Välivuosi

Kalle Peltoniemen välivuoteen kuuluu töitä, jääkiekkoa ja kavereita.

Arki menee hyvin, kun on töitä ja illalla treenejä. Ei ole mennyt ihan kotona lorvaillessa.

Välivuotta viettävistä kavereista suurin osa tekee töitä, harrastaa tai on armeijassa.

On enemmän aikaa kuin lukiossa. Ehtii nähdä kavereita ja tehdä niiden kanssa kaikkea.

Marraskuussa otettiin poikien kanssa irtiotto ja lähdettiin viikoksi Kanarialle.

Nuorten tulevaisuusraportin mukaan välivuoden suosio on noussut pysyvästi. Välivuodelta haetaan lisäaikaa oman alan valintaan, hengähdystaukoa opiskelusta ja aikaa itselle.

Kallelle välivuosi oli harkittu juttu.

Ei ole löytynyt vielä omaa alaa, armeijakin on kesällä, enkä halua, että opinnot katkeavat.

Kalle on opettajan sijaisena kokkolalaisilla yläkouluilla parina päivänä viikossa.

Aina ei tiedä etukäteen onko töitä. Aamuseitsemältä voi tulla soitto, että nyt olisi tarvetta.

Kalle on opettanut pääasiassa liikuntaa, mutta myös matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.

Yläkoululaisten kanssa joutuu välillä vääntämään. Siellä on niitä villimpiä tapauksia.

Hyvin oon selvinnyt. Osaan neuvoa ja näyttää. Oppilaat tuntevat, että on pätevä kaveri.

Töiden lisäksi Kallen välivuosi kuluu Kalajoen jäähallilla. Hän pelaa A-nuorten Suomi-sarjaa JHT:ssä. Matkaa harjoituksiin on 70 kilometriä.

Pelaan, koska tykkään. Ei mulla suuria tavoitteita ole.

JHT:llä on kolmet harjoitukset viikossa ja pelit päälle.

Hessu äijä, se on sellainen rento ilopilleri.

Petri Priuska, ketjukaveri, joka viettää itsekin välivuotta

Jääkiekosta on ollut hyötyä myös työelämässä.

Olen oppinut kantamaan vastuuta. Opettajana sulla on vastuu koko ryhmästä. Jääkiekossa jokainen pelaaja on vastuussa joukkueelle.

Yli 80 % ylioppilaista hakee heti lukion jälkeen korkeakouluun. Heistä opiskelupaikan saa vajaa puolet.

Se on justiin niin, että hakee ykkösenä siihen, mihin haluaa. Seuraavaksi toiveeksi ottaa jonkun lääkiksen, mihin ei voi päästä. Jotkut jopa täyttää silmät kiinni valintakokeet, etteivät vaan pääse sinne ja menetä ensikertalaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ensikertalaisuuskiintiötä pelätään turhaan. Ensikertalaisuutta ei menetä hakemalla, vaan vain ottamalla paikan vastaan.

Vuonna 2019 ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville varattiin 62 % aloituspaikoista. Hyväksytyistä peräti 82 % oli ensikertalaisia.

Kalle ei ole vielä hakenut kouluun.

Liikunnan ope on yksi vaihtoehto ja sijaisena pääsee parhaiten tutustumaan, onko se oma homma.

Tilastojen mukaan 75 % ylioppilaista pääsee jatko-opintoihin kolmen vuoden kuluessa, 80 % viiden vuoden sisällä. Moni hakee yliopistoon mutta päätyy ammattikorkeakouluun.

Välivuosi on hyvä juttu, jos se on nuoren oma valinta eikä johdu siitä, ettei pääse kouluun. Muuten siitä voi tulla raskas ajanjakso.

Johtaja Birgitta Vuorinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kalle uskoo mahdollisuuksiinsa.

Opiskelemaan pääsy ei hirvitä, kun en ole vielä yrittänyt. Sitten jos on yrittänyt eikä pääse, voi ruveta stressaamaan.

Tekijät

Toimittaja

Petra Haavisto

Kuvaaja

Kalle Niskala

Julkaistu 29.11.