Saamelaisräppäri Ailu Vallelle lastenkulttuurin valtionpalkinto

Ailu Valle toimii lapsille ja nuorille esimerkkinä mahdollisuudesta tehdä taidetta omaehtoisesti kulttuurisesta tai kielellisestä taustasta riippumatta, toteaa Taike perusteluissaan.

valtionpalkinnot
Ailu Valle
Rap-muusikko Ailu Valle palkitaan työstään lasten- ja nuortenkulttuurin hyväksi.Marko Vasara

Rap-muusikko Ailu Vallelle myönnetään lastenkulttuurin valtionpalkinto.

34-vuotias Valle räppää pääosin pohjoissaameksi, mutta myös suomeksi ja englanniksi. Valle on kotoisin Utsjoen Kaamasmukasta, mutta asuu tätä nykyä Inarissa. Valle on esiintynyt Saamenmaan lisäksi myös kansainvälisillä areenoilla. Artisti on julkaissut kolme sooloalbumia, joista tuoreimman, Viidon sieiddit, viime kesänä.

Lastenkulttuurin valtionpalkinto on 30 000 euron suuruinen ja sen valinnasta päättää Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Paula Tuovinen. Saamelaisista taiteilijoista lastenkulttuurin valtionpalkinnon ovat aiemmin saaneet Merja Aletta Ranttila (1993) ja Inger-Mari Aikio (2015).

"Jokaisella on oikeus taiteeseen omalla kielellään"

Ailu Vallelle myönnetyn palkinnon perusteissa todetaan muun muassa, että rap-musiikilla on paikkansa nuorten elämässä. Vaikka rap onkin laajentanut genrenä yleisöään, on sillä merkittävä rooli nimenomaan nuorille. Nuorten kulttuurilla taas on merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle.

Osalle nuorista rap on myös oma tapa ilmentää asioita. Se voi toimia nuorten maailmassa yhteiskunnallisena herättäjänä tai heidän omien yhteiskunnallisten viestiensä välittäjänä, valtionpalkinnon perusteluissa sanotaan.

Ailu valle Anár Inari saamelaisten kansallispäivä sámi álbmotbeaivi
34-vuotias Ailu Valle räppää pääosin pohjoissaameksi, mutta myös suomeksi ja englanniksi. Vesa Toppari / Yle

Ailu Valle edustaa musiikillaan monikulttuurisuutta. Hänen todetaan toimivan esimerkkinä lapsille ja nuorille mahdollisuudesta tehdä taidetta omaehtoisesti kulttuurisesta tai kielellisestä taustasta riippumatta.

Perusteluissa todetaan myös, että Vallen työ taiteilijana vahvistaa vähemmistökieliin kuuluvien lasten ja nuorten identiteettiä: jokaisella on oikeus taiteeseen omalla kielellään.

Palkintoja jaettiin kaikkiaan 14

Valtion taidetoimikunnat jakavat vuosittain alansa valtionpalkintoja. Tänä vuonna taidetoimikunnat palkitsivat 14 toimijaa.

Lastenkulttuurin valtionpalkinto on valtionpalkinnoista suurin, 30 000 euroa. Monitaiteen palkinto on 28 000 euroa ja muut palkinnot 14 000 euroa. Palkinnot jaetaan perjantaina Helsingissä Suomen kansallisoopperan tiloissa. Palkinnot luovuttaa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Arkkitehtuurin valtionpalkinto myönnettiin tänä vuonna maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdille ja muotoilun valtionpalkinto Korutaideyhdistys ry:lle. Elokuvajournalisti Kalle Kinnunen sai elokuvataiteen valtionpalkinnon. Näytelmäkirjailija Heini Junkkaala ja tanssitaiteilija Liisa Pentti palkittiin esittävien taiteiden valtionpalkinnolla.

Kirjallisuuden valtionpalkinnot saivat kirjailija Eeva Kilpi ja runoilija Cia Rinne. Musiikin valtionpalkinnon saivat oopperalaulaja Camilla Nylund ja muusikko Paula Vesala.

Visuaalisten taiteiden valtionpalkinnot jaettiin kuvataiteilija Jukka Korkeilalle, valokuvataiteilija Tiina Itkoselle ja mediataiteen asiantuntija Perttu Rastaalle. Monitaiteen valtionpalkinnon sai taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen.

Lue lisää:

"Odottamaton kunnia" – lastenkulttuurin valtionpalkinnon saanut saamelaisräppäri haluaa työllään motivoida lapsia ja nuoria käyttämään uhanalaista kieltä