Kemi tasapainottaa talouttaan kaikessa: terveyskeskusmaksuja korotetaan, aukioloaikoja lyhennetään, pihojen hoitoa vähennetään

Kemi aikoo tasapainottaa taloutensa vuoteen 2023 mennessä. Muuten kaupunki joutuu kriisikuntana valtion syliin.

budjetit
Jouko Pasoja ja Tero Nissinen istuvat pöydän ääressä.
Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Pasoja (vas.) ja kaupunginjohtaja Tero Nissinen esittelivät Kemin hankalaa taloustilannetta tiistaina.Jarno Tiihonen / Yle

Kemi tähtää taloutensa tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä. Kaupungin alijäämä uhkaa kasvaa kymmeneen miljoonaan euroon tänä vuonna.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä ensi vuoden budjettiehdotuksessa taloutta on tasapainotettu 2,3 miljoonan euron menoleikkauksilla, konserniyhtiöiden tuloutuksen lisäämisellä 1,5 miljoonalla eurolla ja korottamalla kiinteistöveroprosenttia 0,11 prosenttiyksikköä.

Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan ensi vuonna 3,4 miljoonalla eurolla. Vuosikate on 5,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 665 000 euroa.

Suurin osa alijäämästä aiotaan siis kattaa suunnitelmavuosina.

Palveluja on karsittava

Leikkaukset tuntuvat kaupunkilaisten arjessa.

– Ne näkyvät muutamissa sosiaali- ja terveystoimen maksukorotuksissa, kulttuuripalveluissa vähennetään aukioloaikoja, henkilöstön määrässä jonkin verran ja kaupungin hankinnoissa, sanoo kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Menokuri koskee jokaista hallinnonalaa ja näkyy monessa paikassa, esimerkiksi yleisillä alueilla ja kiinteistöjen pihoilla, joiden hoidon tasoa lasketaan.

– Meillä on kautta linjan joka toimialalla käytännössä miinusmerkkinen budjetti, Nissinen sanoo.

Koko leikkauslista löytyy täältä (siirryt toiseen palveluun).

Koko alueen palveluihin on saatava muiden tukea

Nissisen mukaan Kemillä ei ole enää varaa maksaa seudullisia palveluita.

– Nyt on Junkohallin tilanne käytännössä "slut" tai erittäin vaikea, kaupunginorkesterin kohtalo on vielä auki, teatteriakin mietittiin. Valitettavasti, jos yhteisvastuuta ei löydy, seudun vapaa-ajan palvelurakenne rapautuu väistämättä. Kemi ei pysty tätä yksin pitämään yllä, Nissinen sanoo.

Ensi vuoden menot ovat kokonaisuudessaan 170,8 miljoonaa euroa, joka on 0,5 % tämän vuoden tilinpäätösarviota vähemmän.

Leikkauksilla kaikkien puolueiden tuki

Kemissä kaikki puolueet ovat hyväksyneet talouden sopeuttamisen, vaikka leikkaukset eivät ole poliitikoille helppoja päätöksiä.

– No eihän se mukavaa ole leikata. Sehän näkyy aina kuntalaisten palveluissa. Mutta emme voi päästää Kemiä sellaiseen pisteeseen, että jotkut tulevat tänne määräämään mitä me teemme, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Pasoja (vas.).

Lopullisesti talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto 9. joulukuuta. Esimerkiksi Kemin kaupunginorkesterin mahdollinen lopettaminen ratkeaa ehkä silloin – tai viimeistään alkuvuonna.

Kemi aikoo kysyä naapurikunnilta, onko niillä kiinnostusta seudullista orkesteria kohtaan.

– Orkesterille on kysyntää, mutta onko rahoittajia, Nissinen sanoo.

Taloutta haastavat myös suuret investointitarpeet.

Suurimmat yksittäiset investoinnit ovat 4,9 miljoonaa euroa Pajarinrannan päiväkotiin, 7,2 miljoonaa euroa Metsä Groupin biotuotetehtaan vaatimiin liikennejärjestelyihin ja 11,5 miljoonaa euroa uimahallin peruskorjaukseen.

Vuoteen 2023 mennessä investointitarve on yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

Karihaaran koulun peruskorjauksesta päätetään ensi keväänä osana kouluverkkosuunnitelman päivitystä. Eri vaihtoehtojen hintahaarukka on 12–15 miljoonaa euroa, mikä ei sisälly nyt laadittuun budjettiehdotukseen.

Myös kaupungin yhtiöillä on isoja investointitarpeita, kuten Ajoksen sataman kehittäminen ja Kemin Energian uusi kaukolämpökattila.

Kaupungin velkamäärän arvioidaan nousevan 110 miljoonaan euroon suunnittelukaudella. Koko kaupunkikonsernin lainamäärän arvioidaan kasvavan noin 170 miljoonaan euroon vuoteen 2023 mennessä.

Korjattu 26.11.2019 klo 22.18 vuosiluku oikeaksi: Vuoteen 2023 mennessä investointitarve on yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.