Juustoa rakastanut isäntä oli aikansa ideapankki – sai koko kylän hurahtamaan emmentaliin ja sveitsiläiset juustomestarit muuttamaan Suomeen

Kartanot olivat aikansa ideariihiä. Niiden historiaa esitellään nyt Kouvolassa.

kartanot
Sippolan koulukoti.
Sippolan Hovi on vuonna 1830-luvulla rakennettu kartano Kouvolan Sippolassa. Rakennus toimii nykyisin koulukotina. Arkistokuva.Tiina Karppi / Yle

Sippolan Hovin isäntä Alexander von Daehn oli suuri juuston rakastaja. 1850-luvulla von Daehn kävi matkalla Sveitsissä ja ihastui lähtemättömästi sveitsiläiseen isoreikäiseen emmentaljuustoon.

Ihastus juustoon oli siinä määrin palava, että von Daehn alkoi valmistaa emmentaalia myös itse.

– Hän kutsui kartanoonsa sveitsiläisen juustomestarin Rudolf Klossnerin, joka keitti siellä Suomen ensimmäisen emmentaljuuston, Kartanoiden Kouvola -näyttelyn amanuessi Hanna Kaivonurmi selventää.

Tarinan mukaan Suomen ensimmäinen emmental keitettiin nuotiolla. Juustopata riippui männynoksassa avotulen päällä.

Sippolan juustomeijeri otettiin käyttöön vuonna 1856. Uusi eksoottinen meijerituote hurmasi nopeasti myös alueen muiden kartanoiden väen. Kouvolaan perustettiin seuraavina vuosina useita juustomeijereitä.

– Meijereihin tuli töihin sveitsiläisiä juustomestareita, joiden sukua alueella on edelleen, Kaivonurmi kertoo.

Esimerkiksi sveitsiläistä Staufferin sukua löytyy yhä Kouvolasta.

Tällaisilla puisilla juustokiekoilla valmistettiin emmentaal juustoa Sippolan kartanossa
Tämänkaltaisilla välineillä emmentaljuustoa valmistettiin Kouvolan kartanoiden meijereissä.Antro Valo / Yle

Sippolan isännän Alexander von Daehnin kaltaiset suurtilalliset kykenivät kehittämään kartanoissa maanviljelyksestä mittavaa liiketoimintaa. Alexander von Daehnin käyttöön ottamia uudistuksia Sippolassa olivat muun muassa nykyaikaiseen vuoroviljelyyn siirtyminen ja väkilannoitteiden käytön aloittaminen.

Sippolan hoviin perustettiiin alueen ensimmäisiä luumyllyjä, jolla jauhettiin kuolleiden kotieläinten ruhoista luujauhoa. Sitä käytettiin lannoitteena.

"Silloin kartanonomistajat kehittivät omia tilojaan ja uudistuksia tuli maanviljelyksen ja teollisuuden saralla."

Hanna Kaivonurmi, amanuenssi

Suomen kartanot olivat aikoinaan Sippolan kaltaisia ideariihiä. Niiden kautta myös uudet maanviljelys- ja karjanhoitomenetelmät levittyivät lähiseudulle. Kartanoiden menestys perustuikin maanviljelykseen ja karjanhoitoon. Useilla Kouvolan alueen kartanoilla nämä oli hyvin hoidettu ja niillä oli omat meijerit ja juustolat.

Maanviljelyn lisäksi kartanot vaikuttivat alueen koulutoiminnan perustamiseen. Useat Kouvolan alueen ensimmäiset kansakoulut perustettiin kartanoiden aloitteesta ja tuella.

– Tällainen oli ensimmäinen maaseudulle perustettu tytöille ja pojille tarkoitettu Mustilan kansakoulu, unohtamatta Anjalan Reginakoulua, kertoo Kouvolan kartanohistorian ja arkistoaineiston asiantuntija Hannu Pukkila.

