Kaatopaikka pääsi eroon eläimistä – sai erikoisluvan ampua lokkeja

Kaatopaikoilla ammutaan lintuja erikoisluvan turvin. Pitkän linjan lintuharrastaja ihmettelee ampumisen syytä.

linnut
Kaksi lokkia Tuomiokirkon poratilla.
Kaatopaikkojen lintumäärät ovat vähentyneet sen jälkeen, kun kuivajätettä ei enää ole viety penkalle. Henrietta Hassinen / Yle

Marraskuista pakkaspäivää valaisee harvinainen auringonpaiste. Kirpeä ilma nipistelee iholla, maa on kuurassa.

Lappeenrannan Joutsenossa Kukkuroinmäen jätteenkäsittelykeskuksen porteista pääsee ajamaan sisään vaa’an kautta. Alueen sisällä on useita pienempiä pisteitä, joissa käsitellään erilaista romua ja roskaa.

Alueen perällä kohoaa penkka, joka on hyödyntämättä jäävän jätteen loppusijoituskohde. Penkalla ei haise. Missään ei vilistä rottia tai näy lintuparvia.

– Täällä on enää pääosin pvc-muovia, lasikuituvillaa ja kiviainesperäistä jätettä poikkeusluvalla, sillä niitä ei voi kierrättää, kertoo aluejohtaja Sami Huotari Etelä-Karjalan jätehuollosta.

Kymmenisen vuotta sitten kaatopaikan yleisilme oli erilainen. Silloin kaikki kuivajäte ja lajittelematon biojäte päätyivät penkalle. Kasassa oli paljon syötävää, mikä houkutteli paikalle runsaasti lintuja ja muita eläimiä.

Vuonna 2013 kuivajätettä alettiin käyttää energiantuotannossa. Myös muut jätteisiin liittyvät lajitteluketjut ja innovaatiot kehittyivät. Niinpä eläinten määrä kaatopaikalla lähti laskuun.

– 2016 tuli lainsäädäntömuutos, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Sen jälkeen jäte on niin eri näköistä, että ei täällä ole mitään syötävää eläimille, Huotari kertoo.

Ilmakuva Kukkuroinmäen aluejätekeskuksesta.
Nykyinen jätteen käsittelykeskus ei muistuta vanhaa kaatopaikkaa. Jokaisella jätelajilla on omat paikkansa, ja jätettä käsitellään halleissa, jolloin linnut eivät pääse apajille.Mikko Savolainen / Yle

Lintuja ammutaan poikkeusluvalla

Vaikka käsittelykeskus ei enää tuota samalla tavalla ravintoa eläimille, ei niistä ole päästy kokonaan eroon. Kevät tuo Kukkuroinmäelle tuhansia lintuja.

Suurin osa niistä on lokkeja ja varislintuja.

Keväisin koittaa myös lintujen pesimäaika, jolloin rauhoittamattomia lintuja ei saisi ampua. Etelä-Karjalan jätehuolto on kuitenkin hakenut Suomen riistakeskukselta erikoislupaa, jonka turvin lintuja voi ampua. Toukokuusta heinäkuun alkuun linnuilla on kuitenkin pesimärauha. Pesimärauhan ajat vaihtelevat lajeittain.

Vuonna 2018 lokkeja ja varislintuja ammuttiin koko vuoden aikana yhteensä noin tuhat.

Riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa on haettu terveyssyistä. Lintujen mukana kulkee bakteereita ja viruksia, jotka saattavat levitä ulosteen mukana

– Kannan vähentäminen on se, mitä yritetään. Mutta vaikea sanoa, ovatko ne vähentyneet. Silmämääräisesti näyttää siltä, että vakiomäärä lintuja täällä pyörii, sanoo käyttöpäällikkö Ossi Huovinen Etelä-Karjalan jätehuollosta.

Harrastajat kritisoivat

Etelä-Karjalan jätehuollon saama poikkeuslupa ei ole Suomessa poikkeuksellinen, mutta toisaalta ei myöskään erityisen yleinen. Lupia on myönnetty noin kymmenelle eri kaatopaikalle.

– Luvitettujen kaatopaikkojen määrä on ollut laskusuunnassa. Poikkeuslupien ajallinen kesto vaihtelee 1–5 vuoden välillä ja ilmoitusmenettelyä koskevat päätökset ovat voimassa toistaiseksi, riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Lintuharrastajia lintujen ampuminen keväällä ja kesällä rasittaa. Lokkeja koko ikänsä tutkinut ja lokeista väitöskirjaa tekevä Risto Juvaste on tuohtunut siitä, että pesimäaikaa ei kunnioiteta.

– Ongelma on siinä, kun heinäkuussa ammutaan aikuisia lintuja, joiden poikaset ovat vielä lentokyvyttömiä. Ne jäävät pesään kitumaan ja kuolemaan, Juvaste sanoo.

