Ei uusia saamelaiskäräjävaaleja – Saamelaiskäräjien hallitus hylkäsi syksyn vaalituloksesta tehdyt oikaisuvaatimukset

Saamelaiskäräjävaaleista tehtyjä oikaisuvaatimuksia perusteltiin muun muassa vaaliluettelo- ja postiäänestysongelmilla.

saamelaiskäräjät
Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien väistyvä puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo hallituksen olevan edelleen hyvin huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta Suomessa.Sámediggi

Saamelaiskäräjien hallitus on hylännyt saamelaiskäräjävaalien tuloksesta tehdyt oikaisuvaatimukset. Saamelaiskäräjät tiedotti asiasta torstaina (siirryt toiseen palveluun).

Syksyn saamelaiskäräjävaaleista tehtiin neljä oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksissa vaadittiin vaalien tuloksen kumoamista ja uusien vaalien järjestämistä.

Saamelaiskäräjävaalit toimitettiin pääasiassa postiäänestyksenä 2.–30.9. ja vaalien tulos vahvistettiin 2.10. Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi.

Nyt valittu jäsenistö vuosille 2020–2023 aloittaa siis näillä näkymin toimintansa järjestäytymiskokouksella alkuvuonna 2020, kuten alunperinkin oli tarkoitus.

Oikaisuvaatimuksissa vedottiin vaaliluettelon ja postiäänestyksen sekavuuteen

Suomen saamelaiskäräjälain (siirryt toiseen palveluun)mukaan äänioikeutettu henkilö voi tehdä vaaleista Saamelaiskäräjien hallitukselle oikaisuvaatimuksen, jos katsoo, että joko vaalilautakunnan päätös vaalien tuloksen vahvistamisesta tai vaalien toimittamiseen liittyvä muu toimenpide on ollut lainvastainen.

Jos vaalien tulosta koskeva päätös tai muu toimenpide on ollut lainvastainen ja tämä on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava. Jos vaalien tulos ei ole oikaistavissa, vaalit on määrättävä uusittavaksi.

Tehdyissä oikaisuvaatimuksissa tuotiin esille muun muassa postiäänestyksen tuottamat hankaluudet ja äänestyksen epätasapuolisuus eri puolin Suomea. Oikaisuvaatimuksissa vedottiin myös korkeimman hallinto-oikeuden vaalien alla tekemiin päätöksiin vaaliluettelon suhteen.

Saamelaiskäräjien hallituksen mukaan kolmessa oikaisuvaatimuksessa ei kuitenkaan esitetty vaalituloksen oikaisemiseksi tai uusien vaalien järjestämiseksi saamelaiskäräjälaissa edellytettyjä perusteita.

Yhden oikaisuvaatimuksen osalta Saamelaiskäräjien hallitus päätti olla oikaisematta vaalitulosta, sillä vaalien toimittamisessa ei havaittu vaalilautakunnan toimista johtuvaa lainvastaisuutta.

Hallitus kuitenkin toteaa, että kokonaisuutena arvioiden saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteutunut vaalien yhteydessä.

– Vaikka oikaisuvaatimusten tekijät ovat osoittaneet vaalien tuloksen vahvistamisen yleisen lainvastaisuuden ja virheellisen vaaliluettelon vaikutuksen vaalitulokseen, he eivät ole pystyneet esittämään suoraa näyttöä siitä, miten lainvastainen vaaliluettelo on vaikuttanut juuri heidän kohdallaan, Saamelaiskäräjien hallitus perustelee.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätökseen voi vielä hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Saamelaiskäräjien ja KHO:n vääntö vaaliluettelon jäsenistä varjosti myös näitä vaaleja

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyminen aiheutti sekavuutta myös tämänkertaisissa vaaleissa.

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvat henkilöt voivat sekä äänestää, että asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa. Vaaliluetteloon hakeutuminen tapahtuu Suomen saamelaiskäräjälakiin sisällytetyn saamelaismääritelmän pohjalta.

Henkilöiden ottamisesta vaaliluetteloon päättää Saamelaiskäräjien vaalilautakunta. Vaaliluetteloon hakeva henkilö voi kuitenkin valittaa vaalilautakunnan päätöksestä Saamelaiskäräjien hallitukselle, ja sen päätöksestä vielä edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Noin 200 henkilöä valittikin korkeimpaan hallinto-oikeuteen Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksistä olla hyväksymättä heitä syksyn saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon.

Korkein hallinto-oikeus ei ole kertonut kaikkien syksyisten ratkaisujensa sisältöä, mutta on julkaissut osan päätöksistään julkisina vuosikirjapäätöksinä. Esimerkiksi syyskuussa julkaistulla vuosikirjapäätöksellään (siirryt toiseen palveluun) KHO kumosi Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen ja määräsi valittajan lisättäväksi syksyn vaalien vaaliluetteloon äänioikeutettuna.

Myös lokakuussa julkaistulla vuosikirjapäätöksellään (siirryt toiseen palveluun) KHO kumosi Saamelaiskäräjien hallituksen tekemän päätöksen olla ottamatta henkilöä vaaliluetteloon ja palautti asian Saamelaiskäräjien hallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

saamenlippu ja suomenlippu
Vesa Toppari / Yle

KHO:n tämänkaltaiset päätökset ovat saanet kritiikkiä sekä saamelaisten itsehallintoelimeltä, Saamelaiskäräjiltä että lainoppineilta.

Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on moittinut Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta tällaisissa tapauksissa. Sen mukaan Suomen korkein hallinto-oikeus on aiemmissa tapauksissa toiminut väärin hyväksyessään Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon sellaisia henkilöitä, joita Saamelaiskäräjät itse ei ole pitänyt saamelaisina. Ihmisoikeuskomitea lausui helmikuussa Suomen valtion olevan velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät vastaavat loukkaukset toistu vuoden 2019 vaaleissa.

Vaikka vaalitulos pysyy tällä hetkellä ennallaan, kertoo Saamelaiskäräjien väistyvä puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio olevansa edelleen hyvin huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta Suomessa.

– Saamelaiskäräjävaaleihin lähdettäessä tiedettiin jo etukäteen, että tilanne on hyvin sekava. Saamelaiskäräjien hallitus on edelleen hyvin huolissaan saamelaisten perustavaa laatua olevan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta saamelaisia koskevissa sisäisissä asioissa, toteaa Sanila-Aikio torstaisessa tiedotteessa.

Viimeksi Saamelaiskäräjät halusi järjestää uudet vaalit, mutta KHO päätti toisin

Myös edellisistä saamelaiskäräjävaaleista syksyllä 2015 tehtiin viisi oikaisuvaatimusta.

Kaikki valitukset koskivat 93 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus hyväksyi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli kelpoisiksi asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa, Saamelaiskäräjien tahtoa vastaan.

Tuolloin Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi valitukset ja päätti järjestää uudet vaalit. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, että uusia vaaleja ei järjestetä.