Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Rikosten paljastuminen sai nuoret varovaisemmiksi somessa, ja myös kynnys puhua seksuaaliväkivallasta näyttää madaltuneen.

Oulun seksuaalirikokset
Drooni kuva Oulusta marraskuu 2019
Oulussa viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa paljastuneet seksuaalirikokset nostivat kaupungin viikoiksi uutisotsikoihin.Paulus Markkula / Yle

On joulukuun ensimmäinen päivä, noin vuosi sitten.

Nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen nauttii vapaapäivästään, selailee nettiä ja lukee uutisia.

Pian silmien eteen vierii kuitenkin otsikko, joka koskee hänen kotikaupunkiaan Oulua.

Jutussa kerrotaan, että käräjäoikeus on vanginnut Oulussa useita ulkomaalaistaustaisia miehiä törkeistä seksuaalirikoksista. Uhrina on ollut yksi alaikäinen tyttö. Teot ovat jatkuneet kuukausia.

Järkytys läikähtää Kemppaisen sisällä, eikä hän haluaisi uskoa lukemaansa todeksi.

Mutta se on.

Walkersissa toimiva nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen nojaa kaiteeseen Kauppakeskus Valkeassa
Oululainen Perttu Kemppainen on työskennellyt nuorisotyöntekijänä pian kymmenen vuotta. Kulunut vuosi on ollut hänen uransa raskain.Paulus Markkula / Yle

Hälytysmerkkejä oli ilmassa jo muutama vuosi sitten

Nyt Perttu Kemppainen seisoo nuorisokahvila Walkersissa ja kaatelee kertakäyttömukeihin juuri tippunutta kahvia. Hän on avannut Oulun ydinkeskustan kupeessa sijaitsevan tilan vain hetkeä aiemmin, mutta nuoria tungeksii jo sisään ovista.

Pieni huone täyttyy välittömästi puheensorinasta ja musiikista. Osa teineistä alkaa tanssia, osa lösähtää sohvalle, joku kaivaa kynän esiin ja ryhtyy piirtämään.

Juuri tässä hetkessä mistään ikävästä ei tunnu olevan tietoakaan.

Aina ei ole ollut näin.

Kulunut vuosi on ollut Oulussa poikkeuksellinen, ja se on näkynyt myös täällä.

Kaupungissa tapahtuneita seksuaalirikoksia on ruodittu ja surtu Walkersissa paljon. Perttu Kemppainen kertoo, että rikokset olivat nuorisokahvilassa keskeinen puheenaihe koko viime talven.

– Ne herättivät monissa meidän nuorissa pelkoa ja inhoa. Useat alkoivat miettiä, että suojeleeko heitä oikeasti kukaan tällaiselta, Kemppainen sanoo.

Walkersin vakikävijä, 17-vuotias Milka Luosujärvi muistaa, miten jotkut nuorista rajoittivat liikkumistaan esimerkiksi iltaisin sen jälkeen, kun rikosepäilyt tulivat julki.

Luosujärvi itse ei kokenut tarvetta tehdä niin, mutta hänenkin mielessään tapaukset kyllä pyörivät.

– Liikuin kuten ennenkin, mutta joskus saatoin yksin kulkiessa soittaa kaverille, että puhu kanssani tässä samalla, hän kertoo.

18-vuotiaassa Leevi Arposessa seksuaalirikostapaukset herättivät ihmetystä, sillä hänellä on paljon maahanmuuttajataustaisia kavereita.

– Yllätyin aika suuresti, että tällaista tapahtui Oulussa, hän muistelee.

Perttu Kemppainen ei voi sanoa ihan samaa.

Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen pelaavat korttipeliä Oulun Walkersissa
Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen kertovat, että Oulun seksuaalirikoksia ei ole unohdettu, mutta enää tapaukset eivät ole nuorten keskuudessa jatkuva puheenaihe.Paulus Markkula / Yle

Rikosten törkeys ja määrä olivat iso shokki myös Kemppaiselle, mutta hän kertoo olleensa jo aiemmin huolestunut siitä, että jotakin tämänkaltaista saattaisi tapahtua.

Hän puhui ajatuksistaan vuonna 2016 Ylen jutussa, pakolaiskriisin alkamisen jälkeen.