Rakennusjätettä Kukkuroinmäen jätekeskuksessa.
Penkalle eli yhteen lajittelemattomaan kasaan päätyvät enää ne ainekset joita ei toistaiseksi voi uudelleen käyttää missään. Mikko Savolainen / Yle

Erityisesti harrastajat harmittelevat syytä, jolla poikkeuslupa on myönnetty.

– Jos yhtenä päivänä ammutaan 30 lintua, siitä ei ole mitään hyötyä. Jos olisi vaikka lintuinfluenssaepidemia, niin silloinhan se olisi perusteltu. Mutta nyt ammutaan muuhun tarkoitukseen, ja se on huolestuttavaa.

Ruokaviraston mukaan lintuinfluenssatapauksia on todettu Suomessa Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa kaikkiaan parisenkymmentä. Korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa ovat kantaneet pääosin merikotkat. Korkeapatogeeninen muoto aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta siipikarjalajeissa. Suomessa ihminen ei ole saanut tartuntaa linnuista.

Lintuihin liittyvät terveysriskit

Juvaste pitää lokkien aiheuttamia terveysriskejä liioiteltuina. Tutkija sanoo, että terve ihminen voi vaikka syödä hatullisen lokin ulostetta saamatta salmonellaa. Sitä hän ei kuitenkaan suosittele.

– Olen aina sanonut, että hatullisen voi syödä, mutta älkää tietysti tietenkään tehkö sitä, koska siellä on muutakin kuin salmonellaa. Oleellista on, että yksikin bakteeri voi olla haitallinen, jos se pääsee suolistoon, Juvaste sanoo ja jatkaa:

– On ihan naurettavaa, että lokeista olisi jotain todellista haittaa. Yhtä lailla varpuset voivat tartuttaa esimerkiksi salmonellaa.

Ruokaviraston mukaan nisäkkäät, linnut ja matelijat voivat toimia oireettomina salmonellabakteerin kantajina. Tuotantoeläimet voivat saada tartunnan saastuneesta rehusta tai juomavedestä.

Salmonella on yksi yleisimmistä ruokamyrkytysten aiheuttajista maailmassa. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat poikkeus, sillä salmonellaa tavataan Pohjoismaissa huomattavasti harvemmin kuin muualla maailmalla. Suomessa salmonellavalvonta on pitänyt huolen siitä, että salmonellaa esiintyy kansainvälisessä vertailussa hyvin vähän.

Käyttöpäällikkö Huovinen muistuttaa, että vaikka linnut viihtyvät kaatopaikalla, ne eivät asu siellä, vaan siirtyvät muihin lähialueen houkutteleviin paikkoihin.

– Sanotaan, että vaikka viisikymmentä tai sata naakkaa istuu avonavetan orsilla ja paskoo siihen, niin jokainen voi miettiä, onko se sitten kiva lehmillekään tai mitä se voi aiheuttaa. Tuleeko sieltä tautiriskejä tai muita, Huovinen sanoo.

Kukkuroinmäen aluejätekeskuksen loppusijoituspaikka.
Kukkuroinmäen kaatopaikka sijaitsee noin 17 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Mikko Savolainen / Yle

Noutokoirakoulutusta

Risto Juvaste kritisoi myös sitä, että kaatopaikalla ammuttuja lintuja jatkohyödynnetään noutajakoirien koulutuksessa. Ossi Huovinen vahvistaa väitteen.

– Kaikki linnut kerätään, mitä löytyy. Ne haudataan maahan tai poltetaan. Hyviä yksilöitä voi mennä noutajakoirayhdistykselle pakastimen kautta, Huovinen sanoo.

Lintujen ampuminen ajoitetaan viikonloppuna aukioloaikojen ulkopuolelle. Tautiriskin lisäksi ampumisella pyritään vähentämään myös muita lintujen aiheuttamia ongelmia.

– Suurin haitta on lähialueen maanviljelijöille. Nokitaan pyöröpaalit rikki, Huovinen sanoo.

Kaatopaikkojen lintumääriä lasketaan ja tutkitaan säännöllisesti. Ulkopuolelta palkattu lintutieteilijä tekee lintulaskentaa keväästä pitkälle syksyyn. Lintulaskennoissa on selvinnyt myös, että lajittelukeskuksessa vierailee välillä myös harvinaisia rauhoitettuja lintulajeja.

Sekin huolettaa lokkitutkijaa. Kun lintuja ammutaan, on riski, että lintua ei tunnista oikein.

Huovinen vakuuttaa, että lintuja ei ammuta, jos varmaa tunnistamista ei tapahdu.

– Kaikki ampujat ovat metsästäjiä. Silloin kun ei tunne, mistä linnusta on kyse, niin sitten ei ammuta. Varikset, harakat ja naakat ovat hyvin selkeitä. Lokit on määritetty poikkeusluvissa, että vain aikuisia yksilöitä voi ampua.

Juttua muokattu 2.12. kello 9.08: Korjattu lokkitutkijan kommenttia terveysriskeistä. Tutkijan mukaan ulosteessa voi olla muutakin haitallista, kuin salmonella, eikä hän suosittele sille altistumista.