Lääkkeitä on nyt vaikeampi saada kuin koskaan aikaisemmin ja ongelma on maailmanlaajuinen – "Tilanne ei ole koskaan ollut näin paha"

Apteekkariliitto ehdottaa helpotukseksi apteekkien laajempaa oikeutta vaihtaa lääkkeitä.

lääkkeet
Aila Aitamurto.
Apteekkari Aila Aitamurto kertoo, että Burana on harvoja kotimaassa valmistettavia lääkkeitä, eikä siitä sen vuoksi tule pulaa. Timo Nykyri / Yle

Kipulääkkeitä, e-pillereitä, verenpainelääkkeitä, adrenaliinikyniä, syöpälääkkeitä. Tässä muutaman lääkeryhmä, joissa on ollut saatavuusongelmia viime aikoina.

Lääkkeiden saatavuushäiriöitä on ollut tänä syksynä enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä selviää Suomen Apteekkariliiton tekemästä perjantaina julkaistavasta kyselystä.

Apteekkariliiton mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä.

Apteekkeja helpottaisi esimerkiksi, jos ne voisivat vaihtaa lääkkeen saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan, ilman yhteydenottoa lääkäriin.

Nykyisin apteekeilla on mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi vaihtaa esimerkiksi eri vahvuiseen, eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa.

Lääkkeiden vaihtuminen haittaa etenkin vanhoja ja muistisairaita

Oulussa kahta apteekkia pitävä Aila Aitamurto on työskennellyt alalla 35 vuotta. Hän muistelee, että lääkepulasta on kärsitty ennenkin, mutta nyt ongelma on poikkeuksellisen laaja.

– Tilanne ei ole koskaan ollut näin paha.

Aitamurron mukaan lääkepula on etenkin asiakkaiden kannalta harmillinen.

– Iäkkäiden ihmisten voi olla vaikea ymmärtää, että vanhaa ja tuttua lääkettä ei ole enää saatavilla. Erilainen lääkepakkaus saattaa aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta.

Reseptilääkkeiden lisäksi saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi hyvin suosittua flunssalääke Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen. Syynä tähän on lääkkeen tuotannon siirtyminen Suomesta Puolaan, jossa sen valmistamista ei ole saatu onnistumaan, Aitamurto kertoo.

Apteekit joutuvat myös tekemään paljon ylimääräistä työtä, jotta puuttuville lääkkeille löytyisi korvaaja. Niistä joudutaan soittamaan esimerkiksi reseptin määränneelle lääkärille, jotta tämä muuttaisi reseptiä sellaiseen lääkkeeseen, jota on saatavilla.

Fimean vaihtokelpoisten lääkkeiden lista on laaja, mutta edelleen sieltä puuttuu monia lääkkeitä. Aila Aitamurron mukaan yksi tällaisista lääkkeistä on ruusun hoitoon käytettävä, pistettävä penisilliini, josta on ollut maailmanlaajuisesti pulaa jo vuosikausia.

– Suomeen tuodaan määräaikaisella luvalla lääkkeestä sitä, mitä milloinkin on saatavilla. Lääkkeitä ei voi kuitenkaan vaihtaa toiseen samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään, sillä niitä ei ole vaihtokelpoisten lääkkeiden listalla.

Lääkkeiden vaihtaminen edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen on ollut käytössä Suomessa vuodesta 2003 lähtien. Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen kertoo, että tulokset ovat hyviä: lääkevaihdolla on esimerkiksi saatu jo yli miljardin euron säästöt, kun lääkkeitä on vaihdettu edullisempiin rinnakkaislääkkeisiin.

Kostiaisen mukaan apteekkien nykyistä laajempi oikeus vaihtaa lääkkeitä saatavuushäiriön sattuessa vähentäisi turhia yhteydenottoja lääkäreihin. Hän kertoo, että vastaava käytäntö on jo voimassa Norjassa.

– Erehtymisen vaara lääkevaihdossa on pieni. Vaihdon selittäminen asiakkaalle lisäisi toki apteekkien työtä, varsinkin kun kyseessä on muistisairas, vanha ihminen.

Lääkepula kuormittaa myös terveyskeskuslääkäreitä

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila tukee Apteekkariliiton esitystä. Hän toivookin Fimean ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta.