Kartanoiden Kouvola -näyttelyn amanuenssi Hanna Kaivonurmi
Kartanoiden Kouvola -näyttelyn amanuenssi ja projektipäällikkö Hanna Kaivonurmi kertoo, että uuden näyttelyn rakentamisessa on otettu huomioon erityisesti lapsiperheet.Antro Valo / Yle

Kouvolassa kartanoita on parisenkymmentä

Kouvolassa on kartanoita kaikkiaan parikymmentä. Alue on eteläisen rannikkoseudun mittakaavassa tyypillinen eteläsuomalainen alue, jossa perinteisesti on runsaasti kartanoita. Vanhimmat Etelä-Suomen kartanoista ovat keskiaikaista alkuperää, mutta Kymenlaakson alueen kartanot ovat pääasiassa 1600-luvulla syntyneitä.

– Suomen vanhin ja tihein kartanovyöhyke sijoittuu rannikkomaakuntiin ja ulottuu Kymenlaaksosta aina Varsinais-Suomen Kalannin seuduille, Turun yliopistossa työskentelevä Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen sanoo.

Koko Suomen alueella vanhoja kartanoita rakennuksia on sadoittain. Suurin osa kartanoista on tätä nykyä yksityiskoteja.

– Museokäytössäolevista kartanoista merkittävin on varmasti Louhisaaren kartanolinna, joka on myös marsalkka Mannerheimin synnyinkoti, Vainio-Korhonenjatkaa.

Kouvolan alueen vanhin kartano on Anjalan kartano. Sen historia alkaa Ruotsin kuninkaan** Kaarle IX:n** Wrede-suvulle tekemästä Elimäen maalahjoituksesta vuonna 1608.

Anjalan kartano
Anjalan kartano on Kouvolan alueen vanhin kartano. Arkistokuva.Juulia Tillaeus / Yle

Lahjoituksen syy juontaa juurensa vuoden 1605 Kirkholman taisteluun. Taistelussa kuningas Kaarle IX menetti hevosensa, kun ratsu ammuttiin hänen altaan, ja hän jäi avuttomaksi. Silloin ratsumestari Henrik Wrede saapui paikalle. Hän luovutti oman hevosensa kuninkaalle, jonka onnistui sen selkään noustuaan paeta taistelukentältä.

Ilman hevosta jäänyt Wrede joutui vihollisen ympäröimäksi ja kaatui Kirkholman taistelussa.

Ratsumestari Wrede oli kaatunut, mutta häneltä oli jäänyt leski ja kaksi poikaa. Näille Kaarle IX lahjoitti kiitollisuudenvelassa ikuiseksi omistukseksi laajan läänityksen Kymenlaaksosta, Elimäen pitäjästä sekä Mäntsälästä ja Porvoon pitäjästä.

Lue lisää: Ruotsin kuningas syyti maita leskelle, jonka mies kuoli hänen puolestaan – 400 vuotta myöhemmin lesken perillinen pelasti suvun kartanon, jotta nuorilla olisi tekemistä

Kartanoita rakennettiin hyvien yhteyksien äärelle

Kouvolaan rakennettiin kartanoita hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Näitä yhteyksiä olivat muun muassa historiallinen Rantatie Turusta Viipuriin ja alueen laivakelpoiset sisävesireitit. Vireintä kartanoajan ajateltiin olevan 1800-luvulla.

– Silloin kartanonomistajat kehittivät omia tilojaan ja uudistuksia tuli maanviljelyksen ja teollisuuden saralla. Siihen aikaan kartanonväki oikeasti eli kartanoissa. Aikaisempina aikoina tilanhoitajat hoitivat kartanoita ja kartanonomistajat vierailivat harvemmin maaseudulle, amanuessi Hanna Kaivonurmi kertoo.

