Eurooppa-kirje: Suomen neuvottelemilla renkailla kohti valoisaa tulevaisuutta

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ulkomaat
uutiskirje-raivio-helsinki.jpg
Kuvankäsittely: Eetu Pietarinen

Tiedätkö, miksi EU:n asetus renkaiden energiamerkinnästä (siirryt toiseen palveluun) on tärkeä? Asetuksen perustelujen mukaan entistä selkeämmät merkinnät renkaiden energiatehokkuudesta saavat valmistajat tarjoamaan ja kuluttajat ostamaan vähemmällä kitkalla rullaavia renkaita, jotka säästävät polttoainetta ja sitä kautta ilmastoa.

Mutta Suomen kannalta asetus renkaiden energiamerkinnästä on taas liki historiallinen siksi, että se oli ensimmäinen lainsäädäntöesitys, jonka Suomi sai vietyä puheenjohtajakaudellaan maaliin saakka. Jäsenmaat, parlamentti ja komissio sopivat asetuksen lopullisesta muodosta toissa viikolla.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Sen jälkeen sopu on löytynyt myös EU:n ensi vuoden budjetista (siirryt toiseen palveluun) ja rahtiliikenteen asiakirjojen digitalisoinnista, joka säästää komission arvion mukaan 102 miljoonaa työtuntia vuodessa paperien pyörittelyn vähentyessä.

– Aika kiire tulee joulukuun loppuun mennessä, sanoi europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) Suomen virkakoneiston käsissä olevasta urakasta.

Puheenjohtajakautta on jäljellä 32 päivää. Loppuneuvotteluvaiheessa olevia lakeja on pöydällä viitisentoista. Lisäksi Suomen johdolla haetaan jäsenmaiden yhteistä kantaa moneen esitykseen.

Renkaita ja rahtikirjoja koskevat esitykset ovat arkista ja tavanomaista EU-lainsäädäntöä, jonka eteenpäin vieminen on kulloisenkin puheenjohtajamaan tärkein tehtävä. Tällaista lainsäädäntöä on Suomen kaudella vähemmän kuin yleensä, sillä kausi ajoittuu EU:n saumakohtaan.

Väistyvän komission antama lainsäädäntö alkaa olla jo käsitelty, ja uusi komissio (siirryt toiseen palveluun) ei ole vielä astunut virkaansa.

Suomea ei kuitenkaan muisteta Euroopassa renkaista tai rahtikirjoista. Suomi on pitänyt esillä korkeamman profiilin aloitteita, kuten EU-rahoituksen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen (siirryt toiseen palveluun), tai ilmastotavoitteiden kunnianhimon nostamista.

Näistä kärkihankkeista kumpikaan ei ole vielä tuottanut lopullista hedelmää. Molemmat on tavallaan nivottu monivuotiseen rahoituskehykseen, jonka käsittely on venynyt Suomen alkuperäisestä aikataulusta.

Puola, Tšekki ja Unkari haraavat yhä vastaan sille, että EU lähtisi pyrkimään kohti hiilineutraaliutta vuonna 2050. Ne haluavat ensin varmistaa, että hiilestä luopumisen kustannuksia voidaan korvata riittävän paksulla tukulla EU-rahaa.

Vuoden 2050 tavoitteesta on tarkoitus yrittää sopia huippukokouksessa kahden viikon kuluttua. Kokouksessa puhetta ei kuitenkaan johda Suomi, vaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Uuden komission on lehtitietojen mukaan tarkoitus julkistaa esityksensä fossiilisista luopumista tukevaksi rahastoksi päivää ennen huippukokousta. Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan 2050 tavoitteesta sopiminen on hankalaa, koska rahalupauksia ei voida tehdä ajoissa.

Tämä taas johtuu siitä, että Suomen valmistelema ehdotus EU:n budjetiksi vuosille 2021-–2027 (siirryt toiseen palveluun) valmistuu sekin vasta hieman ennen joulukuun kokousta. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) jakaa jäsenmaille lopullisen esityksen tulevien vuosien rahanjaosta jo lähipäivinä.

Vuoden vaihteessa Suomi luovuttaa puheenjohtajuuden Kroatialle, joka ei aio pitää oikeusvaltioperiaatetta tai ilmastonmuutoksen torjuntaa yhtä näkyvästi esillä. Kroatiaa kiinnostaa (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi EU:n talouden vahvistaminen ja laajentuminen.

#SOMESSA: Von der Leyen haluaa tasa-arvoa myös komissaarien avustajistoon

tweetti28-11-2019.jpg
Twitter

Ursula von der Leyenin komissio sai Euroopan parlamentilta hyväksyntänsä keskiviikkona yllättävänkin isolla enemmistöllä 461–157. Naisten osuus on isompi kuin koskaan; heitä on komissaareista 12 ja miehiä 15.

