"Australiassa ilmaston lämpeneminen on kuivattanut maata ja lisännyt metsäpalojen riskiä", vastasi professori Petteri Uotila

Australian pensaspalot ja Itä-Afrikan tulvat ovat osa puolta maapalloa koskettavaa dipoli -sääilmiötä.

Ulkomaat
Vapaaehtoiset sammutustöissä 19. marraskuuta.
Palontorjujat suojaavat Colo Heightsin koulua Sydneyn lounaispuolella 19.11. Dean Lewins / EPA

Eteläisen pallonpuoliskon kärjistyneet sääilmiöt ovat nousseet otsikoihin. Itäisessä Afrikassa tulvii, samaan aikaan kun Australian kaakkoisosissa ovat metsäpalot riehuneet laajoina.

Professori Petteri Uotila vastasi lopussa maastopalokatastrofin ilmastotekijöitä koskeviin kysymyksiin. Vastaukset löydät tämän jutun lopusta.

Petteri Uotila
Professori Petteri Uotila työskentelee Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa. Linda Tammisto

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa työskentelevän Petteri Uotilan haastattelun Australian tilanteesta vuonna 2016 voit lukea tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Australiassa kuivuus - Afrikassa tulvia

Mutta mikä on kaksinapainen sääilmiö dipoli, joka vaikuttaa Intian valtameren eri puolilla ilmastoon?

– Dipoli-ilmiössä on kyse Intian valtamerellä tapahtuvasta lämpötilan vaihtelusta, joka ilmenee eri tavoin alueen itä- ja länsiosissa, kertoo tutkija Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta. – Kun lännessä meren pinta lämpenee, sateet runsastuvat Itä-Afrikassa. Mutta Intian Valtameren itäosissa sateet vähenevät, mikä tarkoittaa kuivuutta Austalian itäosissa.

Kartta
The Commonwealth Scientific and Industrial Research Organization, Harri Vähäkangas / Yle

Dipolin mullistusten syystä ei varmuutta

.

Tietuho ja maanvyörymä marraskuussa.
EPA

Itä-Afrikassa tulvat vaativat ihmishenkiä, katkovat teitä ja tuhoavat siltoja. Tästä voit lukea Ylen toimittajan Liselott Lindströmin raportin Keniasta.

Tutkijalla ei kuitenkaan ole vielä näyttöä vaikeuksien alkuperästä:

– Dipoli-ilmiötä on tutkittu tiiviisti vasta tällä vuosituhannella. Ilmaston lämpeneminen saattaa voimistaa ilmiötä, mutta tästä asiasta ei ole vielä tarpeeksi tietoa.

"Ilmaston lämpeneminen on kiistatonta"

- Muista syistä tapahtuva ilmaston lämpeneminen on Australiassakin kiistatonta. Lämpötilat ovat nousseet vähintäänkin asteella kuluneen 50:n vuoden aikana. Nyt on Australiassa ollut tammikuusta lokakuuhun mittaushistorian toiseksi lämpimin ja toiseksi kuivin vuosi, kuvailee Jouni Räisänen.

Ilmastonmuutokseen keskittyvä tutkija toimii yliopistonlehtorina Ilmakehätieteiden keskuksessa.

– Kun lämpötila kohoaa niin eteläisen pallonpuoliskon talven jälkeen maa kuivuu nopeammin, ja altistuu metsäpaloille. Näin äärimmäisten tilanteiden määrä kasvaa.

Stratosfäärin lämpeneminen yllätti

Joskus sään vaihtelu yllättää myös tutkijat. Tällä kertaa yllätys piilee stratosfäärissä, eli 20-30 kilometrin korkeudessa:

– Eteläisellä napa-alueella on tapahtunut on tapahtunut harvinainen stratosfäärin äkillinen lämpeneminen. Samalla länsituulten vyöhyke siirtyy lähemmäs päiväntasaajaa.

– Tämä lämpeneminen on satunnaista vaihtelua, sanoo Jouni Räisänen. – Australiassa se voimistaa lännenpuoleisia tuulia, jotka itärannikolle puhaltavat autiomaasta.

Liekkejä lietsova tuuli on mainittu myös metsäpalouutisissa. Tutkijan mukaan sään ääri-ilmiöt ovat aina monen tekijän summa:

– Tässäkin ovat taustalla sekä pitkäaikainen ilmastonmuutos, Intian valtameren dipoli-ilmiö, ja lisäksi myös stratosfäärin äkillinen lämpeneminen, muistuttaa Jouni Räisänen.

Yleisön kysymyksiin Australian tilanteesta vastasi professori Petteri Uotilalle - lisänä saatiin vastaus myös siihen, kuinka Golf-virralle käy.

