Suosittu Muumilaakso-animaatio ilmestyy huhtikuussa myös saameksi – dubataan suurimmalle saamen kielelle, tekstitetään pienemmille

Vanhemmat kokevat, ettei pelkkä tekstitys palvele inarin- ja koltansaamenkielisiä lapsia.

muumit
Muumipeikko ja niiskuneiti istuvat vaaleanpunaisen pilven päällä yläilmoissa.
Moomin Characters & Gutsy Animations

Uusi Muumilaakso-animaatio tullaan ensi keväänä näkemään Yle Areenassa myös pohjoissaameksi.

Yle tiedotti maaliskuussa, että Muumilaakso tehdään saameksi siten, että ääniversioissa huomioidaan kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä eli pohjois-, inarin- ja koltansaame.

Viimeisimmän tiedon mukaan ohjelma tullaan kuitenkin dubbaamaan vain suurimmalle saamenkielelle, pohjoissaameksi, ja tekstittämään inarin- ja koltansaamen kielille.

Ylen julkaisupäällikkö Ismo Silvo kertoo, että päätöksen taustalla ovat resurssikysymykset.

– Meidän täytyy löytää hyvin monelle muumitarinan hahmolle saamenkieliset näyttelijät. Dubbaajia on haasteellista tällä aikataululla löytää kolmelle saamen kielelle, kertoo Silvo.

Vaikka inarin- ja koltansaamenkieliset katsojat eivät vielä pääse katsomaan ohjelmaa omalla äidinkielellään, on Silvon mielestä hyvä, että ohjelma tullaan tekstittämään.

– Toivomme, että vanhemmat voivat lukea tekstejä ääneen lapsilleen. Onhan tämäkin hyvä alku.

Vanhemmat pettyivät Ylen päätökseen

Inarin- ja kolttasaamelaiset vanhemmat pettyivät Ylen päätökseen tekstittää lastenohjelma pienemmille saamen kielille.

Inarinsaamelaisen Niina Siltalan kaksi tytärtä puhuvat sekä suomea että inarinsaamea. Perheessä odotettiin jo kovasti uutta, omankielistä lastenohjelmaa.

– Olen todella pettynyt. Tekstityksistä ei ole minun lapsilleni mitään hyötyä. Tuli sellainen tunne, että taas meidät unohdettiin, harmittelee Siltala.

Niina Siltala.
Inarinsaamelainen Niina Siltala ei tyydy Ylen perusteluihin. Tiina Aikio

Samanlaiset tuntemukset ovat myös kolttasaamelaisella vanhemmalla Terhi Harjulla. Tekstitys ei hänen mielestään mitenkään korvaa sitä, että lapsi voisi kuulla muumien puhuvan koltansaamea.

– Tekstitys ei ole sama asia kuin koltansaamea puhuvat muumit. Olen jo monen lastenohjelman kohdalla yrittänyt tulkata suomenkielisen puheen lapselleni koltansaameksi. Se ei toimi, kertoo Harju.

Vanhemmat ovat kuitenkin iloisia siitä, että lapsille tehdään nykypäivänä ohjelmia esimerkiksi pohjoissaameksi. Muumilaakso-animaatiosarjan lisäksi myös Disney tuotti tänä syksynä historiansa ensimmäisen animaatioelokuvan, Frozen II:n pohjoissaameksi.

Samanlaista ohjelmaa toivoisivat lapsilleen myös vähemmistösaamenkieliset vanhemmat. Koltan- ja inarinsaamenkielisille lapsille löytyy edelleen niukasti omankielistä katseltavaa.

Yle tuottaa omaa saamenkielistä Unna Junná -lastenohjelmaa, jossa kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä ovat edustettuina. Lisäksi Norjan yleisradioyhtiö NRK:n tuottama BinnaBánnaš-lastenohjelma on versioitu useille saamen kielille.

Terhi Harju
Kolttasaamelainen Terhi Harju on jo kokeillut tulkata suomenkielistä ohjelmaa koltansaameksi pojalleen. Xia Torikka / Yle

Näillä ohjelmilla onkin ollut suuri merkitys kolttasaamelaisen Terhi Harjun lapsen saamen kielen käyttöön.

– Minun poikani tykkää kovasti katsoa näitä ohjelmia. Ne ovat vain kovin lyhyitä, joten niitä ei tule katsottua montaa kertaa. Poikani haluaa katsoa myös uusia ohjelmia ja silloin katsomme niitä vieraalla kielellä, kertoo Terhi Harju.

Yle perusteli Muumilaakson tekstityspäätöstään sillä, ettei koltan- ja inarinsaamenkielisten keskuudesta löydy tarpeeksi äidinkielisiä ääninäyttelijöitä.

Molemmilla kielillä on ollut jo pitkään haastava tilanne, eikä äidinkielisiä puhujia ole paljoa. Molemmilla kielillä on arvioitu olevan Suomessa noin 400 puhujaa. Kielen opetelleita, vieraskielisiä puhujia on kuitenkin yhä enemmän onnistuneiden kielenelvytystoimien vuoksi.

Inarinsaamelaisen Niina Siltalan mielestä animaatioon olisi löytynyt myös inarinsaamenkielinen näyttelijäkaarti, jos niin olisi haluttu.

