Laura Savolainen asuu eri maassa kuin miehensä, koska kumpikaan ei halunnut luopua omasta elämästään

Laura Savolainen viettää lapsineen aikaa sekä Kärkölässä että Pariisissa. Väestöliitto on alkanut tutkia nuorten aikuisten lisääntyneitä etäsuhteita.

Kaukosuhde
Laura Savolainen ja lapset pöydän ääressä
Johanna Talasterä / Yle

Yksi etäsuhteiden yleistymisen syy on, se että yhä useampi haluaa rakastumisesta huolimatta jatkaa omaa tuttua elämää kotipaikkakunnallaan. Yhteen muuttamisesta ei haaveilla, ainakaan heti. Asuminen yhdessä ei houkuttele myöskään Laura Savolaista, 41, ja hänen ranskalaista miestään Carlos Sanchezia, 47.

Lappilan kylässä vanhassa hirsimökissä asuva Savolainen on ollut miehensä kanssa lähes parikymmentä vuotta. He ovat asuneet erillään suurimman osan ajasta.

Laura Savolainen istuu keittiössä pöydän ääressä ja soittaa Ranskaan. Puuhella hohkaa lämpöä tupaan ja lapset leikkivät lattialla isolla muovisella paloautolla.

– Allô! Huikkaa Sanchez, jonka kasvot ilmestyvät älypuhelimen ruudulle.

Carlos Sanchez on kotonaan Pariisissa kerrostaloasunnossa, jonka parvekkeelta aukeaa Eiffel-tornin koristama näkymä Pariisin keskustan yli.

– Papa, papa! Hihkuvat pellavahiuksiset pojat tullessaan äidin luo puhelimen ääreen.

Äidin sylissä istuva pikkupoika katsoo hahmoa älypuhelimen ruudulla
Perhe juttelee keskenään näin joka päivä, joskus pariinkin kertaan.Johanna Talasterä / Yle

Käytännön syyt johtavat etäsuhteeseen

Väestöliitto on selvittänyt kyselytutkimuksessa nuorten aikuisten etäsuhteita; miten niihin päädytään ja kuinka tyytyväisiä etäsuhteessa elävät ovat. Väestöliiton johtavan asiantuntijan Heli Vaarasen mukaan etäsuhteessa eläminen on yleistynyt, koska työpaikat keskittyvät isompien kaupunkien ympärille.

– Pariskunta on saattanut tavata yhteisellä opiskelupaikkakunnalla, mutta valmistumisen jälkeen työelämä vie kummankin omalle taholleen, summaa Vaaranen.

Eniten etäsuhteessa asuvat nuoret aikuiset, joilla on lapsia. Yksi syy on avioero. Moni eronnut vanhempi ei muuta rakastettunsa kanssa samalle paikkakunnalle vaan jää sinne, jossa lasten toinen biologinen vanhempi asuu.

– Halutaan jakaa vanhemmuus ja turvata lasten oikeus tavata molempia vanhempia.

Rakastavaiset ovat voineet tavata nettiyhteisön tai deittipalvelun kautta. Tällöin puolisot saattavat asua jopa eri mantereilla.

Työmarkkinat ovat kansainvälistyneet ja isot yritykset levittäneet lonkeroitaan kaikkialle maailmaan. Globalisoitumisen myötä on syntynyt yhä enemmän kahden kansalaisuuden pareja, jotka saattavat esimerkiksi työn vuoksi elää eri valtioissa.

Kahden kulttuurin rakastavaisten arkea helpottavat älypuhelinten käännössovellukset, joiden avulla vieraalla kielellä kommunikointi helpottuu suhteen alussa. Ilmaiset videopuhelut antavat mahdollisuuden nopeaan ja tiiviiseen yhteydenpitoon.

Nainen pitää kädessään älypuhelinta, jonka ruudulla näkyy mies.
Päivittäiset videopuhelut helpottavat Carlos Sanchezin ikävää perheen luokse. Johanna Talasterä / Yle

Aika erossa lapsista tuntuu joskus pitkältä.

