovuoden alkaessa 1.6.2020.

Lue lisää:

Suomen porolukuun ei muutosta – työryhmä ehdottaa velvoittavia keinoja porolaidunten kestävyyden takaamiseksi

Sámi boazoisidat orrot duđavaččat, go eai dárbbaš šat ballat boazologuid njeaidimis – eavttut goit bohciidahttet eahpádusaid