Suomi varautuu puolustautumaan myös panssarisodan keinoin – itsenäisyyspäivän paraatissa esitellään iskuvoimaa

Panssarikomentaja: Temmataan aloite ja päästään niskan päälle.

Itsenäisyyspäivän paraati
Panssariprikaatin Leopard 2A6 -vaunut harjoituksissa Niinisalossa.
Panssariprikaatin Leopard 2A6 -vaunut harjoituksissa Niinisalossa.

Vuoden 2019 itsenäisyyspäivän paraatissa esillä ovat panssaroidut joukot ja maavoimien tulivoimaisin kalusto. Paraatin järjestelyistä vastaa Panssariprikaati, joka kouluttaa panssarijoukkoja.

Mikä on panssarien rooli Suomen puolustuksessa ja miten niillä taistellaan?

Näihin kysymyksiin tietää vastauksen Hämeen panssaripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Riku Rantakari.

Everstiluutnatti Riku Rantakari.
Everstiluutnantti Riku Rantakari.Ahti Kaario / Yle

– Panssarijoukkojen rooli on aika keskeinen. Suomella on kyllä laajat joukot ja paljon reserviä, millä puolustetaan suuria alueita, mutta taistelut ratkaistaan mekanisoiduilla joukoilla, Rantakari sanoo.

Mekanisoiduilla joukoilla tarkoitetaan panssarivaunuilla varustettuja joukkoja. Ne pystyvät liikkumaan maastossa nopeasti, niillä on suuri tulivoima ja panssarin tarjoama suoja.

– Panssarivaunun tehtävänä on hyökkäys. Suurella liikenopeudella päästään helpommin yllätykseen. Voidaan temmata aloite haltuun ja päästään niskan päälle, sanoo Rantakari.

Everstiluutnantti Rantakari muistuttaa, että liike on sodankäynnissä tärkeää. Jos se pysähtyy, vastapuoli pystyy ennemmin tai myöhemmin tuhoamaan aloilleen jääneen joukon.

BMP-2M rynnäkköpanssarivaunu.
Moottoripyörälähetillä on asiaa panssarijalkaväelle.Ahti Kaario / Yle

Metsä ei ole este

Panssarivaunujen käyttö on usein yhdistetty avomaastoon, ja Suomenkin puolustusvoimissa ajateltiin ennen toista maailmansotaa, ettei panssareilla voi metsässä sotia. Aselajin kehitys laiminlyötiin.

Ajatus havaittiin virheelliseksi viimeistään talvisodassa, jossa neuvostojoukot tulivat päälle yli tuhannen panssarivaunun voimin.

Everstiluutnantti Rantakarin mukaan suomalaisessa metsässä voi taistella panssareilla vallan hyvin. Hän sanoo, että metsässä puusto myös tarjoaa suojaa, vaikka nykyjärjestelmillä pystyykin näkemään kohteita ilmasta käsin paremmin kuin ennen.

Metsäisessä maastossa korostuu panssarien mukana kulkevan panssarijalkaväen rooli.

Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu.
Panssarijääkäreitä menossa BMP-2M rynnäkköpanssarivaunuun.Ahti Kaario / Yle

– Panssarijääkärien tehtävä on tarjota suojaa panssareille ja hyökätä metsämaastossa. Jos on metsäisiä sivustoja, jalkaväen on huolehdittava, että vihollisen panssarintorjunta-aseet eivät pääse sieltä vaikuttamaan. Panssarit tukevat puolestaan jalkaväen etenemistä, sanoo Rantakari.

Jalkaväki liikkuu panssarien mukana rynnäkköpanssarivaunuilla tai miehistönkuljetusajoneuvoilla. Panssareiden ja jalkaväen yhteispelin on sujuttava hyvin, ja sitä harjoitellaan jatkuvasti niin Panssariprikaatissa kuin muissakin maavoimien joukko-osastoissa.

Kuinka pysyä hengissä?

Taistelussa vastapuoli pyrkii tietysti tuhoamaan panssarivaunut. Vastaan tulee tulta maasta ja ilmasta.

– Terve kunnioitus panssarintorjuntaa kohtaan pitää aina olla. Me pyrimme estämään vihollisen panssarintorjunnan toiminnan joukkojen ja maaston käytöllä, sanoo everstiluutnantti Rantakari.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oma ilmatorjunta yrittää pitää vihollisen taisteluhelikopterit, rynnäkkökoneet ja aseistetut lennokit pois panssareiden kimpusta.

Samaan aikaan jalkaväki yrittää estää vastapuolen panssarintorjuntamiesten toiminnan maastossa.

Apilas-sinkoja.
Tauolla olevien panssarijääkärien Apilas-sinkoja. Ahti Kaario / Yle

Rantakarin mukaan oma tykistö suojaa aina panssarien ja panssarijalkaväen toimintaa.

– Kun vihollisesta saadaan havainto tai pyritään jonkun aukean yli menemään, niin vihollisen päät pitää laittaa matalaksi epäsuoralla tulella ja tarvittaessa savustuksella.

Maaston käyttö tarkoittaa, että panssarivaunut pyrkivät pysymään poissa näkyvistä.

– Mennään painanteita pitkin, ei nousta mäen päälle. Tähystetään takarinteestä niin, että johtaja näkee rinteen yli, mutta vaunu ei näy, Rantakari kuvailee.

– Kun on ammuttu, peruutetaan nopeasti takaisin suojaan ja vaihdetaan heti tuliasemaa toiseen paikkaan, hän jatkaa.

BMP-2M rynnäkköpanssarivaunu.
Panssarijääkäri Tuukka Suominen hyppää BMP-2M:n kuskinpukille. Metsää kaatuu, hän tuumii.Ahti Kaario / Yle

Korjattu kuvateksti 6.12. klo 10.13, kuvassa ei ole NLAW-ohjuksia vaan Apilas-sinkoja.

Lue myös:

Tankkeja, munkkeja ja marssivia sotilaita – katso kuvat ja videot itsenäisyyspäivän paraatista Tampereelta

Itsenäisyyspäivän paraati valtasi Ratinan ja vyörytti tankit, Hornetit sekä oikeat hevosvoimat Tampereen katukuvaan – katso tallenne paraatikatselmuksesta

Itsenäisyyspäivän paraatissa telaketjujen melskettä, Hornetien jylinää – ja kavioidenkopsetta: katso tallenne ohimarssista