Pisa-tulokset julki: Suomalaislasten lukutaito maailman kärkeä, mutta erot kasvavat – pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko

Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Myös perhetaustan vaikutus lasten taitotasoon on vahvistunut.

PISA-tutkimus
Kolme ylä-aste ikäistä nuorta koululuokassa
Said Hanate (vas.), Milja Vertola ja Maria Nieminen uskovat, että nuoret lukevat, kun löytyy kirja, joka kiinnostaa.

Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa. Perhetaustan ja sukupuolen vaikutus lukutaitoon kuitenkin kasvavat.

Tämä selviää läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n tuoreimman Pisa-tutkimuksen tuloksista. Lukutaitoa painottaneet kokeet järjestettiin noin 8 000:lle 15-vuotiaalle keväällä 2018. Suomen pisteet laskivat lukutaidon lisäksi hieman myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

  • Yle näyttää raportin julkistuksen suorana klo 10. Voit katsoa tiedotustilaisuutta jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomalaisten osaaminen Pisa-testeissä on laskenut 2000-luvun huippuvuosista. Lähde: OECD. Grafiikka: Anni Härkönen / Yle

Suomea paremmin lukutaidossa pärjäsivät Kiina, Singapore ja Viro. Hyvin pärjäsivät myös Kanada, Irlanti ja Etelä-Korea. Voit tarkastella eri maiden lukutaidon tuloksia jutun lopussa olevan taulukon avulla.

Matematiikan osaaminen ennallaan, luonnontieteissä heikkenemistä

Suomalaisnuorten matematiikan pisteet laskivat nopeasti 2010-luvun alussa, mutta nyt lasku on taittunut. Moni Aasian maa sekä naapurimaista Viro ja Tanska ovat ohittaneet Suomen matematiikan tuloksissa, ja Suomi on vertailluista 79 maasta sijalla 16.

Luonnontieteissä Suomen tulokset ovat laskeneet tasaisesti. Niissä Suomi on sijalla 6. Myös lukutaidossa sijoitumme jaetulle kuudennelle sijalle yhdessä Kanadan kanssa.

Perhetaustan vaikutus osaamiseen kasvaa

Suomalaisen peruskoulun vahvuutena on pitkään pidetty sitä, että se takaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet taustasta huolimatta. Nyt taustan vaikutus lukutaitoon näyttää voimistuvan meilläkin.

Suomessa ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen ero lukutaidon pisteissä oli 79 pistettä. Laskennallisesti tämä vastaa jopa kahden kouluvuoden opintoja.

Tulos johtuu siitä, että alimman sosioekonomisen neljänneksen tulokset ovat huonontuneet vuodesta 2009 vuoteen 2018. Ylimmän neljänneksen tulokset ovat pysyneet ennallaan.

Pojista kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko

Suomen tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli tällä kierroksella OECD-maiden suurin. Piste-ero oli tyttöjen hyväksi 52 pistettä, kun OECD-maissa keskimäärin ero oli 30 pistettä.

Luonnontieteissä ja matematiikassa sukupuolten väliset erot ovat tätä maltillisemmat.

Suomalaisoppilaiden asenteet lukemista kohtaan ovat muuttuneet entistä kielteisemmiksi. Yhä useampi suhtautuu kielteisesti lukemiseen ja yhä harvempi pitää lukemista mieliharrastuksenaan.

Pojista jopa 63 prosenttia ilmoitti lukevansa vain, jos on pakko.

Asenteet heijastelevat osaamista. Ne, joita ei kiinnosta, ovat taipuvaisia menestymään huonosti. Kun huonosti menestyy yhä useampi, se näkyy kaikkien tulosten keskiarvossa.

sukupuolten väliset osaamiserot lukutaito
sukupuolten väliset osaamiserot matikka ja luonnontieteet
Sukupuolten väliset osaamiserot suurimmat lukutaidossa

Ysiluokkalaiset toivovat vähemmän painoarvoa Pisa-tuloksille ja enemmän valinnanvapautta lukemiseen

Pitäisikö nuorten heikkenevästä lukutaidosta huolestua?

– Ehkä vähän, sanoo yhdeksäsluokkalainen Milja Vertola.

Vertola opiskelee helsinkiläisessä Suutarinkylän peruskoulussa yhdessä Said Hanaten ja Maria Niemisen kanssa. Kukaan heistä ei ole tehnyt Pisa-koetta itse, mutta he ovat samanikäisiä kuin Pisa-testeissä testattavat nuoret.

Suutarinkyläläisiä laskevat lukutaidon tulokset kummastuttavat. Varsinaisesta lukemisen vähenemisestä ei välttämättä ole kyse, sillä yhdeksäsluokkalaiset kyllä törmäävät teksteihin jatkuvasti.

– Me kaikki kuitenkin käytämme paljon nettiä. Netissä joutuu lukemaan asioita päivittäin, Vertola sanoo.

Aikaa lukemiseen syventymiseltä vievät muut asiat, pohtii Said Hanate.

– On netti, pelit ja treenit... On tullut niin paljon kaikkea uutta. Eivätkä nuoret osta kirjoja tai mene kirjastoon lukemaan, kun kaikki on netissä.