– Näin silloin Oulun keskustassa kulkiessa tilanteita, joissa isot porukat ulkomaalaistaustaisia aikuisia miehiä piirittivät alaikäisiä tyttöjä. Merkit olivat minusta hälyttäviä.

Kemppainen sanoo puuttuneensa näihin tilanteisiin ja käyneensä kertomassa miehille, että laki kieltää aikuisten suhteet alaikäisten kanssa. Hänen mukaansa moni miehistä vaikutti olevan tiedosta aidosti yllättynyt, osa taas ei.

Myös poliisit kiinnittivät tuolloin huomiota asiaan, ja siitä tuli Oulun poliisilaitokselle useita yhteydenottoja oululaisilta.

Ylen tätä juttua varten pyytämistä tilastoista selviää, että Oulun poliisille ilmoitettiin 2016 yhteensä noin sadasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Näistä noin kymmenessä tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen. Poliisi ei kuitenkaan tiedottanut näistä rikosepäilyistä, koska piti niitä luonteeltaan yksittäisinä tapauksina.

Kun poliisi sitten joulun alla 2018 kertoi julkisuuteen, että yhden oululaistytön hyväksikäyttämisestä ja raiskaamisesta epäillään useita turvapaikanhakijoita ja pakolaisena maahan tulleita, äänenpainot kovenivat.

Perttu Kemppainen sanoo, että Walkersilla käyville maahanmuuttajataustaisille nuorillekin alettiin tuolloin huudella törkeyksiä ja vihjailla hyväksikäyttämisestä.

Samaan aikaan Oulun keskustassa sijaitsevassa monikulttuurisuuskeskus Villa Victorissa istuttiin alas ja mietittiin, onko keskuksen ovia enää turvallista pitää auki.

"Nyt voimme vaikuttaa asioihin"

Joulukuun edetessä julkisuuteen tuli yhä uusia seksuaalirikoksia.

Tapauksissa oli samanlaisia piirteitä. Kyse ei ollut puskaraiskauksista, vaan ulkomaalaistaustaiset miehet olivat saaneet uhreihin kontaktin somen, esimerkiksi Instagramin ja Snapchatin kautta. Osassa tapauksista tyttöjä oli houkuteltu paikalle lupaamalla heille alkoholia ja tupakkaa.

Oulun poliisilaitoksen arvion mukaan kyse oli jo ilmiöstä, josta oli syytä olla huolissaan. Poliisi antoikin harvinaislaatuisen julkisen varoituksen, jossa erityisesti nuoria tyttöjä kehotettiin tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

Tunteet alkoivat leiskua Oulussa entistä kuumempina.

Ulkomaalaisiin kohdistui uhkaavaa käyttäytymistä, ja jopa lastenvaunujen kanssa liikkeellä olevia saatettiin töniä (siirryt toiseen palveluun) (MTV Uutiset.) Oulun kauppakeskus Valkea, jossa useat maahanmuuttajat aiemmin viettivät aikaa, tyhjeni (siirryt toiseen palveluun)(Iltalehti).

Monikulttuurisuuskeskus Villa Victorissa muistetaan yhä, miten maahanmuuttajat olivat tuohon aikaan huolissaan siitä, mitä tuleman pitää.

– Ilmapiiri oli kova ja painostava. Muistan, että pari omaa asiakastani pelkäsi liikkua julkisilla paikoilla. He olivat huolissaan siitä, että heille tehdään jotakin, kuvailee Daniel Moiso, yksi Villa Victorin monikielisistä ohjaajista.

Tilanne oli nurinkurinen, sillä samaan aikaan maahanmuuttajayhteisössä moni suri yhtä lailla Oulussa tapahtuneita seksuaalirikoksia.

Esimerkiksi 27 vuotta Oulussa asunut Hassane el Kazza menetti niitä miettiessään yöunensa, Adnaan Mohamed sanoo sydämensä särkyneen.

– Kukaan meistä ei hyväksynyt noita järkyttäviä tapahtumia, Daniel Moiso sanoo.

Kun viikot kuluivat, tunnelma Oulussa alkoi kuitenkin tasaantua. Normaali arki jatkui ja on myös sittemmin jatkunut selkkauksitta.

Villa Victorin ovet jätettiin lukitsematta. Tapahtumia ei kuitenkaan ole monikulttuurisuuskeskuksessa ohitettu.

