Hiilinielujen perustaminen peltoja metsittämällä on luultua hankalampaa – "Osa metsityksistä on selkeästi epäonnistunut"

Metsitystä pidetään tehokkaana keinona lisätä hiilensidontaa ja hillitä ilmastonmuutosta.

Kotimaa
Suomen Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes (vas.) ja iisalmelainen Pasi Berg.
Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja iisalmelainen metsänomistaja Pasi Berg kulkevat pellolla, jonka metsitys on epäonnistunut.Antti Karhunen / Yle

Näky on epätodellinen. Entisellä pellolla kasvaa kuusia, jotka poikkeavat tavallisesta niin kokonsa kuin näkönsä puolesta.

Osa kuusista on muodoltaan luonnottoman pyöreitä, osassa vihreitä oksia on pallomaisesti vain rungon yläosassa, kun taas osassa latvus on hädin tuskin aikuisen ihmisen polven korkeudella.

Kuuset on istutettu pellolle jo parikymmentä vuotta sitten, joten niiden pitäisi olla normaalisti jo ensiharvennusvaiheessa.

Asiantuntijan mielestä puiden kasvu on kuitenkin jäänyt niin olemattomaksi, ettei harvennusta tarvitse edes miettiä.

– Tämä ei ole hyvä esimerkki hiilensidonnasta. Tämän omistaja ei tule koskaan saamaan tähän sijoitettuja eurojaan takaisin, toteaa Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Kuusitaimikkoa metsitetyllä peltoalueella Iisalmessa.
Tämän kuusen pitäisi olla ikänsä puolesta jo ensiharvennusvaiheessa.Antti Karhunen / Yle

Pienet puut eivät sido hiiltä samalla tavalla kuin normaalisti kasvanut metsä.

Epäonnistumisen taustalla on monta syytä: turvemaalla kasvaa runsaasti heinää, heinikon vuoksi myös myyriä on paljon, ja paikan alava sijainti on altis hallalle.

Myös ravinnetasapaino on Remeksen mukaan ollut ongelmallinen.

– Tässä on kaliumin puutetta, joka on tuhonnut kasvustoja. Osa puista on jopa kuollut.

Metsitettävää satoja tuhansia hehtaareita

Suomessa on metsiä noin 73 prosenttia maa-alasta. Lisää metsitettävää pinta-alaa on kuitenkin olemassa, sillä esimerkiksi maatalouskäytöstä on poistunut noin 250 000 hehtaaria avonaista tai vähäpuustoista maata.

Peltoa vapautuu maanviljelyksestä lähivuosina lisää vielä pari sataa tuhatta hehtaaria. Myös nykyisestä turvetuotannosta vapautuu alueita, joista ainakin osa on mahdollista metsittää. Metsitys on tärkeää, sillä sitä pidetään tehokkaana keinona lisätä hiidensidontaa ja hillitä ilmastonmuutosta.

Kuusitaimikkoa alkutalvella.
Maataloudesta vapautuu satoja tuhansia hehtaareita peltoa, josta ainakin osa on mahdollista metsittää.Antti Karhunen / Yle

Markku Remeksen mukaan tällaisten alueiden metsitys on kaikkine jälkitöineen iso ja kallis urakka.

– Se on ehkä 1,3 miljardin euron urakka. Sen maksaa metsänomistaja tai yhteiskunta – riippuen siitä, minkälaisen ilmasto- ja tukipolitiikan me valitsemme.

Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle

Epäonnistuneesti metsitetty pelto kuuluu iisalmelaiselle Pasi Bergille. Hän on ollut itse aikoinaan heinimässä kyseistä taimikkoa ja kantanut sinne käsipelissä 1 200 kiloa booriravinnetta.

– Ei kai tähän ole kukaan väärin neuvonut, mutta maapohja ei ole ollut tähän soveltuva, Berg sanoo.

Hänen mielestään pellon maapohja olisi pitänyt tutkia paremmin ennen metsitystä.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on samaa mieltä. Hänen mukaansa osa pellon metsityksistä on selkeästi epäonnistunut, kun taas osasta on saatu suorastaan huipputuloksia.

– Metsitys täytyy tehdä harkiten. Jos lähdetään tekemään, se pitää tehdä kunnolla.

Kuusitaimikkoa metsitetyllä peltoalueella Iisalmessa.
Kuvan kaikki kuuset on istutettu jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.Antti Karhunen / Yle

Metsänomistajan varauduttava kustannuksiin

Remes muistuttaa, että kaikki pellonmetsityskohteet kärsivät liiasta heinästä, joten se on otettava laskelmissa jo etukäteen huomioon. Muita kustannuksia ovat muun muassa ravinnetaloudesta huolehtiminen ja myyräntorjunta.

– Varoja voi mennä 2 500–3 000 euroa hehtaarilta, jopa enemmänkin. Aika harva metsänomistaja on siihen varautunut.

Iisalmelainen Pasi Berg tarkastelee kuusentaimea.
Pasi Berg ei halua arvioida, paljonko epäonnistunut pellon metsittäminen on tullut maksamaan.Antti Karhunen / Yle

Pasi Berg ei halua arvioida, mitä hänen kuuden hehtaarin istutusalansa on tullut kaikkinensa maksamaan. Hän ei myöskään usko, että hän voisi saada epäonnistuneeseen pellon metsitykseen laitettua rahaa koskaan takaisin.

– Tämä raivataan pois ja muokataan uudelleen. Tämä pätkä pitää vain unohtaa välistä.

Lue myös:

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino

Metsää katoaa Suomesta lannan levityksen ja kaupungistumisen tieltä – Luken tutkimus: Raivausta voisi suitsia maksuilla