Tutkimus: Koulutusmahdollisuuksien eriarvoistuminen alkaa ennen kouluikää

Mitä korkeampia vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen asema ovat, sitä myönteisemmin nuori suhtautuu koulunkäyntiin.

Koulutus ja kasvatus
Koululuokka.
Kuvituskuva.Carmela Walder / Yle

Koulutusmahdollisuuksien eriarvoistuminen alkaa jo ennen kouluikää. Tämän vuoksi tasa-arvon toteutumista ei voi edistää ainoastaan koulutuspoliittisin keinoin, vaan myös perhe- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä on merkitystä, kertoo tuore tutkimusartikkeli.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että koulukielteisyys ja heikko sitoutuminen koulunkäyntiin ovat usein yhteydessä koti- ja kasvuympäristöön. Mitä korkeampia vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen asema ovat, sitä myönteisemmin nuori suhtautuu koulunkäyntiin. Artikkeli julkaistiin perjantaina Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Oppilaat jaoteltiin kolmeen eri ryhmään sen mukaan, miten he sitoutuvat koulunkäyntiinsä. Tarkastelluista yhdeksäsluokkalaisista koulumyönteisiä oli 29 prosenttia ja koulukielteisiä 11 prosenttia. Kolmannessa eli keskiryhmässä oli 60 prosenttia oppilaista.

Koulukielteisiä oli sekä pojissa että tytöissä noin saman verran. Koulumyönteisyys sen sijaan oli yleisempää tyttöjen keskuudessa.

Nuorista, joilla oli matala sosioekonominen perhetausta, oli koulukielteisiä noin viidesosa. Muissa ryhmissä samainen osuus oli noin kahdeksan prosentin luokkaa.

Koulukielteisten nuorten vanhemmista yli neljäsosalla oli korkeintaan perusasteen tutkinto ja vajaalla kymmenesosalla korkeakoulututkinto. Sen sijaan koulumyönteisten lasten vanhemmista lähes kolmanneksella oli korkeakoulututkinto.

Saatu tuki vaihtelee ryhmien kesken

Artikkelin mukaan eri ryhmien erot näkyvät myös siinä, miten heidän vanhempansa kiinnittävät huomiota jälkikasvunsa koulunkäyntiin.

Koulumyönteisistä oppilaista 86 prosenttia ja koulukielteisistä 60 prosenttia totesi vanhempiensa osallistuvan koulun järjestämiin vanhempainiltoihin. Koulumyönteisistä oppilaista valtaosa ilmoitti vanhempiensa valvovan sitä, että lapset huolehtivat kotitehtävistään. Koulukielteisistä oppilaista tätä mieltä oli puolet.

Artikkelissa huomautetaan, etteivät koulukielteisten lasten vanhemmat ole välttämättä välinpitämättömiä lapsensa koulunkäynnin sujumisesta. Vanhemmilta voi myös puuttua tarvittavat voimavarat koulunkäynnin tukemiseen.

Viidesosa koulukielteisistä esimerkiksi totesi vanhemmillaan olevan usein taloudellisia vaikeuksia. Koulukielteisiltä saattoi myös puuttua kotoa esimerkiksi työpöytä, jonka ääressä läksyjä olisi voinut tehdä.

Koulumyönteisten lasten vanhempien kohdalla taloudellisia ongelmia oli usein vain yhdeksällä prosentilla.

Tulevaisuuden suunnitelmissa suuria eroja

Eroja havaittiin myös nuorten tulevaisuudennäkymissä. Koulumyönteisistä yli kolme neljäsosaa aikoi jatkaa lukioon ja alle viidennes ammatilliseen oppilaitokseen. Koulukielteisistä nuorista vain viidesosa aikoi jatkaa lukiossa ja vajaa kaksi kolmasosaa ammatillisessa oppilaitoksessa.

Koulumyönteisistä vain neljä prosenttia ei osannut sanoa, mitä tekee peruskoulun jälkeen. Kouluun kielteisesti suhtautuvista sen sijaan lähes joka viides ei osannut sanoa, mihin jatkaa. Artikkelin mukaan näiden nuorten voi ennakoida olevan suurimmassa vaarassa päätyä kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Artikkelin mukaan nuorisotakuun käyttöönotto on laskenut jonkin verran koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuutta. Lasku on kuitenkin johtanut siihen, että ammatillisiin oppilaitoksiin hakeutuu myös sellaisia nuoria, joiden motivaatio ja valmiudet ovat keskimääräistä heikommat.

Samaan aikaan ammatillisissa oppilaitoksissa on paineita lisätä itsenäisen opiskelun osuutta, koska resursseja on supistettu. Tämä on osaltaan johtanut koulutuksen keskeyttäneiden kasvuun.

Artikkelissa arvioidaankin, ettei koulutusmäärärahojen leikkaaminen edistä eduskunnan kesällä 2017 hyväksymän ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksen tavoitteita. Yksi tavoitteista oli keskeyttäneiden määrän vähentäminen.

Artikkelin kirjoittivat Markku Vanttala, Piia af Ursin ja Tero Järvinen. Se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa koulutusjärjestelmiä koskevaa tutkimushanketta.

Tutkimus on myös osa kansainvälistä International Study of City Youth -pitkittäistutkimusta. Artikkelissa on käytetty pitkittäistutkimuksessa vuonna 2014 kerättyä Suomen kyselyaineistoa. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 058 yhdeksäsluokkalaista kahdestatoista Turun seutukunnan yläkoulusta.

Lue myös:

Lukiolaiset pitävät opiskeluaan merkityksellisenä, mutta iso osa kokee lukio-opinnot henkisesti raskaiksi

Wilma ei ole reilu eikä tasapuolinen järjestelmä, vaikka sitä käytetään lähes joka koulussa – se voi joko nostaa tai viedä oppilaan itsetunnon

Kieliopintojen vuoksi peruskoululaisille pisimmillään kymmentuntisia koulupäiviä – näin pohjoissaamea opiskellaan Tampereella