Fangying Li, Ksenia Belova, Daniel Moiso, Adnaan Mohamed ja Hassane el Kazza sanovat, että ilmapiiri Oulussa on jo palautunut normaaliksi. Kuvassa etualalla on Villa Victorin palveluesimies Antti Koistinen.
Monikulttuurisuuskeskuksessa työskentelevien Fangying Lin (vas.), Kseniia Belovan, Daniel Moison, Adnaan Mohamedin ja Hassane el Kazzan mukaan ilmapiiri Oulussa on palautunut normaaliksi. Kuvassa myös Villa Victorin palveluesimies Antti Koistinen.Paulus Markkula / Yle

Villa Victorissa on esimerkiksi alettu entistä painokkaammin puhua maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa siitä, mikä on Suomessa sallittua ja mikä ei.

– Kun viesti tulee maahanmuuttajalta maahanmuuttajalle, se menee paremmin perille. Pidän todella hyvänä asiana, että rikokset tulivat julkisuuteen, koska nyt voimme vaikuttaa asioihin, Hassane el Kazza sanoo.

Vähempikin mediahuomio Oulun seksuaalirikoksista olisi kuitenkin hänen mukaansa riittänyt.

Samaa mieltä on nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen, jota jatkuvat Oulua käsittelevät lehti- ja tv-jutut alkoivat jo suututtaa.

– Se toiminta meni ihan liiallisuuksiin. Ne jutut aiheuttivat nuorissa suurta ahdistusta. Välillä ajattelin, että perhanan hyeenat, kun tulette tänne kameroiden kanssa repimään tästä kaiken irti.

Möhlikö suomalainen media sitten seksuaalirikosuutisoinnissa? Entä poliisi tiedottamisessaan?

Poliisi: Nuoret oppineet estämään epäilyttäviä henkilöitä somessa

Media sekä möhli että ei möhlinyt. Näin arvioi mediatutkija Elina Tolonen. Hän tekee tällä hetkellä tutkimusta Oulun seksuaalirikosuutisoinnista Tampereen yliopistossa.

Tolosen mukaan hyvää median toiminnassa oli esimerkiksi, että monet viestimet pyrkivät Oulun tapausten yhteydessä tekemään myös niin sanottuja tasapainottavia juttuja siitä, ettei seksuaalirikollisuus ole pelkästään maahanmuuttoon liittyvä ongelma.

Huonona tutkija pitää sitä, että joissakin jutuissa välitettiin yleisölle yleistävää ja jopa rasistista mielikuvaa siitä, että Oulun tapaukset olisivat selitettävissä vain ja ainoastaan kulttuurisilla syillä.

Lue Ylen talvella 2018–2019 julkaisemat jutut:

Seksuaalirikosuutisoinnin määrä oli Tolosen mukaan joka tapauksessa suorastaan massiivista, ja hän ymmärtää hyvin sekä Perttu Kemppaisen että Hassane el Kazzan tuskastumisen.

– Meillä ei Suomessa ole varmaan yhtään ihmistä, joka ei olisi kuullut Oulun seksuaalirikoksista.

Mediatutkijan mukaan aihepiiristä tehtyjen juttujen suurta määrää selittää osittain poliisin tapa tiedottaa Oulun seksuaalirikoksista.

Poliisi lähetti tapauksista medialle lukuisia tiedotteita, ja ne sisälsivät myös tietoja, joita poliisi ei yleensä julkaise kertoessaan rikosepäilyistä. Tällainen tieto on esimerkiksi se, minkä maan kansalainen rikoksesta epäilty tai epäillyt ovat.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen sanoo, että Oulun tapauksissa tekijöiden ulkomaalaistausta päätettiin kuitenkin kertoa, koska uusia tapauksia haluttiin ennaltaehkäistä.

Poliisi katsoi, että nuoret tytöt olivat ilmeisessä vaarassa joutua ulkomaalaistaustaisten miesten seksuaalissävytteisen houkuttelun kohteeksi somessa.

– Olemme yhä tänä päivänä sitä mieltä, että päätös tiedottaa rikoksista oli oikea. Havaintojemme mukaan tapausten saama julkisuus on lisännyt nuorten varovaisuutta somessa. Väkivaltarikostutkinnassamme on esimerkiksi huomattu, että nuoret ovat oppineet estämään somepalveluissa nimimerkkejä, jotka ovat epäilyttäviä ja joita he eivät tunne, hän sanoo nyt.

