Kaikille sopivaa juoksukenkää ei ole keksittykään – Trendit vaihtelevat paljasjalkatossuista supervaimennettuihin kenkiin

Alle kahden tunnin maraton-tulokseen siivittäneitä uutuuskenkiä hehkutetaan, vaikka liika vaimennus voi koitua haitaksi.

urheilujalkineet
Vesa Onnia juoksee
Fysioterapeutti Vesa Onnia juoksee lenkkinsä paljain jaloin tai vaimentamattomissa tossuissa. Jussi Mansikka / Yle

Polvea särkee, akillesjänne kiukuttelee ja penikkatauti juilii sääressä. Pitäisikö hankkia uudet juoksukengät?

Juoksuvaivoja ja niiden ennaltaehkäisyä ajatellen kengät ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Juoksutekniikka ja harjoittelun kokonaiskuormitus saattavat olla merkittävämpi tekijä kuin se, millaiset tossut juoksija jalkaansa sitaisee.

Vaikka juoksukenkätrendit vaihtelevat yllättävän rajusti laidasta laitaan, tutkijat eivät ole löytäneet sellaista yhtä jalkinemallia, joka todella ehkäisisi vaivoja.

– Kuluneen 40 vuoden aikana kengät ovat kehittyneet, mutta juoksuvammojen määrä on pysynyt ennallaan. Jos olisi olemassa jalkine, joka ehkäisee vaivojen syntyä, se olisi varmasti jo löytynyt, UKK-instituutin tutkija Mari Leppänen sanoo.

Tutkija Mari Lepäänen lumisateessa
Uusimmat juoksukenkätrendit saavuttavat yleensä urheilijat ja valmentajat ennen kuin tutkijat, sanoo UKK-instituutissa mm. juoksuvammoja tutkiva Mari Leppänen.Jussi Mansikka / Yle

Toiseen suuntaan näyttöä sen sijaan löytyy. UKK-instituutilla tutkitaan sitä, millainen harjoittelu voisi vähentää vaivoja, eivätkä tulokset Leppäsen mukaan suosi superkimmoisia vauhtikenkiä.

– On olemassa näyttöä siitä, että kovin vaimennetut kengät saattavat olla jalan kannalta huonompi vaihtoehto ja jopa lisätä vammariskiä.

Vieterikengät apuna maratonilla

Kimmoisat kengät ovat olleet juoksumaailman puheenaihe jo pitkään, mutta erityisesti kuluneen kuukauden ajan. Lokakuussa Wienin kaduilla tehtiin historiaa: Kenialaisjuoksija Eliud Kipchoge ylitti maaliviivan kellottaen kaikkien aikojen ensimmäisen alle kahden tunnin maratonajan.

Virallinen maailmanennätys ei kuitenkaan mennyt uusiksi. Myös Kipchogen käyttämien Niken juoksukenkien vaikutusta juoksuvauhtiin spekuloitiin.

Uusia kenkiä kutsutaan vieterikengiksi. Niiden pohjassa on hiilikuidun lisäksi vaahtoa, joka lisää työntövaiheen ponnahdusvoimaa. Lisävauhdin mahdollisuus kiinnostanee myös suurta joukkoa harrastajajuoksijoita ympäri maailman.

Urheilukaupan uutuuskenkähyllyt
Juoksumaailman trendit näkyvät hyllyssä. Eri valmistajat tuovat yleensä markkinoille samantyyppisiä juoksukenkiä samaan aikaan.Anna Sirén / Yle

Tampereen Intersport Koskikeskuksen hyllyistä ei tätä nimenomaista vieterikenkää löydy. Myyjä Matti Vasara suhtautuu ajatukseen uudesta ja ihmeellisestä hieman varauksella, sillä hänen mukaansa suunta on ollut sama jo useamman vuoden.

– Niken vieteri on käytännössä kimmoisampi ilmatyyny. Adidaksella on vastaavasti Boost ja Asicsella geeli. Vaimennusmateriaalit ovat erilaisia, mutta lopulta kaikki valmistajat pyrkivät kuitenkin siihen, että kengän reaktioaika maassa olisi mahdollisimman lyhyt, Matti Vasara sanoo.

Juoksumaailman uusimmat trendit herättävät Vasaran mukaan aina jonkin verran kiinnostusta kokeilunhaluisissa asiakkaissa, mutta kengät valitaan kuitenkin kunkin omien jalkojen ja juoksutottumusten mukaan.

– Jos juoksijalla ei ole vaivoja ja lenkit sujuvat, suositus on, että jatketaan samalla kenkätyypillä millä ennenkin, Vasara sanoo 17 vuoden myyjäkokemuksella.