– Olisi järkevää, jos esimerkiksi kahden milligramman lääke korvattaisiin yhden milligramman lääkkeellä ja niitä otettaisiin kaksi, kun lääke ei vaihdu. Terveen järjen käyttö pitäisi sallia.

Halilan mukaan lääkettä ei kuitenkaan tulisi vaihtaa siinä tapauksessa, jos potilas ei sitä halua.

Hän kertoo, että lääkepula on hyvin kiusallinen myös lääkäreiden kannalta ja puhelut kuormittavat jo muutenkin työuupumuksesta kärsiviä terveyskeskuslääkäreitä.

– Lääkäreiden kannalta olisi ideaali, että lääkäri näkisi suoraan sähköistä reseptiä kirjoittaessaan, mitä lääkettä ei ole saatavilla.

Puuttuvien lääkkeiden liki päivittäin muuttuva lista on nähtävillä Fimean sivuilla, mutta Halilan mukaan lääkäreiden ei ole mahdollista alkaa käydä listaa läpi joka kerta lääkkeitä määrätessään.

Aina sopivaa vaihtoehtoista lääkettä ei edes löydy.

– Esimerkiksi e-pillereiden kohdalla on voitu hakea sopivaa tuotetta jopa vuosia. On kurjaa, kun joutuu määräämään sellaista lääkettä, josta tietää, ettei se ole hyvä vaihtoehto.

Alle kymmeneen lääkkeeseen vaikea löytää vaihtoehtoa

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan tänä vuonna eniten saatavuushäiriöitä on ollut hermostoon vaikuttavista lääkkeistä, kuten kipu- ja psyykelääkkeistä sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä.

Myös sukupuoli- ja virtsaelinten sairauksien lääkkeissä ja sukupuolihormoneissa, kuten e-pillereiden saatavuudessa on ollut ongelmia.

Fimean jaostopäällikkö Johanna Linnolahti sanoo, että kriittisimpiä lääkkeitä, joista on ollut pulaa, ovat olleet rintasyöpälääke letrotsoli ja adrenaliinikynät. Nyt niiden saatavuus on jo parempi, vaikka puutteita on edelleen.

– Syöpälääkkeessä kyseessä on erittäin haavoittuvan potilasryhmän hoito. Adrenaliinikynä puolestaan käytetään vakavien allergisten reaktioiden hoidossa ja sille on ollut vaikea löytää korvaajaa.

Tilastografiikka lääkkeiden saatavuushäiriöistä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tilastoi lääkkeiden saatavuusongelmia.Mikko Airikka / Yle

Syyskuun loppuun mennessä lääkeyritykset olivat tehneet 1151 ilmoitusta ihmisille tarkoitetuista lääkkeistä, joiden saatavuudessa on ollut häiriöitä. Vaikka puutteita on paljon, suurimmalle osalle lääkkeistä löytyy kuitenkin korvaava vaihtoehto.

Linnolahden mukaan vuosittain alle kymmenessä tapauksessa lääkkeelle on ollut vaikea löytää muuta korvaavaa lääkettä.

Ongelmien taustalla raaka-aineiden halpatuotanto

Lääkkeiden saatavuushäiriöt alkoivat lisääntyä vuosien 2016 ja 2017 aikana. Ongelma ei koske pelkästään Suomea, vaan on maailmanlaajuinen.

Taustalla on lääkeaineiden tuotannon keskittäminen säästösyistä harvoihin lääkeainetehtaisiin Intiassa ja Kiinassa. Niiden tuotanto-ongelmat heijastuvat useisiin rinnakkaislääkkeisiin. Kiinassa tehtaita on jopa suljettu niiden aiheuttamien ympäristöongelmien vuoksi, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen sanoo.

Suomi on riippuvainen tuontilääkkeistä, sillä jopa 80–90 prosenttia lääkkeistä tuodaan Suomen ulkopuolelta.

Aila Aitamurto ei usko lääkkeiden saatavuusongelman helpottavan, päinvastoin. Suomen lääkemarkkinat ovat pienet, eivätkä välttämättä kovin houkuttelevat.

– Lääkevaihto säästää yhteiskunnan varoja, mutta tekee samalla Suomesta ei niin houkuttelevan markkina-alueen. Kannattaako lääkeyritysten tuoda Suomeen lääkkeitä, jos niiden hinnat laskevat kovin paljon, Aitamurto aprikoi.

Onko sinulla loppunut jokin lääke? Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!