Myös haastattelemamme nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen on havainnut, että nuorten varovaisuus on lisääntynyt. Hän kertoo kuulleensa nuorilta, että monissa kodeissakin sosiaalisen median vaaroista on alettu puhua enemmän.

Tiedotettiinko rikoksista vain, koska tieto oli jo levinnyt nettiin?

Oulun seksuaalirikosten leviämisessä julkisuuteen on muitakin erikoislaatuisia piirteitä.

Tieto tapauksista ei tullut esille ensimmäistä kertaa poliisin kautta, vaan se kiersi netissä esimerkiksi erilaisilla foorumeilla jo päivää ennen kuin Oulun poliisi tiedotti asiasta virallisesti.

Kertoiko poliisi seksuaalirikosepäilyistä siis siksi, että tieto tapauksista oli jo ehtinyt karata julkisuuteen?

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen kiistää asian. Hän kertoo, että päätös tiedottaa rikoskokonaisuudesta tehtiin poliisilaitoksella jo viikkoa tätä aikaisemmin.

Myöhemmin hän kuitenkin täsmentää Ylelle, että poliisi oli aikeissa julkaista tiedotteen vasta arkena, eli 3.12. maanantaina, mutta se laitettiin liikkeelle poikkeuksellisesti jo viikonloppuna juuri siksi, koska keskustelu tapauksista velloi kiivaana verkossa.

– Katsoimme tärkeäksi, että poliisi vahvistaa asian osaltaan nopealla aikataululla, koska se sai osakseen voimakasta mielenkiintoa, Kiiskinen perustelee.

Maaliskuussa 2019 Oulun poliisi laittoi pisteen seksuaalirikosvyyhdistä tiedottamiselle, koska koki, ettei sille ollut enää siinä vaiheessa perusteita.

Eduskuntavaalit kolkuttelivat tuolloin vain muutaman viikon päässä.

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun kaupungintalon edustalla
Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisarion Markus Kiiskisen mukaan Oulussa on tälläkin hetkellä tutkittavana seksuaalirikoksia, mutta tapaukset eivät ole yhtä törkeitä ja raakoja kuin viime vuodenvaihteen tapaukset.Paulus Markkula / Yle

Tutkijat: Oulun vyyhti saattoi vaikuttaa perussuomalaisten nousuun

"Lasten turvallisuus etusijalle!"

"Oulu herättää Suomen!"

"Nyt riittää! Nyt riittää!"

Pimeässä talvi-illassa Oulun kaupungintalon edustalla kaikuivat huudot.

Oulu herättää Suomen -mielenosoitus Oulussa joulukuussa 2018 oli esillä myös Ylen A-Talkissa.

Kyse oli Oulun perussuomalaisten järjestämästä mielenosoituksesta, joka pidettiin pian seksuaalirikosten tultua esiin.

Oulun seksuaalirikoksiin ottivat kantaa (siirryt toiseen palveluun) muutkin puolueet (HS), sekä myös maamme ylin johto, mutta erityisesti asiaa nostivat esille perussuomalaiset. Puolue on puhunut näkyvästi maahanmuutosta ja sen haitoista, ja tämä oli myös yksi perussuomalaisten keskeisistä eduskuntavaaliteemoista.

Politiikkaa työkseen seuraava Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen arvioi, että perussuomalaiset käyttivätkin Oulun seksuaalirikoksia poliittisissa puheissaan paljon.

– Puolue on puhunut jo aiemmin tästä aihepiiristä, ja nyt heillä oli konkreettinen esimerkki, johon he pystyivät viittaamaan. Sitä ei jätetty käyttämättä, Pyrhönen sanoo.

Tätä sivuttiin myös Oulussa järjestetyssä Ylen ja Kalevan eduskuntavaalitentissä, jossa Juha Sipilä (kesk.) syytti Jussi Halla-ahoa (ps.) Oulun raiskausrikoksilla flirttailusta.

Oulun mielenosoituksen aikaan perussuomalaisten kannatus oli Ylen mittauksen mukaan 8,1 prosenttia. Vaaleja kohti mentäessä kannatus alkoi nousta, ja huhtikuussa se oli jo yli kaksinkertaistunut 16,3 prosenttiin.