Kartanoiden Kouvola -näyttelyn helminä ovat kaksi 1800-luvun valkoista juhlapukua
Kartanoiden Kouvola -näyttelyn helmiin lukeutuu kaksi valkeaa naisten juhlapukua 1800-luvulta. Pitsisiä juhlapukuja on pidetty yllä vain muutamia kertoja. Juhlapuvut ovat Tillikkalan kartanosta.Antro Valo / Yle

Kartanohistoriaa koottu näyttelyyn

Nyt Kouvolassa on haluttu nostaa esille alueen rikasta kartanohistoriaa. Kartanoiden Kouvola -näyttelyyn on koottu yli parisataa esinettä. Parhaillaan esillä oleva kaupunginmuseon näyttely peilaa kartanoaikaa 1600-luvun alusta aina 1900-luvun puoliväliin asti.

Näyttelyn koonneen amanuenssi Hanna Kaivonurmen mukaan näyttelystä on haluttu koko perheelle sopiva. Lapsille on rakennettu oma toimintakierros, jossa pääsee tutustumaan kartanoiden historiaan leikkien ja tarinoiden kautta.

Kartanoiden Kouvola -näyttelyn yhteydessä nähdään myös kokoelma taiteilija Alexander Reichsteinin valotaideteoksista. Teoksiin on ikuistettu kartanoiden legendoissa eläviä yön kulkijoita. Hanna Kaivonurmi on koonnut yhteen kartanoiden legendoja.

Tunnetuin niistä on Anjalan kartanon Harmaa rouva.

Taiteilija Alexander Reichsteinin valotaidetokset
Anjalan kartanon vanha harmaa rouva ilmestyi kartanonväelle aina hiukset pystyssä, kun tiedossa oli jotain ikävää. Taustalla hattupäinen Mustilan eversti. Kuva valotaiteilija Alexander Reichsteinin teoksesta, joka on esillä Kaupunginmuseossa.Antro Valo / Yle

Harmaa rouva

Anjalan kartanon Harmaa rouva on levoton, kiiruhtaa portaissa vaatteet epäjärjestyksessä ja hiukset hapsottaen. Tarinan mukaan Harmaa rouva ilmestyi kartanonväelle aina hiukset pystyssä, kun tiedossa oli jotain ikävää.

Jos hänet silloin näkee, hän tuo viestin tulevasta onnettomuudesta. Joskus rouva on levollinen ja liikkuu tyynenä sekä rauhallisena, hyvien aikojen ennusmerkkinä.

On epäilty, että Harmaa rouva on Wrede-suvun esiäiti Gertrud von Ungern, joka pitää silmällä jälkeläisiään.

Valkea neito

Valkealan kartanon puiston keskellä on suuri kivi. Kerrotaan, että sen alle on haudattu kartanon tyttären sulhanen, Kustaan sodassa kaatunut ruotsalainen upseeri. Tarinan mukaan murheen murtama Valkealan kartanon valkea neito kulkee yhä puiston keskikäytävää pitkin sulhasensa haudalle.

Musta eversti

Sotilaspukuun sonnustautunut Mustilan eversti jäi tarinan mukaan kulkemaan Mustilan kartanoon lohduttoman tapahtumaketjun päätteeksi. Jääkäriupseeria ei sairautensa vuoksi kelpuutettu hänen sotilasarvoaan vastaavaan asemaan talvisodan päämajaan.

Verisesti loukkaantunut eversti riisti oman henkensä. Everstin kummitus jäi vaeltamaan Mustilan kellarikäytäville.

Pojat keisaria sieppaamassa

Vuonna 1809 Suomi oli liitetty osaksi Venäjän keisarikuntaa ja keisari Aleksanteri I matkasi Pietarista Porvooseen avaamaan valtiopäiviä. Sotaneuvos Jacob af Forsellesin pojat punoivat juonen keisarin sieppaamiseksi matkan varrelta. Keisari vietäisiin pimeään luolaan, jossa hänet pakotettaisiin luopumaan valtaamistaan Suomen alueista.

16- ja 11-vuotiaiden poikien suunnitelmat vesittyivät, kun heidän pestaamansa apumiehet kävivät nimismiehen puheilla.

Kouvolan kaupunginmuseossa valohahmot ovat esillä 31. päivä toukokuuta asti. Lisäksi valoteoksia voi nähdä myös Kouvolatalon puistossa vielä tänään sunnuntaina.