Lypsylehmä juo vettä ja syö heinää ja rehua. Tähän asti suomalaisten käsitys vastaa todellisuutta nykyaikaisissa navetoissa. Mutta meijereiden päätös soijarehun käytön lopettamisesta ei ole kansalaisilla tiedossa.
Yle kysyi kadulla vastaantulijoiden navettatietoutta sekä Pudasjärvellä että Tampereella.
Ihmisten kommentteja on alla sekä tekstinä että videona. Jos haluat nähdä itse, millaista nykynavetassa on, voit seurata navetan arkea Ylen navettasuorassa tiistaihin saakka.
Nykyään suomalaiset lehmät eivät syö soijaa
Pudasjärvellä Väinö Kyngäs ei ole varma, juovatko suomalaiset lypsylehmät maitoa vai vettä. Seppo Suomalainen puolestaan tietää, että vasikat saavat maitoa ja lehmät vettä. Tampereella Outi Wallin epäilee, että lypsylehmille juotetaan jollain tavalla terästettyä vettä.
– Vettä juovat. Heinää syövät ja kaikkea rehua, Anna-Liisa Moilanen Pudasjärveltä luettelee.
Tamperelaisille navettakysymykset tuntuvat hieman kaukaisemmilta. Antti Wallin uskoo, että lypsylehmille tarjotaan ainakin kauraa ja että soija kuuluu niiden ravintoon.
– Käsittääkseni soijaa syötetään lehmille aika paljon, katsoo tamperelainen Leonid Kulmala.
ProAgrian maitotila-asiantuntija Leea Holmi kertoo, että soijarehulla ei käytännössä ole ruokittu (siirryt toiseen palveluun) (MTK) lypsykarjaa enää pariin vuoteen. Soijakielto on suomalaisen maitotalouden vastaisku hiilidioksidikuormitusta vastaan. Kotimaisen nurmi- ja väkirehun käyttö navetoissa pienentää maidontuotannon CO2-kuormitusta.
Holmin mukaan suomalaiset lypsylehmät syövät heinää etupäässä säilörehuna ja viljaa väkirehuna.
– Soijarehulla lypsykarjaa ei enää ruokita, sen sijaan käytetään rypsiä, Holmi tiivistää.
Hyvä käsitys nykyisistä navetoista
Navetat ovat haastateltavien mielestä siistiytyneet viime vuosikymmeninä. Ne ovat myös paljon entistä suurempia. Samalla lypsylehmillä on navetoissa entistä lokoisammat oltavat, kansalaiset uskovat.
Anna-Liisa Moilasen mukaan navetat ovat siistejä ja niissä lehmien elämä on muuttunut parempaan päin.
– Nehän suihkutetaan siellä hyvin ja hierotetaan hierontalaitteissa, Moilanen tietää.
– Nyt on tullut isoja, porukan navetoita. Nehän ovat oikein hienoja, kuin hotelleja nykyään, Seppo Suomalainen kuvailee.
– Uskoakseni eläinten hyvinvointia ajatellaan entistä enemmän, Outi Wallin toteaa.
Leea Holmi iloitsee kansalaisten käsityksistä, jotka vastaavat varsin tarkoin todellisuutta maatiloilla. Hän korostaa, että uusissa navetoissa lypsylehmillä on entistä väljemmin tilaa syödä, maata ja liikkua.
– Vaikka navetat ovat suuria ja niissä paljon lehmiä, on siellä paljon automatiikkaa ja robotteja. Siksi ihmisillä on entistä enemmän aikaa seurata lehmien hyvinvointia, Holmi perustelee.
Tuottajien asema huolestutti monia
Maidon tuottajien asema huolestuttaa haastateltavia asuinpaikasta riippumatta. Käsitys maitotilojen taloudesta on kansalaisille syntynyt lähinnä mediajulkisuuden perusteella.
– Jos muistelee julkista keskustelua, niin maatalousyrittäjät ovat aika tiukoilla nykyisin. Mutta he tekevät hyvin merkityksellistä työtä, Outi Wallin sanoo.
Maitotila-asiantuntija haluaa kuitenkin hieman korjata yksipuolista kuvaa talousahdingosta.
– Monilla yrittäjillä on kyllä vähän surkea taloudellinen tilanne, mutta vaihtelua tilojen välillä on paljon. On ihan hyvin menestyviä tiloja myös, Leea Holmi huomauttaa.
Pääset tutustumaan nykyaikaiseen navettaan Ylen navettasuorassa 3.12.2019 saakka.