– Tuskin voisimme elää eri maissa, jos en voisi olla joka ilta videoyhteydessä lapsiin, sanoo Carlos Sanchez.

Erossa oleminen on kurjinta silloin, kun lapset esimerkiksi sairastavat.

Ikävä oli alussa riipaisevaa

Savolainen ja Sanchez tapasivat junassa matkalla Pariisista Bretagneen vuonna 1997. Aluksi he olivat ystäviä, kumpikin kävi treffeillä tahollaan. Rakkaussuhde sai alkunsa vuonna 2000 yhteisellä Meksikon matkalla.

Aluksi he asuivat yhdessä Pariisissa, jonne Savolainen oli muuttanut ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä au pairiksi. Ensimmäinen muutto eri osoitteisiin tapahtui, kun Savolainen lähti Turkuun opiskelemaan. Vuosi oli 2001.

– Kaipasin miestäni hirvittävän paljon. Ikävä oli raastavaa.

Savolainen asui opiskelija-asunnossa vastapäätä hautausmaata. Hän muistaa harmaan syksyn, jolloin satoi jatkuvasti.

– Opiskelijat kutsuivat asuntoja itsemurhayksiöiksi. Istuin ikkunalaudalla ja katselin masentuneena tummaa hautausmaata.

Opiskelujen jälkeen vuonna 2008 hän pakkasi jälleen tavaransa ja lähti Pariisiin. Yhdessä asuminen oli vaikeaa etäsuhteessa vietettyjen vuosien jälkeen.

Nainen sivulta kuvattun lähikuvassa
Savolainen on vuosien aikana monta kertaa päättänyt muuttaa Ranskaan. Johanna Talasterä / Yle

Heli Vaarasen mukaan edessä onkin usein vaikeuksia, jos etäpari päättää muuttaa yhteen. Molemmilla on jo omat tavat, sitoumukset ja vakiintuneet harrastukset.

Myös odotukset yhteisestä elämästä voivat olla liian kovat.

Pian Savolainen huomasi kaipaavansa takaisin Suomeen.

– Pariisi on värikäs ja huikea. Täynnä kulttuuria ja elämää. Silti halusin takaisin rauhalliseen Suomeen.

Savolainen halusi lapsia, mutta Sanchez totesi, että hän ei ole valmis siihen. Noin vuoden kuluttua pariskunta päätti lähteä tahoilleen ja Savolainen palasi kotimaahansa.

Hän oli tehnyt töitä Lahdessa sijaitsevassa käännöstoimistossa jo muutamia vuosia. Kärkölästä Lappilan kylästä löytyi 1900-luvun alussa rakennettu hirsimökki, jossa ei ostohetkellä ollut edes juoksevaa vettä.

Ei saman katon alle

Savolainen alkoi remontoida taloaan. Hän halusi edelleen lapsia ja selvitteli mahdollisuutta keinohedelmöitykseen Tallinassa sijaitsevalla klinikalla. Entiset rakastavaiset pitivät yhä yhteyttä ja muutaman vuoden kuluttua Carlos Sanchez muutti mieltään lasten hankkimisesta.

He palasivat yhteen 2013, mutta päättivät kumpikin jatkaa asumista tahoillaan. Savolainen oli siihen mennessä jo asettunut hirsimökkiinsä ja Sanchez viihtyi kivitalossa keskellä vilkasta Pariisia.

– Etäsuhde oli meille ainoa valinta. Kumpikaan ei halunnut luopua omasta elämästään, sanoo Savolainen.

Älypuhelimen ruudulla Sanchez nauraa olevansa samaa mieltä.

– En halua elää saman katon alla Lauran tai kenenkään muunkaan kanssa. Olen tottunut vapauteen omassa elämässäni, hän toteaa.

Lapsi näyttää piirustustaan älypuhelimen kautta isälle.
Axel näyttää isälleen piirustuksiaan puhelimen välityksellä. Johanna Talasterä / Yle

Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2014. Poika sai nimen Axel. Kuopus Evan syntyi kolme vuotta myöhemmin. Molempien poikien sukunimi on Sanchez. Sukunimi viittaa Espanjaan, jossa Carlos Sanchezin suvun juuret ovat.