Von der Leyen lupasi Twitterissä, että hän pyrkii sukupuolten tasapainoon myös komissaarien avustajistossa eli kabineteissa. Jokaisella komissaarilla on jatkossa kabinetin jäseninä yhtä paljon miehiä kuin naisiakin.

Kauden loppuun mennessä tavoitteena on von der Leyenin mukaan sukupuolten tasapaino hallinnon johtoportaan kaikilla tasoilla.

#FAKTA: Eurooppalaiset uudelle komissiolle: Ympäristö on tärkein

Tärkeimmät asiat, joita uuden komission on suojeltava
Joel Kanerva / Yle

EU-kansalaiset haluavat uuden komission keskittyvän ennen kaikkea ympäristön suojelemiseen. Bertelsmann-säätiön teettämässä kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) ympäristö nousi työpaikkojen ja sosiaaliturvan ohi ykköseksi kun eurooppalaisilta kysyttiin, mitä asioita komission pitäisi varjella. Otoksessa oli kuusi isointa EU-maata Britanniaa lukuunottamatta, mutta tulos on edustava koko EU:n väestölle.

Maiden välillä on kiinnostavia eroja. Saksalaisista liki puolet pitää ympäristön suojelua tulevien vuosien ykköstehtävänä, kun taas italialaisista 60 prosenttia on huolissaan ennen kaikkea työpaikoista. Italian työttömyysprosentti onkin liki 10, kun Saksassa on käytännössä täystyöllisyys.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Venäjä ja Nato kilpasilla, EU-maat myyvät aseita saudeille ja komission uusi suunta

Norjalaisia F-16 koneita ja amerikkalaisia b 52-koneita.
Norjalaiset F-16-hävittäjät harjoittelivat amerikkalaisten B-52-pommikoneiden kanssa lokakuun lopulla Pohjois-Norjassa. Forsvaret

Sekä Venäjä että sotilasliitto Nato harjoittelevat nyt entistä aktiivisemmin Venäjän ja Norjan rajan tuntumassa. Venäläisiä sukellusveneitä on havaittu entistä lähempänä Norjan rannikkoa. Norja on puolestaan vahvistanut joukkojaan Venäjän rajan läheisyydessä.

Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel kävi Kirkkoniemessä havainnoimassa Naton ja Venäjän välien kiristymistä (siirryt toiseen palveluun). Toisaalla Ranskan presidentti Emmanuel Macronin lausunnot Naton toimintakyvystä ovat herättäneet porua etelämpänä.

Saudi-Arabia liittolaisineen on pommittanut Jemenin huthikapinallisia vuodesta 2015. Länsimaiden myymillä aseilla on surmattu siviilejä, ja sotarikosten määrä vain kasvaa. Asekauppaan tällä ei ole ollut käytännössä vaikutusta.

Yhdysvallat on saudien elintärkeä liittolainen, jolta se on ostanut aseistusta parilla sadalla miljardilla dollarilla muutamassa vuodessa. Ulkolinjan ranskalainen dokumentti Euroopan asekauppiaat (siirryt toiseen palveluun) selvittää, mikä on eurooppalaisten osuus asekaupassa. Onko Euroopalla verta käsissään?

Brysselin koneessa puhutaan vanhan, nyt väistyvän komission ja uuden, nyt työnsä alkavan komission tavoitteiden ja toimintaympäristöjen eroista. Von der Leyenin uuden komission perusajatus tulee todennäköisesti olemaan vihertyminen ja sen muuttaminen älykkääksi, eli isoja tämän ajan teemoja tulevat olemaan ilmastoasiat ja digitaalisuus. Haastateltavana on Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö (siirryt toiseen palveluun) Antti Peltomäki ja toimittajana on Maija Elonheimo.

ENSI VIIKOLLA: Nato-maat selvittävät välejään Lontoossa

EU:n valta vaihtuu sunnuntaina eli joulukuun ensimmäisenä päivänä. Uusi EU-komissio aloittaa tehtävässään samana päivänä kun jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto saa uuden puheenjohtajan.

Maanantaina alkaa YK:n ilmastokokous Madridissa. Kaksiviikkoisissa neuvotteluissa puhutaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta, josta Yhdysvallat ryhtyi hiljattain irtautumaan. Kokous siirrettiin Chilestä Espanjaan levottomuuksien takia.

Sotilasliitto Naton jäsenmaiden johtajat kokoontuvat tiistaina ja keskiviikkona Lontooseen juhlistamaan 70-vuotiasta liittoa. Juhlia varjostaa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin luonnehdinnat Natosta "aivokuolleena" järjestönä.

Paikalla ovat myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Recep Tayyip Erdogan Turkista, joka hyökkäsi taannoin Yhdysvaltain liittolaisten kurdien kimppuun Pohjois-Syyriassa Yhdysvaltain vetäydyttyä alueelta.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)