Paljasjalkailijat eivät usko keinotekoiseen iskunvaimennukseen

Vaikka maratonennätyksiä juostaisiin paksuilla ponnahduspohjilla, tavalliselle peruskuntoilijalle liiasta vaimennuksesta voi olla päinvastoin harmia. Suomalaisilla lenkkipoluilla pinkookin suuri määrä kuntoliikkujia, jotka uskovat, ettei juoksijan jalka välttämättä tarvitse vaimennusta lainkaan.

Yksi paljasjalkailuun tykästyneistä on fysioterapeutti-suutari Vesa Onnia, joka juoksee kesäaikaan kokonaan kengättä. Kylmällä säällä hän vetää jalkaansa täysin vaimentamattomat tossut.

– Aiemmin juoksin tuetuilla kengillä ja ihmettelin kun selkä oli aina kipeä. Aloin pohtia, saisinko totutettua itseni paljain jaloin juoksemiseen. Kaikki virheet tehtyäni löysin vihdoin oikean tyylin, ja nyt olen juossut 20 kilometrin lenkkejä ilman kenkiä ja ilman minkäänlaisia vaivoja.

Vesa Onnia lähdössä lenkille
Vesa Onnia ei itse ole kiinnostunut juoksunopeuksista, eikä hän halua kokeilla superpehmustettuja kenkiä. Juoksukavereiden kanssa aiheesta on silti riittänyt juttua. "Kyllä kengät herättävät tunteita. Heti kun joku kritisoi ennätysmaratoonarin kenkiä niin toinen pisti vastapallon, että ei se kyllä ollut kengistä kiinni", Onnia nauraa.Jussi Mansikka / Yle

Kengätön juoksu perustuu kehon oman iskunvaimennuksen löytämiseen. Jos jalan alle laittaa pehmustetun patjan, tulee juoksusta tunnotonta. Kun paljasjalka-askeleet alkavat kunnolla kulkea, juoksu etenee Vesa Onnian mukaan kuin juna.

Paljain jaloin tehty pohjatyö saattaisi Onnian mukaan selittää myös huippumaratoonarinalle kahden tunnin suorituksen vieterikengät jalassa.

– Kun katsoo mistä Kipchoge on kotoisin, niin veikkaisin, että hän on treenannut lapsena ja nuorena paljain jaloin. Mitä paremmin jalka toimii omana itsenään, sitä paremmin se ottaa myös hyödyn irti kengästä.

Parhaat kengät voi valita vain itse

Kenkien päällä on ihmisen koko paino. Ei siis ole yhdentekevää, mitä jalkaansa laittaa.

Asiantunteva myyjä on hyvä apu kenkäkaupoilla, mutta UKK-instituutin tutkija Mari Leppänen kehottaa uusien tossujen ostajaa kuuntelemaan ennen kaikkea omia tuntemuksiaan. Jos kenkä ei tunnu omassa jalassa hyvältä, se ei todennäköisesti ole sopiva.

– Jalkinevalmistajat voivat väittää tietynlaisten kenkien vähentävän juoksuvammoja, mutta tutkimus ei oikeastaan puolla tätä. Jokaisen täytyy löytää itselleen sopivat kengät, Leppänen sanoo.

Samoilla linjoilla on juoksukoulujakin vetänyt fysioterapeutti Maija Laurikkala-Dewes. Hän neuvoo kanssajuoksijoita valitsemaan tarpeeksi suuret kengät ja käyttämään kaupassa aikaa tepasteluun ja tunnusteluun.

– Jos kenkä tuntuu jalassa hyvältä, se on todennäköisesti sopiva. Mikään ei korvaa omaa subjektiivista tuntemusta siitä, mikä itselle sopii.

Maija Laurikkala-Dewes juoksee
Juoksupiireissä kengistä saa takuuvarmasti aikaan keskustelua, sanoo Maija Laurikkala-Dewes. "Puhetta on piisannut ainakin pronaatiotuesta, polkujuoksukengistä, pohjan profiilista, kengän kiertojäykkyydestä, paljasjalkajuoksusta ja talvella tietysti nastoista." Jani Aarnio / Yle

Juoksumaailman uutuudet kiinnostavat harrastajia. Maija Laurikkala-Dewes oppi itse kantapään kautta, että jokaiseen trendiin ei kannata yrittää mukaan. Kaikki ei yksinkertaisesti sovi kaikille.

– Lähdin itse erään juoksukenkätrendin perään viitisen vuotta sitten, ja tuloksena oli rasitusmurtuma jalkapöydän luussa. Palasin kiltisti pronaatiotuettuun kenkään, jollaisella olen juossut lapsesta saakka.

Juttua muokattu 27.11.2019 klo 15.11: Täsmennetty lausemuotoa uutuuskenkien vaikutuksesta maratonvoittajan juoksuvauhtiin.