– Pojilla on isoisä, Carlos-pappa, jonka luona Bretagnessa he käyvät välillä, kertoo Savolainen.

– Pappa asuu pienessä kylässä ison viljapellon vieressä, sanoo Axel.

Axel Sanchez puhuu yhtä sujuvasti suomea ja ranskaa. Hän on jo käynyt koulua Pariisissa, koska ranskalaiset lapset aloittavat koulun 3-vuotiaana. Suomessa ollessaan Axel on arkisin päiväkodissa Järvelässä pikkuveljensä Evanin kanssa.

– On iso etu, että pojista kasvaa kaksikielisiä. He oppivat ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja ihmisiä, pohtii Savolainen.

Avoin suhde tuli mukaan kuvaan

Vuosien kuluessa parisuhde on muuttanut muotoaan. Nyt he ovat enemmän perhe kuin kahden ihmisen rakkausuhde.

Savolainen määrittelee heidän elävän tällä hetkellä avoimessa suhteessa. Avoin suhde herätti hänessä aluksi mustasukkaisuutta ja epävarmuutta.

He ovat päättäneet, että muita rakkausjuttuja saa olla. Niistä ei kuitenkaan puhuta. Paitsi silloin, jos suhde kasvaisi niin tärkeäksi, että se vaikuttaisi perheen elämään.

– En halua tietää, jos Carlosilla on muita naisia.

Avoin suhde on etäsuhteessakin melko harvinainen ratkaisu. Väestöliiton Heli Vaarasen mukaan etäparit pysyvät useimmiten perinteisessä suhteessa, jossa ei ole kolmansia osapuolia.

Sanchez toteaa, ettei hän ole mustasukkainen.

– Kun päätimme hankkia lapsia yhdessä sovimme, että kumpikin elää samalla omaa elämäänsä.

Raskasta yksinhuoltajan elämää

He viettävät aikaa yhdessä sekä Pariisissa että Lappilassa. Bretagnesta kotoisin oleva Carlos Sanchez työskentelee erityisopettajana. Hän kiertää useammassa pariisilaisessa koulussa opettamassa 6-11 vuotiaita lapsia, joilla on vaikeuksia opetella lukemaan tai kirjoittamaan.

Ranskalaisten opettajien pitkät lomat antavat mahdollisuuden tavata melko usein. Kahden kuukauden kesäloman lisäksi Sanchezilla on useampia parin viikon lomia lukuvuoden aikana.

– Tulen usein lomillani Lappilaan Lauran luokse, sanoo Sanchez.

Savolainen on yhä töissä käännöstoimistossa. Hän kääntää pääasiassa englantia ja ruotsia. Työ ei vaadi tiivistä läsnäoloa toimistolla.

Yksin ollessaan Sanchez elää poikamiehen elämää Pariisissa. Savolainen sanoo joskus tuntevansa itsensä yksinhuoltajaksi ja hetkittäin se ärsyttää.

– On raskasta, kun arki painaa päälle ja samaan aikaan itsellä on oksennustauti tai auto hajoaa.

Pikkupojat leikkivät lelupaloautolla
Kahden pienen lapsen kanssa yksin oleminen ei suo juurikaan omaa aikaa. Johanna Talasterä / Yle

Jos he eivät ole Sanchezin kanssa tavanneet pitkään aikaan, sopeutuminen saman katon alle on aluksi vaikeaa.

– Ensimmäisinä päivinä riitelemme paljon, sanoo Savolainen.

Isän läsnäolo on aluksi outoa lapsillekin, mutta pian kaikki jälleen löytävät paikkansa perheessä. Sanchezin mielestä yhteiset hetket ovat kallisarvoisempia, kun arki ei niitä suo.

Ranskalais-suomalainen pariskunta kertoo yhä rakastavansa toisiaan. Heillä on yhteisiä haaveita, mutta yhteiseen osoitteeseen muuttaminen ei kuulu niihin.

– Meillä on esimerkiksi paljon matkasuunnitelmia koko perheelle, sanoo Sanchez.