Helsinki hamuaa lämpöä maan uumenista: Helen aloittaa ainutlaatuisen kalliotutkimuksen jopa 8 kilometrin syvyyteen

Energiayhtiö Helen uskoo, että maan lämmöstä kasvaa merkittävä energialähde ennen vuoden 2029 kivihiilikieltoa.

ilmasto
Kaksi maaperää tutkivaa autoa metsätiellä.
Helsingin Keskuspuiston pyöräteillä voi törmätä lähiviikkoina maata tärisyttäviin tutkimusajoneuvoihin.Geologian tutkimuskeskus GTK

Helsingissä alkavien kallioperätutkimusten syy on ilmastonmuutoksen hillintä, eli kivihiilen ja myöhemmin myös maakaasun korvaaminen puhtaammilla vaihtoehdoilla.

Viiden vuoden päästä suljettava Hanasaaren kivihiilivoimala korvataan suureksi osaksi puuta polttamalla, mikä on nostanut huolen mittavan puunpolton seurauksista. Salmisaaressa kivihiilen poltto loppuu vuonna 2029 kivihiilikiellon myötä, ja sen korvaajat ovat vielä auki.

– Uskon ja toivon, että erilaisilla maan lämpöä hyödyntävillä ratkaisuilla voidaan päästä useisiin kymmeniin prosentteihin Helsingin vuotuisesta energiantarpeesta vuoteen 2029 mennessä, sanoo Helenin investointipäällikkö Jaakko Tiittanen.

Tutkimusajoneuvot tärisyttävät Keskuspuiston pyöräteitä

Kallioperätutkimukset tehdään ajoneuvoilla, joiden tassut tärisyttävät maaperää. Ympäri tutkimusaluetta asennetaan antureita, jotka seuraavat kuinka kallio vastaa.

Tutkimukset tehdään Keskuspuiston lenkkipoluilla, koska laitteisto toimii parhaiten rauhallisessa ympäristössä. Keskuspuistoon ei siis porata mitään, eikä sitä kaavailla lämpölaitoksen sijoituspaikaksi.

Poraamisessa on riskinä aina se, että tuonne maan alle ei nähdä.

Jaakko Tiittanen, Helen.

Jos tutkimus tuottaa luotettavan arvion kallioperän rakenteesta, menetelmää saatetaan kokeilla myös kaupunkialueella.

Maan syvyydet houkuttelevat kuumuudella

Talojen lämmittäminen maan lämmöllä ei sinänsä ole uutta. Jo nyt monet talot saavat lämpönsä maasta. Esimerkiksi kerrostalo voi lämmetä muutamalla 300 metriä syvällä kaivolla lämpöpumppujen avulla.

Mutta nyt alkavissa tutkimuksissa maankamaraa luodataan kahdeksan kilometrin syvyyteen saakka. Siellä maan lämpötila kohoaa yli sadan asteen, eli samoihin lukemiin kuin kaukolämpöverkossa kulkeva vesi.

Pariin kilometriin yltävällä lämpökaivoilla voitaisiin lämmittää kortteli, seitsemään kilometriin yltävällä reikäparilla koko kaupunginosa tai pieni kaupunki.

St1:n geotermisen lämpölaitoksen työmaa Espoon Otaniemessä.
Ensimmäisen reiän päälle on hitsattu sinetti, joka näkyy kuvan keskellä hieman ruostuneena. Takana punaisella alaosalla erottuva pora odottaa jo toisen reiän loppuporauksen alkamista.Petteri Juuti / Yle

Espoon Otaniemessä on porattu jo usean vuoden ajan reikäparia 6,5 kilometrin syvyyteen. Jos tämä loppuvaiheessa oleva kunnianhimoinen kokeilu onnistuu, sillä voidaan ensi vuonna kattaa jopa kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön kulutuksesta. Reikää poraavalla St1:llä on tavoitteissa porata seuraava reikä Turkuun.

Helen ei hamua syvimpiä reikiä ainakaan vielä

Heleniä kiinnostaa kaikki lämpö maan pinnan ja kahdeksan kilometrin välillä.

Mutta tällä hetkellä toimivia ja taloudellisesti kannattavia ovat vain muutaman sadan metrin syvyiset kaivot, joista energiaa otetaan maalämpöpumppujen avulla.

Helenin investointipäällikkö Jaakko Tiittanen
Helenin investointipäällikkö Jaakko Tiittanen uskoo ja toivoo, että jalkojemme alla olevasta lämmöstä tulee merkittävä energialähde myös Helsingissä.Petteri Juuti / Yle

Vaikka Helenillä seurataan Otaniemenkin työmaata tarkasti, yhtiö ei suunnittele nyt vastaavaa. Yhtiön suunnitelmat kohdistuvat keskisyviin noin kahden kilometrin kaivoihin ja maalämpöön, eli muutaman sadan metrin syvyisiin kaivoihin. Aivan ensiksi yhtiö haluaa nähdä nyt käynnistyvien tutkimusten tulokset.

Syviin lämpökaivoihin perustuvien lämpölaitosten suurin rahareikä on poraus.

– Poraamisessa on riskinä aina se, että tuonne maan alle ei nähdä. Tällä menetelmällä tavoitteena on nähdä, että löytyykö sieltä kivilajien vaihteluja tai halkeamia, joita voisi hyödyntää tai joissa voi olla jotain arvaamatonta, mihin poraaminen saattaa tyssätä tai hankaloitua, sanoo investointipäällikkö Tiittanen.

Artikkelin termejä täsmennetty 28.11.2019 klo 14:41: Sana rekka korvattu ajoneuvolla ja sana maaperä kallioperällä.

Lue lisää:

Naapuri sai rakentaa, miksen minä? – KHO:n ratkaisu tiukentaa suhtautumista maalämpöön

Turkuun haetaan lupaa rakentaa geoterminen laitos – lämpökaivot porataan useiden kilometrien syvyyteen

Maan syvyyksien lämmöllä korvataan vielä kivihiiltä, uskoo Espoon koelaitoksen kanssa kamppaillut St1: "Oppirahat on maksettava"

Suomen syvin reikä kallistui – Kolaus uusiutuvan energian jättihankkeelle

Huima hanke Espoossa: Suomen syvin reikä ja peruskalliosta kaukolämpövoimala

Otaniemen reikä voi teoriassa aiheuttaa vielä lisää maanjäristyksiä – Sveitsissä samanlaisen laitoksen rakentaminen keskeytettiin

Kivihiilikasat Helsingin Hanasaaressa ovat pian historiaa, sitten alkaa puunpoltto – Miten ratkaisu vaikuttaa ilmastotavoitteisiin? Asiantuntijat vastaavat

Voisiko Porvoon öljynjalostamon hukkalämpö lämmittää meren sijasta asuntoja Helsingissä? Isot kustannukset ja sähkövero voivat torpata hankkeen Valtuustoaloite Helsingissä: Pienet ydinreaktorit jauhamaan kaukolämpöä koteihin

Helsingin ytimeen povattiin ydinvoimalaa jo 1950-luvulla – onko uusillakaan kaavailuilla mitään mahdollisuuksia?