Selvitys: Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta selvästi aiempaa tietämystä suurempi

Varsinkin ojitusten määrä lisää metsätalouden osuutta typen ja fosforin kokonaiskuormasta.

metsätalous
Suomen luonto.
Metsien ojitus vaikuttaa fosfori- ja typpipäästöihin huomattavasti pidenpään kuin on aikaisemmin arvoitu.Laura Railamaa / Yle

Metsätalous aiheuttaa yhä suuremman osan metsistä vesistöön joutuvasta typen 44 600 tonnin kokonaiskuormasta.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan metsätalous tuottaa metsistä tulevasta typen vuotuisesta kokonaiskuormasta noin 16 prosenttia. Tonneissa lukema on noin 7 300. Määrä on jopa tuplaten isompi kuin aiemmin tiedettiin.

Tilastografikka
Mikko Airikka / Yle

Aiempien arvioiden mukaan metsätalouden aiheuttaman kuormituksen määrä olisi ollut noin 3 250 tonnia.

Myös metsätalouden fosforikuormituksen osuus on selvästi aiempaa tietämystä isompi, noin 440 tonnia eli noin 25 prosenttia fosforin metsistä tulevasta kokonaiskuormasta. Vanhoissa arvioissa puhutaan vuositasolla noin 230 tonnista

Tilastografikka
Mikko Airikka / Yle

Ihmisen toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta suurin osa tulee maataloudesta. Uusien arvioiden perusteella metsätalouden (siirryt toiseen palveluun) osuus on noin 12 prosenttia ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta ja 14 prosenttia fosforikuormituksesta eli kaksinkertainen aiempaan verrattuna.

Loput ravinnekuormasta vesistöihin tulee luonnonhuuhtoumina.

Yhteensä metsistä ja soilta tulevan typen kokonaiskuormitus on eri arvioiden mukaan noin 44 600 tonnia ja fosforin kokonaiskuormitus noin 1 760 tonnia. Uusi tutkimus ei kokonaismäärän osuutta juuri muuttanut.

Kasvuluvut eivät yllättäneet

Luonnonvarakeskus Luken metsänhoidon professori Leena Finér ei yllättynyt metsätalouden osuuden kasvusta.

– Meillä oli tiedossa, ettei aikaisemmissa laskelmissa ole voitu ottaa kaikkia metsätalouden toimenpiteitä huomioon.

Tilastografikka
Mikko Airikka / Yle

Suurimpana tekijänä professori pitää vanhojen ojitusalueiden tarkempaa huomioimista.

– Kuormituksen on aiemmin arvioitu loppuvan kymmenessä vuodessa toimenpiteiden jälkeen. Se ei pidä paikkaansa. Näyttää siltä, että vaikutus jatkuu selvästi pidempään.

Uusi tutkimus tehtiin, koska edellisten tutkimusten jälkeen oltiin sitä mieltä, että metsätalouden vesistökuormitusta olisi aliarvioitu.

– Meillä oli mahdollisuus koota aiempaa laajempi seuranta-aineisto, jonka perusteella päivitimme laskelmat. Ne näyttävät tukevan sitä käsitystä, että kuormitus on suurempaa kuin virallisissa raporteissa aikaisemmin on esitetty, professori Finér kertoo.

Nyt julkaistut tulokset viittaavat myös siihen, että ilmaston muuttumisen myötä hiili- ja typpikuormitus saattavat ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyä. Se taas tuo uusia haasteita metsätalouden ja vesiensuojelun saralla.

Suometsiin enemmän jatkuvaa kasvatusta

Finérin mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsätalouden suurin kuormitus tulee juuri Pohjanmaan ja Kainuun suometsäisiltä alueilta. Siksi metsätalouden vesiensuojelutyöt pitäisi kohdentaa turvemailla tehtäviin toimenpiteisiin.

– On putkipatoja, suojavyöhykkeitä ja pintavalutuskenttiä. Itse näkisin tärkeimpänä, että pyrittäisiin ennakolta torjumaan kuormitusta. Jos ajatellaan uusia keinoja, niin tutkitaan, voisiko jatkuvapeitteinen metsänkasvatus olla turvemailla yksi keino, jolla voitaisiin vähentää päästöjä.

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus tarkoittaa käytännössä avohakkuista luopumista.

Samalla Leena Finér muistuttaa, että meillä on jo olemassa hyvä ja toimiva työkalupakki ongelmien hoitamiseksi. Keinot pitää vain ottaa tehokkaasti käyttöön.

Korjattu 4.12. kello 14.10: Kaikkien grafiikoiden otsikoihin on lisätty sana metsistä ja ensimmäiseen kappaleeseen on lisätty sana "metsistä". Lisäksi 1. grafiikan jälkeen toiseen kappaleeseen on lisätty sana "metsätalouden".

Lue myös:

Uusi tutkimus osoittaa metsätalouden ilmastovaikutukset arvioitua suuremmiksi – Professori: "Käytämme luonnonresurssia vähän hullulla tavalla"

Järvien pilaajalle löytymässä toinen syntipukki – metsätalouden vaikutus uhkaa kasvaa entisestään lisähakkuissa

Onko mökkivesistösi rapakunnossa vai priimaa? Tarkista tilanne nettikartasta – vesien uusin kuntokartta kattaa koko Suomen