Kiitoksia aktiivisuudesta. Väliotsikoita on lisätty ja tekstiä ryhmitelty klo 1725.

Tässä professori Pertti Uotilan vastaukset:

"Dipoli-sääilmiöt yleistyvät"

1. kysymys: – Voimistuuko dipoli-ilmiö edelleen ja laajentaa lämpimän meriveden aluetta?

Petteri Uotila: – Tämänhetkinen dipoli-ilmiö on voimakkaimpia, mutta jo heikentymässä lokakuun huippuarvoista. Pitkien ennusteiden mukaan näyttää siltä, että dipoli-ilmiö jatkaa heikkenemistään joulu- ja tammikuussa kun monsuunisateet siirtyvät Intiasta kohti Indonesiaa.

2. kysymys: – Mikä on dipoli-ilmiön yhteys ilmastonmuutokseen?

Petteri Uotila: – Suoraa yhteyttä ilmaston lämpenemiseen on vaikea nähdä. Nykyinen lämmin Intian valtameri johtuu osittain siitä että pasaatituulet ovat tuoneet lämmintä vettä Tyyneltämereltä Indonesian saariston läpi. Lämpimämpi Intian valtameri taas nostaa voimakkaampien dipoli-ilmiöiden todennäköisyyttä.

– Ilmastomallitulosten perusteella on viitteitä siitä, että Intian valtameren voimakkaat dipoli-sääilmiöt esiintyisivät kolme kertaa useammin vuosisadan lopun lämpimämmässä ilmastossa kuin tähän mennessä.

3. kysymys: – Miten maapallon pyörimisestä johtuva virtaus - ns. "jet stream" - on mukana tässä dipoli-ilmiössä?

Tulvaa Sudanissa elokuussa.
Tulvatuhoja Sudanissa elokuussa 2019. Amel Pain / EPA

Petteri Uotila: – Intian valtameren dipoli-ilmiö syntyy ja vaihtelee vuorovaikutuksessa meren ja trooppisten pasaatituulten välillä. Pasaatituuliin taas vaikuttaa maapallon pyöriminen. Toinen maapallon pyörimisestä syntyvä laajan mittakaavan tuulivyöhyke on keskileveysasteiden länsituulten vyöhyke, jonka yhteys dipoli-ilmiöön on epäsuora verrattuna pasaatituuliin, jos sitä on.

"Golf-virta heikkenee, muttei pysähdy"

4. kysymys: – Onko dipoli-ilmiö pysyvä vai väliaikainen ilmiö?

Petteri Uotila: – Intian valtameren dipoli-ilmiö on pysyvä ja yleinenkin, samantyyppisiä ilmiöitä ovat laajempi Tyynenmeren El Nino-La Nina heilahtelu sekä trooppisen Atlantin vastaava heikompi ilmiö.

5. kysymys: – Tuota aluetta koskettaa dipoli-ilmiö. Onko viimeaikaista tietoa muista merivirroista eli esimerkiksi Golf-virrasta? Tapahtuuko niissä muutoksia?

Petteri Uotila: – Suurten merivirtojen muutosten ennakoinnissa suurin ongelma on, että niistä tiedetään kovin vähän, koska kattavia virtausmittauksia on vain viime vuosikymmeniltä ja suuret merivirrat muuttuvat hyvin hitaasti, jopa vuosisatojen kuluessa. Golf-virta, tai tieteellisemmin Atlantin termohaliinikierto, on tästä yksi hyvä esimerkki.

– Termohaliinikierto on meriveden tiheyseroista johtuva kierto pinta- ja syvävesien välillä. Viimeaikaisen tiedon mukaan voidaan kohtuullisen luotettavasti olettaa, että Atlantin termohaliinikierto on heikentynyt esiteollisesta ajasta, mutta tämän heikentymisen määrää ei vielä voida luotettavasti arvioida. Kuitenkin ilmastomalleissa termohaliinikierto heikkenee vuosina 1850–2015.

– Ilmaston jatkaessa lämpenemistä on hyvin todennäköistä, että Atlantin termohaliinikierto heikkenee. Sen pysähtyminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä kuluvan vuosisadan aikana.

"Olen analysoinut dataa Australian merialueilta"

6. kysymys: – Onko Australian lämpötilojen tarkastelussa mahdollista, että lämpösaarekkeiden mittaukset vääristävät lämpötilan kehitystä ylöspäin?

Petteri Uotila: – Australian lämpötiloja on tarkasteltu luonnontilaisista paikoista kuten maaseudulla ja mannerta ympäröivillä merialueilla. Lämpösaarekkeiden vaikutus lämpötiloihin on poistettu kaupungistuneilla mittauspaikoilla, joten lämpösaarekkeiden mittaukset eivät vääristä lämpötilan kehitystä.