Puolue nousi lopulta maan toiseksi suurimmaksi, ja esimerkiksi juuri Oulun vaalipiirissä perussuomalaiset sai yli 12 000 ääntä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Eduskuntaan pääsi ensimmäistä kertaa muun muassa oululainen Sebastian Tynkkynen, joka oli johtamassa Oulu herättää Suomen -mielenosoitusta.

Haastattelemamme politiikan tutkijat arvioivat, että Oulun seksuaalirikoksilla saattoi olla vaikutusta perussuomalaisten hyvään vaalitulokseen.

Heidän mukaansa se oli kuitenkin vain yksi asia muiden joukossa.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari sanoo, että perussuomalaiset ovat onnistuneet hyödyntämään myös esimerkiksi kiivaana käyvää ilmastonmuutoskeskustelua edukseen ja vetoamaan sen kautta ihmisiin.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen puolestaan huomauttaa, että myös muun muassa pettymys edelliseen hallitukseen oli omiaan nostattamaan oppositiopuolueen kannatusta, samoin esimerkiksi sote-uudistuksen kariutuminen.

– Oulun seksuaalirikoksia enemmän perussuomalaisten eduskuntavaalitulokseen vaikutti arvioni mukaan myös Halla-ahon rauhallinen tapa ja tyyli esiintyä vaalitenteissä, Palonen sanoo.

Walkersin toimintavastaavaa Perttu Kemppaista puolueiden kannatus ja poliittinen liikehdintä eivät jaksaneet vaalikeväänä juuri hetkauttaa.

Sen sijaan hän kantoi jatkuvaa huolta nuorista.

Kevään edetessä oli käynyt ilmi, että siihen oli syytä enemmän kuin hän oli osannut arvata.

Nuoret alkoivat puhua parisuhteidensa väkivallasta

Perttu Kemppainen huokaisee useamman kerran syvään. Asiasta puhuminen nostaa tunteita pintaan.

Hän kertoo, että kun pahin järkytys Oulun seksuaalirikosvyyhdistä oli laantunut, nuoret alkoivat yhtäkkiä avautua hänelle kauhukokemuksistaan, jotka eivät liittyneet julkisuudessa esillä olleisiin tapauksiin mitenkään.

Nuorisotyöntekijä sai kuulla, että ainakin viidelle nuorelle oli tehty jossakin vaiheessa jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa.

– Näihin tapauksiin ulkomaalaistaustaiset miehet eivät liittyneet millään lailla. Kyse oli esimerkiksi parisuhteissa ja kotibileissä tapahtuneista välikohtauksista. Silloin mietin, että mitenköhän paljon tällaista mahtaakaan tapahtua.

Perttu Kemppainen arvelee, että nuoret rohkaistuivat ottamaan vaikeat asiat esille, koska seksuaalirikoksista oltiin yhtäkkiä alettu puhua.

Kemppainen kertoo yrittäneensä auttaa useampaa nuorta hakemaan apua ahdistukseensa ja ongelmiinsa. Se ei ollut Oulussa helppoa: nuoria pompoteltiin hänen mukaansa luukulta luukulle, ja kun avun piiriin lopulta pääsi, terapiaan pääsemistä saattoi joutua jonottamaan jopa puolikin vuotta.

Oulun kaupungin hyvinvointijohtajan Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan akuuteissa tapauksissa seksuaalista väkivaltaa kokenut lapsi tai nuori pääsee aina jonojen ohi heti hoitoon.

Jos seksuaalirikoksesta on kuitenkin kulunut aikaa, tilanne arvioidaan ja hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pidempään. Kiireettömissä tapauksissa lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon pitäisi lain mukaan päästä kolmessa kuukaudessa, mutta tämän vuoden aikana raja on ylittynyt Oulussa useamman kerran.

Myös psykoterapian aloittaminen voi kestää kuukausia, sillä lasten ja nuorten psykoterapeuteista on tällä hetkellä pulaa.

Tänä vuonna Oulussa on käynnistetty kolmevuotinen hanke, johon kaupunki on osin saanut ja saamassa valtiolta noin 1,3 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnettiin seksuaalirikosvyyhdin jälkeen, ja sen tarkoituksena on auttaa ennaltaehkäisemään alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Perttu Kemppaisen mielestä asiat ovat tämän myötä menneet monilta osin parempaan suuntaan. Erityisen iloinen hän on nuorten pariin jalkautuvasta Kaasi-tiimistä: Oulun keskustassa liikkuu nyt aiempaa enemmän turvallisia aikuisia, joille nuoret voivat puhua luottamuksellisesti.

