Väitös: Opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe suosii miehiä

Tutkijan mukaan opettajankouluttajat asettavat piilokiintiöitä miehille ja iäkkäämmille hakijoille.

opettajankoulutus
Ville Mankki
Väittelijä Ville Mankki sanoo, että opettajankouluttajilla oli piilokiintiöitä miehille ja iäkkäämmille hakijoille.Annika Tuominen

Soveltuvuuskokeella on suuri merkitys opettajankoulutukseen pääsemisessä. Soveltuvuuskokeeseen sisältyy tuoreen väitöksen mukaan kuitenkin epäkohtia.

Kasvatustieteen maisteri Ville Mankki tarkasteli väitöstutkimuksessaan opettajankouluttajien muodostamia opiskelijavalintakriteereitä sekä heidän suoriutumistaan soveltuvuuskokeen arvioitsijoina luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa.

Mankin mukaan kokeessa arvioitsijoina toimivat opettajankouluttajat muodostavat piilokiintiöitä ja kohdistavat hakijoihin jopa ristiriitaisia valintakriteereitä.

Opettajankouluttajat antoivat Mankin mukaan korkeampia soveltuvuuskoepisteitä miehille ja iäkkäämmille hakijoille. Piilokiintiöitä ylläpidetään tiedostetusti tai tiedostamatta, ja ne heikentävät Mankin mukaan hakijoiden yhdenvertaisuutta.

– Miesopettajien perään on viime aikoina jälleen haikailtu esimerkiksi Opetushallituksessakin. Mikäli miehiä kaivataan kouluun lisää, olisi piilokiintiöiden ylläpitämisen sijaan perustellumpaa pyrkiä aidosti purkamaan niitä esteitä, jotka vähentävät miesten halua hakeutua alalle, Mankki toteaa tutkimustiedotteessa.

Arvioitsija vaikuttaa tulokseen

Mankin väitöskirja Opettajankouluttajat portinvartijoina opettajankoulutuksen opiskelijavalinnassa tarkastetaan Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa 14. joulukuuta.

Tutkimuksen haastatteluosassa kävi ilmi, että samankin opettajankoulutusyksikön opettajankouluttajat kohdistivat hakijoihin keskenään erilaisia ja jopa vastakkaisia vaatimuksia. Yksi arvioitsija esimerkiksi korosti valinnassa hakijan nöyryyttä ja vastaanottavaisuutta, kun taas toinen arvosti kriittistä orientaatiota ja kyseenalaistamista.

– Erojen toteutuminen valinnassa aiheuttaa ongelmia paitsi opettajankoulutukselle myös hakijalle, jonka soveltuvuuskoemenestys riippuu ainakin osittain siitä, kenen arvioitavaksi hän joutuu, Mankki sanoo.

Valintakriteereissä oli väitöstutkimuksen mukaan myös paljon hyvää. Opettajankouluttajat pyrkivät soveltuvuuskokeessa valitsemaan koulutukseen muun muassa oman kehittymisprosessinsa ja monimutkaisten toimintaympäristöjen hallintaan kykeneviä hakijoita.

Menestyviä opiskelijoita ei tunnistettu

Opettajankouluttajien antamat soveltuvuuskoepisteet eivät kuitenkaan tutkijan mukaan juurikaan ennustaneet hakijoiden myöhempää suoriutumista opettajankoulutuksessa. Paremmat soveltuvuuskoepisteet ennustivat heikompia arvosanoja opettajankoulutuksessa.

Mankin mukaan tulosten perusteella opettajankouluttajat eivät näytä pystyvän valintavaiheessa tunnistamaan parhaiten opettajankoulutuksessa menestyviä hakijoita.

Opettajankoulutuksessa siirrytään yhteisvalintaan ja yhteiseen soveltuvuuskokeeseen vuonna 2020. Tuolloinkin opettajankouluttajat pysyvät Mankin mukaan portinvartijoina.