7. kysymys: – Oletteko Ilmatieteen laitoksella analysoineet dataa, joka on Australiasta niiltä alueilta joissa ei ole tapahtunut kaupungistumista?

Petteri Uotila: – Tähän en voi vastata koska en ole Ilmatieteen laitoksella, mutta olen kyllä itse analysoinut dataa Australiaa ympäröiviltä merialueilta.

"Australian ilmasto on lämmennyt"

8. kysymys: – Miksi ilmaston lämpötilan muutosta kuvatessa käytetään ns. anomalia käyrää, joka saa pienetkin muutokset näyttämään jyrkiltä?

Petteri Uotila: – Anomalia-käyrissä on alkuperäisistä lämpötilalukemista vähennetty pitkän ajan keskiarvot, esimerkiksi kuukausittain. Koska muuten vuodenaikaisvaihtelu hallitsisi näitä kuukausilukemia ja peittäisi alleen pidempien aikavälien vaihtelut. Siten anomalia-käyrät ovat yksi tapa tuoda pidempien aikavälien, kuten vuosien, vaihtelut esiin.

Kuvituskuva. Maastopalo Australiassa.
Maastopalot ovat raivonneet laajoilla alueilla Australiassa.ALAMY / AOP

9. kysymys: – Onko Australian ilmasto lämmennyt vain viime aikoina vai myös pitemmällä tähtäimellä?

Petteri Uotila: – Australian ilmasto on lämmennyt yli yhden asteen Celsiusta vuodesta 1910, jolloin luotettavat mittaukset alkavat. Vuosina 2008-2018 oli kuumin 11-vuoden jakso ja vuosi 2018 kolmanneksi kuumin vuosi vuodesta 1910.

Voiko Australia käydä elinkelvottomaksi?

10. kysymys: – Onko pelättävissä että ilmastonmuutos saattaa osia Australiasta elinkelvottomiksi elämälle, ellei mitään tehdä?

Petteri Uotila: – Kyllä tämä on hyvinkin mahdollista, ainakin ihmisasutuksen ja maatalouden osalta. Jo nyt karjanhoito ja maanviljely on hyvin haastavaa tai mahdotontakin mantereen kuivissa sisäosissa. Ilmaston jatkaessa lämpenemistään yhä yleisemmin esiintyvät kovat helleaallot tekevät olon tukalaksi ja ovat vakava terveysriski osalle väestöä.

– Lisäksi merenpinnannousu ja siitä johtuvat korkeammat meritulvat voivat pakottaa ihmiset muuttamaan rantavyöhykkeiltä ja ainakin niiltä suojautuminen on hyvin kallista.

Normaalia kehitystä – vai käännekohta?

11. kysymys: – Ovatko Australiassa levinneet metsäpalot "vain" normaali luonnonilmiö, vai ovatko ne yksi osoitus siitä että luonnon kiertokulun mullistava käännekohta, "tipping point", on saavutettu?

Petteri Uotila: – Metsäpalot Australiassa kuuluvat luonnon normaaliin kiertokulkuun, johon paikalliset kasvit ja eläimet ovat hyvin sopeutuneet. Nyt kuitenkin palot ovat alkaneet aiemmin kuin tavallista koska mantereella on ollut hyvin kuivaa, kulunut kevät on ollut paloalueilla kuivin koskaan mitattu.

– Täten todennäköisyys sille, että kyseessä on normaali luonnonilmiö alkaa olla hyvin pieni. Sen sijaan on selvää, että ilmaston lämpeneminen on kuivattanut maata, koska lämpimämpään ilmaan voi haihtua enemmän kosteutta. Tämä on lisännyt metsäpalojen riskiä.

12. kysymys: – Miten Australian vesivarat riittävät palojen hillitsemiseen?

Petteri Uotila: – Koska kyseessä on kuiva manner, Australiassa on tosiaan pulaa vedestä ja monin paikoin vesivarojen käyttöä säännöstellään. Siten myös palojen hillitsemiseen käytetystä vedestä voi olla kuivilla alueilla pulaa, jolloin vähää vettä täytyy käyttää säästäen ja hyvin harkiten.

– Paloja voidaan tarvittaessa hillitä muillakin keinoin kuten kontrolloidusti polttamalla kuivaa kasvustoa niin ettei palolle riitä polttoainetta levitäkseen. Samoin monia paloja ei yritetäkään hillitä, etenkin jos ne ovat kaukana asutuksesta. Näkisin siis että tästä ei tule ongelmaa.

12. vastausta täsmennetty sammutusveden käyttöä koskivalta osalta 3.12. klo 1555.