– Nuorisotyöntekijöitä auttavat Oulussa myös useat vapaaehtoistyötä tekevät aikuiset. Heidän määränsä on kuitenkin tänä vuonna vähentynyt. Työ saattaa olla joillekin liian rankkaa, Kemppainen miettii.

Walkersissa toimiva nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen ja muut Walkersin työntekijät kävelevät kauppakeskus Valkean käytävää
Oulun Diakonissalaitoksen säätiön pyörittämässä Walkers-kahvilassa työskentelevä Perttu Kemppainen tekee tiivistä yhteistyötä muiden nuorisoalan ammattilaisten kanssa. Hän ja Kaasi-tiimin nuoriso-ohjaajat Kati Hopiavuori (vas.), Shengfiny Bol, Saeed Ghassabzadeh ja Hillevi Bruhn ovat tuttu näky Oulun keskustassa.Paulus Markkula / Yle

Onko Oulu Suomen raiskauspääkaupunki?

Oulua on nimitelty seksuaalirikosvyyhdin jälkimainingeissa Suomen raiskauspääkaupungiksi.

Ainakaan poliisitilastot eivät tällaista tue.

Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset kymmenessä suurimassa kaupungissa 2016 – 2019
Tänä vuonna seksuaalirikoksia on ilmoitettu poliisille Oulussa noin sata ja esimerkiksi asukasmäärältään hieman pienemmässä Turussa saman verran.Jyrki Lyytikkä / Yle
Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus poliisille ilmoitetuista seksuaalirikoksista 2016 – 2019
Poliisihallituksen tilastoissa näkyvät, miten monessa poliisille ilmoitetussa seksuaalirikoksessa epäilty on ulkomaan kansalainen. Esimerkiksi Oulussa määrä on ollut kuluvana vuonna 35, Tampereella 50 ja Espoossa yli 100.Jyrki Lyytikkä / Yle

Nuorisokahvila Walkerissa tapaamamme nuoret Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen sanovat, että monet muualla asuvat nuoret suhtautuvat kuitenkin Ouluun tätä nykyä varsin epäluuloisesti.

Arponen esimerkiksi kertoo toisilla paikkakunnilla asuvien kavereidensa usein kyselevän, vieläkö Oulussa hyväksikäytetään ja raiskataan lapsia ja nuoria.

Milka Luosujärvi ja Leevi Arponen toivoisivat, ettei ihmisillä olisi huonoa mielikuvaa heidän kotikaupungistaan.

– Oulu on oikeasti mahtava paikka, Luosujärvi sanoo.

Perttu Kemppaisen mieleen kulunut vuosi tulee jäämään pysyvästi.

Se on ollut vuosi, jolloin hänen ajatuksensa ovat olleet täynnä huolenaiheita ja yöt välillä kovin unettomia.

Se on ollut vuosi, jolloin hänen on ollut useamman kerran pakko lähteä kaikkea pakoon keskelle metsää ja vain hengitellä syvään.

Samalla se on kuitenkin ollut myös vuosi, jonka aikana Oulussa on Kemppaisen mukaan tapahtunut paljon hyvääkin.

Hän kertoo, että kaupungissa on seksuaalirikosvyyhdin jälkeen aivan uudella tavalla ymmärretty, miten tärkeää lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostaa. Tämä on näkynyt esimerkiksi siten, että nuorisotyöntekijät tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä riippumatta siitä, missä organisaatiossa työskentelevät.

Tällä hetkellä päällimmäisenä nuorisotyöntekijän mielessä on toiveikkuus – tulevaisuudesta, nuorten pärjäämisestä, elämästä ylipäätään.

– Mitä järkeä missään muussa ajattelussa olisi?

Tätä artikkelia varten on haastateltu myös Oulun kaupunginjohtajaa Päivi Laajalaa, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtajaa Mika Penttilää, Turvallinen Oulu -hankkeen projektijohtajaa Kati Kaarlejärveä, monikulttuurisuuskeskus Villa Victorin monikielisiä neuvojia Kseniia Belovaa ja Fangying Litä sekä palveluesimies Antti Koistista.

Voit lukea Oulun seksuaalirikosvyyhdin ajallisesta etenemisestä ja annetuista tuomiosta tarkemmin tästä jutusta.