Kolme ylä-aste ikäistä nuorta koululuokassa
Said Hanate (vas.), Milja Vertola ja Maria Nieminen ovat helsinkiläisen Suutarinkylän peruskoulun ysiluokkalaisia.Tanja Heino/Yle

Maria Niemisen mukaan hänen äidinkielen opettajansa on auttanut häntä löytämään genren, joka kiinnostaa.

– Olen huomannut, että tykkään kauhukirjoista ja murha- ja rikoskirjoista.

Said Hanaten mielestä oppilaille pitäisi antaa enemmän valinnanvapautta, kun valitaan koulussa luettavia kirjoja.

– Yleensä opettajat sanovat aiheen ja sivumäärän. Lukemisen pitäisi olla rennompaa ja pitäisi saada lukea sitä, mikä kiinnostaa.

Milja Vertolaa kummastuttaa, miten suuri painoarvo Pisa-tuloksille Suomessa annetaan.

– Me olemme kuitenkin vasta 15-vuotiaita. Asetetaanko meille liian suuret paineet tuloksista?

Lue myös: Pisa-sijoituksista on tullut kansallisen itsetunnon mittari, mutta mitä tulokset todellisuudessa kertovat? Katso, pärjäisitkö itse testissä

Opetusministeri huolestunut heikosti menestyvien määrän kasvusta

Pisa-tuloksia kommentoinut opetusministeri Li Andersson (vas.) oli iloinen siitä, että suomalaiset oppilaat ovat edelleen maailman huipulla OECD:n maiden vertailussa. Hän oli tyytyväinen myös lukutaidon ja matematiikan osaamistason laskun tasaantumiseen.

Anderssonin mukaan koulujen väliset pienet erot viestivät vanhemmille, että Suomessa kaikki voivat luottaa oman lähikoulun kuuluvan maailman parhaiden koulujen joukkoon.

– On myös onnistuttu rakentamaan sellainen koulutusjärjestelmä, jossa opiskelijat voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, Andersson sanoi.

Huolenaiheita on kuitenkin näkyvissä näiden Pisa-tulosten perusteella. Koulutusjärjestelmää pitää kehittää, sillä oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet.

Anderssonia huolestuttaa myös heikosti menestyvien oppilaiden osuuden kasvu. Tämä näkyy erityisesti lukutaidon heikkenemisenä, jonka syynä pidetään lukuharrastuksen vähenemistä ja kiinnostuksen puutetta lukemista kohtaan.

– Erityisesti tässä painottuvat sukupuolten väliset ja sosioekonomisen taustan vaikutuksen erot, opetusministeri Li Andersson murehti.

Tämä viesti pitää hänen mukaansa ottaa vakavasti maassa, jossa peruskoulu on nähty yhteiskunnallisen tasa-arvon ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin takeena.

OAJ:n mukaan oppimisen tuki on epäonnistunut, apulaisprofessorin mukaan tuki kohdistuu oikein

Tasa-arvoon puuttuu myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

– Nykyisin myös Suomessa oppilaiden tausta ennustaa vahvasti heidän koulumenestystään, mikä on erittäin huolestuttavaa tasa-arvon ja yhteiskunnan vakauden kannalta, sanoo OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

OAJ:n mukaan ikäluokasta yli 8 000 lasta jää ilman esimerkiksi jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa.

Pisa 2018 -tutkimuksessa saatiin ensimmäisen kerran tuloksia myös tehostetun ja erityisen tuen oppilaista. Nykyisen oppimisen tuen toimimattomuudesta kertoo OAJ:n mukaan se, että edellä mainituista erittäin heikoista lukijoista yli puolet eivät saa tehostettua tai erityistä tukea.

– Oppimisen tuki on epäonnistunut. Lukutaitoa ei siis ole, mutta tukea ei silti saa, Jaakko Salo huomauttaa.

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen oli mukana analysoimassa juuri tuetun opetuksen tuloksia. Hänen mukaansa se kohdistuu oikeisiin oppilaisiin eikä opetuksen tasossa ole alueellisia vaihteluita.

Vainikainen iloitsee erityisesti siitä, että Pisa-tulosten perusteella suomalaiset koululaiset ovat sekä osaavia että tyytyväisiä elämäänsä. Tämä on harvinaista OECD-maiden vertailussa.

Suomi erottuu tässä hyvinvointivertailussa edukseen poikkeustapauksena, sillä suomalaisnuorten elämään kuuluu muutakin kuin koulu.

– Trendi näyttää olevan, että heikosti pärjäävissä maissa oppilaat ovat tyytyväisiä elämäänsä. Aasiassa ja muissa menestyvissä maissa elämään tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat hyvin matalalla tasolla, Mari-Pauliina Vainikainen sanoo.

Hänen mukaansa koulujen välisiä eroja ei juuri ole, eikä sosioekonomisen taustan vaikutus ole kasvanut vuoteen 2015 verrattuna.

Katso taulukosta, miten eri maat pärjäsivät vuoden 2018 lukutaidon Pisa-kokeessa. Voit myös hakea tiettyä maata nimellä.

Taulukkoa ladataan

Lue lisää:

Ruotsi paransi Pisa-tuloksiaan – Koulujen tasoerot kasvava ongelma

Oikaisu 4.12. kello 9.14: Mari-Pauliina Vainikainen on Tampereen yliopiston apulaisprofessori. Aiemmin jutussa luki, että hän työskentelee Helsingin yliopistossa.