– Perustelu on täysin hullu. Ymmärrän, että ääninäyttelijällä täytyy olla hyvä kielitaito ja että hänen täytyy sopia rooliin, mutta kyllä meidänkin kieliyhteisöstä olisivat ne ihmiset löytyneet, sanoo Siltala.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ehdottaa lisärahoituksen hankkimista

Ajatus saamenkielisestä Muumilaaksosta lähti saamelaisilta itseltään. Saamelaiskäräjät esitti vuodenvaihteessa, että Yle tekisi suomen- ja ruotsinkielisten versioiden lisäksi Muumilaaksosta myös saamenkielisen ääniversion.

Ajatuksena oli kannustaa Yleä osallistumaan YK:n kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten teemavuoteen, jota on vietetty kuluneena vuonna.

Saamelaiskäräjät iloitsi maaliskuussa, kun Yle ilmoitti päätöksestään tuottaa animaatio myös saameksi. Sitä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei kuitenkaan osannut odottaa, että inarin- ja koltansaamenkieliset saisivat vain tekstiyksen. Sanila-Aikio oletti, että Yleisradio ottaisi ääniversioissa huomioon kaikki saamen kielet.

Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio toivoo, että selvitystyö koltan- ja inarinsaamenkielisten ohjelmien dubbaamiseksi jatkuu.Vesa Toppari / Yle

Pohjoissaamenkielisen ohjelman tekstittäminen inarin- ja koltansaamen kielille ei tule toimimaan monestakaan syystä, näkee Sanila-Aikio. Kaikkien saamen kielten kirjoituskieli on nuorta, jonka vuoksi monikaan saamelainen ei ole oppinut lukemaan tai kirjoittamaan äidinkieltään.

– Täytyy muistaa, että saamen kielet ovat uhanalaisia. Erityisesti koltansaamen kielen elvyttäminen ei ole edennyt niin, että ihmiset osaisivat vieläkään lukea sitä. Luku- ja kirjoitustaito ei ole itsestäänselvyys edes äidinkielisille puhujille.

Sanila-Aikio ei haluaisi tyytyä lastenohjelman tekstitykseen. Hän ehdottaakin lisärahoituksen hakemista Muumilaakson koltan- ja inarinsaameksi puhutuille versioille.

Ylen julkaisupäällikkö vanhemmille: “Ymmärrämme, että tekstitys on lapsen kannalta huono”

Julkaisupäällikkö Ismo Silvo ymmärtää vanhempien pettymyksen. Hänen mukaansa Yle ei alun alkaenkaan luvannut tehdä dubbausversioita kaikille saamen kielille, vaan ottaa kielet tuotannossa huomioon.

– Me tiedämme inarin- ja koltansaamen kielten tilanteen ja haluamme tukea jotenkin kieliä. Ehkä tässä on tullut tulkintavirhe, sillä emme ole luvanneet tehdä myös inarin- ja koltankielistä dubattua ohjelmaa, kertoo Silvo.

Tässä tilanteessa Silvo kuitenkin toivoo, että omankielinen tekstitys palvelisi edes jollain tavalla lapsia.

– Ymmärrämme, että tekstitys on lapsen kannalta huono asia. Toivon, että siitä olisi kuitenkin jotain apua.

Nuuskamuikkunen ja Muumipeikko istuvat puisella penkillä metsässä.
Muumilaakso-animaatio on Suomen historian suurin ja kallein tv-tuotanto.Moomin Characters & Gutsy Animations

Tulevaisuutta ei ole kuitenkaan vielä täysin kiveen hakattu.

– Dubbaus ei ole täysin kuopattu idea, mutta en lähde lupaamaankaan, että tulevaisuudessa Muumilaaksosta on dubatut versiot koltan- ja inarinsaameksi.

Silvon mukaan dubbaaminen on myös kallista. Runsasosaisen ohjelmasarjan dubbausversion tekeminen voi maksaa yli 100 000 euroa yhdelle kielelle.

Saamen kielelle dubattuja animaatioita on hyvin vähän. Silvo iloitsee, että Yle pääseenäyttämään Muumilaakso-sarjan pohjoissaameksi.

– Minusta tämä on valtavan hieno asia, että saamme tällaisen maailmanluokan ja koko maailman tunteman lasten tarinan pohjoissaameksi.

Pohjoissaamenkieliset ääninäyttelijät haussa

Muumilaakso-animaation tuotannosta vastaa suomalainen Gutsy Animations -yhtiö.

Tuotantoyhtiön kehitysjohtaja Reetta Ranta kertoo, ettei pohjoissaamenkielisen ohjelman ohjaajasta tai kääntäjästä ole tehty vielä päätöstä. Tuotantoyhtiö etsii paraikaa ääninäyttelijöitä.

Äänitykset tehdään helmi-maaliskuun aikana, kertoo Ranta.

Ääninäyttelijät valitsevat Yle, Gutsy Animations, Moomin Characters ja BTI-käännösyritys.

Yleisradion Muumilaakso-animaatio on maksanut yli 20 miljoonaa euroa. Tässä mittakaavassa se on Suomen historian suurin ja kallein tv-tuotanto.