"Ultramodernille" Vesalalle musiikin valtionpalkinto: "Hämmentävän hienoa" – Kalle Kinnusesta ensimmäinen palkittu elokuvakriitikko

Vesala muistelee Ylelle PMMP:tä ja toivoo, ettei musiikin valtionpalkinto ole etiäinen pikaisesta ajautumisesta taiteilijoiden vahakabinettiin. Kinnusen palkinnon on perinteisesti saanut ohjaaja, käsikirjoittaja tai näyttelijä.

valtionpalkinnot
Paula Vesala, Tammerfest 2017, festivaalit, Tampere
Vesala Tammerfesteillä 2017. Monipuolinen taiteilija on onnellinen siitä, ettei hänen tarvitse enää miekkailla koko maailman kanssa, vaan itsensä voittaminen riittää.Jani Aarnio / Yle

Taiteen edistämiskeskus Taike on juuri julkistanut tämän vuoden taiteen valtionpalkintojen saajat Suomen kansallisoopperassa Helsingissä. Yhteensä 14 alansa huippua palkittiin työstään suomalaisen taiteen areenalla.

Elokuvataiteen valtionpalkinto myönnettiinn ensimmäistä kertaa historiassa elokuvakriitikolle ja -toimittajalle, kun Kalle Kinnunen palkittiin. Elokuvataiteen valtionpalkinto on tyypillisesti jaettu ohjaajille, käsikirjoittajille ja näyttelijöille.

Kinnunen kertoo Ylelle tuntevansa valtionpalkinnosta suurta ylpeyttä.

– Olin hämmentynyt ja todella otettu, Kinnunen kuvailee reaktiotaan siltä hetkeltä, kun hän kuuli tulevansa palkituksi.

– Tämä tuntuu luottamuksen osoitukselta. Elokuvasta kirjoittavat kriitikot ja toimittajat eivät kuulu elokuva-alaan, joten tällainen kritiikin tärkeyden tunnustaminen tuntuu merkittävältä.

Kinnunen on Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko, mutta hänen tekstejään on julkaistu myös ympäri muuta suomalaista mediakenttää, muun muassa Image-lehdessä, STT:llä ja Ylellä. Voit lukea Kinnusen Ylellä julkaistuja tekstejä täältä.

Kritiikki nähdään Kinnusen mukaan liian usein lähtökohtaisesti negatiivisena. Vaikka elokuvakriitikon tehtävä ei hänen mielestään ole elokuvataiteen edistäminen vaan yleisön palveleminen, niin vakava, kriittinen tai kannustava kirjoittaminen kuitenkin kehittävät taiteenalaa.

– Kirjoittamalla elokuvista ja käsittelemällä niitä mediassa elokuvat nousevat ylipäätään julkiseen keskusteluun, Kinnunen sanoo.

Kinnusen ylläpitämä Kuvien takaa -elokuvablogi valittiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä Suomen parhaimpien blogien joukkoon vuonna 2013. Hän on Euroopan elokuva-akatemian jäsen ja toimi pitkään Filmiauran hallituksessa. Muuten Kinnunen on kunnostautunut muun muassa elokuvatietokirjailijana ja Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalin suunnittelijana.

Kalle Kinnusen kasvokuva
Kinnunen kertoo kokevansa saamastaan kunniasta suurta ylpeyttä. Hän kuvailee palkintoa luottamuksen osoitukseksi kritiikille.Yle Kuvapalvelu

Taiken audiovisuaalisten taiteiden toimikunta perustelee Kinnusen valintaa siten, että hänen työjäljessään näkyy riippumattomuuden lisäksi huolellinen taustatyö, taiteenalan yleisten käytänteiden ja lainalaisuuksien kuvaus ja niiden kyseenalaistaminen. Esiin nostetaan myös se, että Kinnunen on tehnyt elokuvakritiikistä ammatin aikana, jona kulttuurijournalismin resurssit ovat kokeneet suurta alasajoa.

Taike myönsi Kinnuselle jo vuonna 2016 kolmivuotisen taidejournalismin apurahan.

"On hienoa elää aikaa, jossa naiset ovat marssineet musantekijöinä esiin"

Yksi taiteen valtionpalkinnon saajista on PMMP:stä ja sittemmin Vesalana tunnettu artisti Paula Vesala. Muusikkoa kutsutaan "multitalentiksi visionääriksi, joka oman musiikkinsa lisäksi säveltää ja sanoittaa muille artisteille".

Vesala kertoo Ylelle pitävänsä saamaansa tunnustusta "hämmentävän hienona".

– Koen, että olen tekijänä vasta alussa, vaikka onhan sitä tullut kaikenlaista tehtyä. Haaveilen että musiikin tekemisessä säilyisi sama palo vielä pitkään. Tällainen on tietysti kannustava tunnustus, eikä toivottavasti mikään vahakabinettiin jäämisen etiäinen.

Palkintoperusteluissa Vesalan musiikin ja lyriikoiden kehutaan resonoivan nykyhetkessä, valloittaen ja haastaen pop-iskelmää. Hänen lyriikkansa ylistetään edustavan kirkkainta suomalaisen kirjallisen laadun perinnettä. Kipeiden teemojen käsittely kevyessä esitysmiljöössä luo Taiken mukaan Vesalan taiteeseen sävykästä, katkeransuloista voimaa.

