Työhyvinvointi ennustaa yleistä mielenterveyttä – Nyt mielenterveysongelmien vuoksi menetetään 17 miljoonaa työpäivää vuodessa

Tutkimusten perusteella työhön liittyvä innostus näyttää vaikuttavan mm. työpaikan säilymiseen ja työuran pituuteen.

työhyvinvointi
En ung man i vit t-shirt sitter vid en dator med ansiktet i händerna.
Työterveyslaitos vetoaa työpaikkoihin, jotta keinot mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi saataisiin käyttöön.

Työpaikoilla on keinoja, joilla työntekijöiden hyvinvointia voi parantaa. Jaksamista tukee ilmapiiri, jossa sekä työn vaatimukset että voimavarat huomioidaan ja yksilön työkyvyn vaihtelu hyväksytään, kertoo Työterveyslaitos (TTL) tiedotteessaan.

Työterveyslaitoksen mukaan mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa jo 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Osuus on kasvanut viime vuosina ja on EU-alueen korkeimpia.

Mielenterveysongelma onkin merkittävin lyhyttä työuraa ennustava tekijä.

– Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla. Luvussa ei vielä edes ole mukana työpaikoille piiloon jäävä menetys, joka ilmenee esimerkiksi lyhyinä, alle yhdeksän päivän mittaisina poissaoloina, heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena, sanoo TTL:n pääjohtaja Antti Koivula tiedotteessa.

Tukemalla työhyvinvointia on mahdollista ehkäistä mielenterveysongelmia ja tukea työllisyysastetta, TTL muistuttaa.

– Hyvinvoinnin edistäminen työssä on sekä epäkohtiin puuttumista että potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen kuvaa.

Esimiehen toiminta vaikuttaa työntekijän mielenterveyteen

Esimiehen tapa toimia, asenne ja puhetapa vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin. Tuekseen esimies tarvitsee organisaation johtamiskäytäntöjä, ohjeistuksia ja ylemmän johdon tuen mielenterveyttä edistävälle toimintatavalle.

– Mielenterveyttä tukee johtaminen, jossa palkitaan suhteessa ponnisteluun, tuetaan työn hallinnan tunnetta ja kohdellaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa TTL:stä kertoo.

Tärkeää on myös tunnistaa riskitekijöitä, koska niiden vähentäminen edistää terveyttä ja työkykyä.

Työn imua tuntevat tuottavat enemmän ja sitoutuvat syvemmin

Tutkimusten perusteella työn imu, eli työhön liittyvä innostus ja ilo, näyttää vaikuttavan työpaikan säilymiseen, työllistettävyyteen, toimeentuloon, uralla etenemiseen sekä työurien pituuteen. Verrattuna uupuneeseen tai stressaantuneeseen työntekijään, toistuvasti työn imua tunteva työntekijä voi paremmin sekä mieleltään että fyysisesti.

– Työpaikalle työn imua tuntevat työntekijät tarkoittavat lisää tuottavuutta, vähemmän työtapaturmia, innovatiivisuutta, sitoutumista ja lojaalisuutta sekä aktiivista sopeutumista muutoksiin. Näin ollen samat voimavaralähtöiset keinot edistävät sekä työhyvinvointia ja mielenterveyttä että hyvää liiketoimintaa, Jari Hakanen kertoo.

TTL julkaisee alkuvuodesta Hyvän mielen työpaikka: työkalupakki esimiehille -verkkosivuston, jota on kehitetty yhdessä esimiesten ja mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden kanssa. Sivusto vastaa esimiesten yleisimpiin kysymyksiin mielenterveyden tukemisesta työssä.