Vesala on onnellinen ratkaisustaan lähteä soolouralle. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

– Huomasin joskus, että Ismo Alanko teki ensimmäisen soololevynsä vasta 30-vuotiaana, ja ajattelin että hitto, minäkin haluan ja hyvin ehtii. On ollut ihanaa aikaa musan parissa tämä soolotaival.

Vesala laulaa nyrkki pystyssä ja katsoo yleisöön.
Taike perustelee Vesalan musiikin valtionpalkintoa artistin monitaituruudella ja ultramoderneilla visioilla.Juuli Aschan / Yle

Artisti iloitsee naisten noususta musiikkialan parrasvaloihin. PMMP toimi pioneerina miesten hallitsemassa maailmassa.

– Kun PMMP alkoi, oli niin vähän naistekijöitä eturintamassa, että suorapuheisuudesta, vihaisuudesta, hikisyydestä, vitsikkyydestä, kaikesta lankesi feminismin ja edelläkävijyyden papukaijamerkkejä alun blondivitsien ja vähättelyn jälkeen, Vesala sanoo.

– On mielettömän hienoa elää nyt aikaa, jossa naiset ovat marssineet joka sektorilla musantekijöinä esiin, ja olla yhä mukana itsekin. Ensi vuonna tulee 17 vuotta Rusketusraidat-biisistä. Silloin saattoi välillä tuntua, että pitää miekkailla koko maailman kanssa. Nyt kun tekee musaa, ei tarvitse enää voittaa ketään muuta kuin itsensä, hän päättää.

Vesalan monipuolisuutta kuvaa muun muassa se, että hän ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen tuottavat yhdessä Kansallisoopperaan taiteellisia rajapintoja rikkovan Opera Beyond -esityksen kevääksi 2020. Siinä tullaan hyödyntämään immersiivistä teknologiaa. Vesala on jo aiemmin kokeillut keikoillaan virtuaali- ja lisättyä todellisuutta.

Näin YleX kirjoitti Vesalan lokakuisesta keikasta Helsingissä: Keikan jälkeen olo oli kuin terapeutin penkistä nousseella – kaikki toimi, paitsi se hiton appi

Myös sopraano Camilla Nylund saa musiikin valtionpalkinnon. Hän on esiintynyt muun muassa Pariisissa ja New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Nylund on yksi Suomen kysytyimpiä oopperataiteilijoita ja Wienin valtionooppera myönsi hänelle tänä vuonna arvostetun kamarilaulajan arvonimen.

14 palkittua – tässä he ovat

Kaikki taiteen valtionpalkinnot jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhdessä tilaisuudessa.

Valtio palkitsi Kinnusen, Vesalan ja Nylundin lisäksi myös seuraavat henkilöt:

  • Arkkitehtuuri: Maisema-arkkitehti Gretel Hemgård
  • Muotoilu: Korutaideyhdistys ry
  • Esittävät taiteet: Näytelmäkirjailija Heini Junkkaala ja tanssitaiteilija Liisa Pentti
  • Kirjallisuus: Kirjailija Eeva Kilpi ja runoilija Cia Rinne (Kilpi oli Ylen kulttuurivieraana alkuvuodesta, voit lukea jutun täältä.)
  • Lastenkulttuuri: Saamelainen rap-artisti Áilu Valle (Näin Valle kommentoi saamaansa tunnustusta.)
  • Visuaaliset taiteet: Kuvataiteilija Jukka Korkeila, valokuvataiteilija Tiina Itkonen ja mediataiteen asiantuntija Perttu Rastas
  • Monitaide: Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen

Taike on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Taiken asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät valtionpalkinnoista vuosittain.

Palkinnon voi saada "taiteilija, taiteilijaryhmä, taidekriitikko, taidejournalisti tai taiteenalalla toimiva yhdistys tai muu yhteisö tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta taiteen alan hyväksi".

Lastenkulttuurin valtionpalkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja monitaiteen 28 000 euroa. Muut palkinnot ovat 14 000 euroa. Palkinnot jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk).

Lue lisää:

Elokuvakriitikko selittää maailmaa, ja siksi ammatti on uhattuna maailmassa, jossa ihmiset rakastavat eniten omia tunteitaan (Kalle Kinnunen)

"Odottamaton kunnia" – lastenkulttuurin valtionpalkinnon saanut saamelaisräppäri haluaa työllään motivoida lapsia ja nuoria käyttämään uhanalaista kieltä

Saamelaisräppäri Ailu Vallelle lastenkulttuurin valtionpalkinto

Eeva Kilpi, 90, on järkyttynyt vanhusten kohtelusta: "Tästä miulla on sotaisat ajatukset, vaikka muuten en sotaa tahdo"

Arvojen löytöretkellä: Valokuvaaja Tiina Itkonen ihastui Grönlannin hiljaisuuteen (2014)

Yle Teeman elokuvafestivaali 2019