Mia Röngän kolumni: Kumpi on ympäristölle parempi, muovikuusi vai joulupuu?

Joka joulu Suomessa käytetään puolitoista miljoonaa joulukuusta. Mikä olisi ympäristöystävällisin joulupuu, pohtii ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä.

joulukuuset
Mia Rönkä
Kalle Mäkelä

Ripustan olohuoneessa joulukoristetta kuusen oksalle, ja minusta tuntuu, ettei oksan kuuluisi kantaa lasipalloa vaan lunta, metsässä. Lapsena istuin kuusen juurella ihailemassa kimaltavia koristeita ja hämärässä hehkuvia kynttilöitä. Nykyään koristelen kuusen lapseni kanssa.

Edelleen nautin joulukuusen kauneudesta ja tuoksusta, mutta toisaalta on surullista katsoa juuriltaan katkaistua puuta, jonka elintoiminnot hiljalleen hiipuvat, kunnes loppuun kärsinyt, neulasiaan karistava raakki heitetään ulos. Tuntuu turhalta, että puu kaadetaan siksi, että se seisoo pari viikkoa olohuoneeni nurkassa.

Joulukuusi saapui Suomeen 1800-luvulla mutta yleistyi tuvissa vasta 1900-luvulla. Kuusi korvasi jouluoljet, joita aiemmin tuotiin sisään ja joilla telmittiin. Kuusiperinteen yleistymistä pohjusti vanhan kansan tapa tuoda merkkipäivinä kuusia pihapiiriin. Ikivihreä kuusi on ollut Pohjolassa pyhä puu ja symboloinut elinvoimaa.

Maamme vuosittaisesta puolestatoista miljoonasta joulukuusesta (siirryt toiseen palveluun) yli miljoona tulee suomalaisilta kasvattajilta, 300 000 haetaan omasta tai suvun metsästä ja 150 000 tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta.

Viljeltyjen kuusten osuus on kasvanut viime viidentoista vuoden aikana. Myös tietyistä valtion metsistä saa hakea kuusen Metsähallitukselta ostettavalla joulukuusiluvalla (siirryt toiseen palveluun). Omine lupineen kuusen hakeminen toisen metsästä tai viljelmältä on näpistys tai varkaus.

Kotimaisia joulukuusia myydään vuosittain 32 miljoonalla eurolla. Suomessa on noin 500 kuusenkasvattajaa, joille joulukuuset tuovat lisätienestiä tai jopa täysipäiväisen työn. Lisäksi työllistyy kausityöntekijöitä. Arviolta 80 prosenttia tuotannosta on metsäkuusta, minkä lisäksi kasvatetaan serbian-, musta- ja okakuusta sekä pihtoja.

Vuotuisista 75 miljoonan kuution metsänhakkuista joulukuusten osuus on hyvin pieni.

Joulukuusia viljellään usein maatalouteen huonosti soveltuvilla paikoilla, pelloilla tai joutomailla, ja ne kasvavat noin kahdeksan vuotta. Kaadettujen tilalle istutetaan yleensä uusia. Siten pelto joulukuusiviljelmänä on ilmaston kannalta parempi kuin pelto ilman kuusia, vaikka kuusiviljelmän merkitys hiilihieluna on suhteellisen pieni.

Vuotuisista 75 miljoonan kuution metsänhakkuista joulukuusten osuus on hyvin pieni.

Saisiko joulupuusta silti vielä vihreämmän ja kestävämmän? Yhtenä jouluna ostin puutarhaliikkeestä purkissa kasvavan pienen valkokuusen, koristelin sen pikkuruisin koristein ja iloitsin elävästä kuusestani, mutta se kuivahti ennen kevättä. Toisena vuonna ripustin koristeet limoviikunaan, muttei se ihan kuusesta käynyt. Kekseliäs ystävä tapasi koristella kattoon ripustamansa oksan.

Yksittäisen joulukuusen hiilijalanjälki on alle kaksi kiloa, mikä on pieni osuus joulun kokonaiskuormituksesta, kun tavallisena päivänä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 30 kg.

Mitä vähemmän kuusta kuljetetaan varta vasten autolla, sitä vähemmän syntyy kasvihuonepäästöjä. Hiilensidonnassa puolestaan menetetään eniten, jos puu katkaistaan joulupuuksi kesken kasvun.

Öljystä ja metallista valmistettu ja usein kaukaa Suomeen kuljetettu tekokuusi on luonnonkuusta ympäristöystävällisempi vasta, jos sitä käytetään yli 20 joulua.

Viljellyn kuusen kasvihuonepäästötovat suuremmat kuin luonnonkuusella. Kuusenkasvatuksessa maata lannoitetaan ja heinää torjutaan kemikaaleilla, mitä ei tarvitse tehdä luonnonkuuselle. Kuusia on kuitenkin mahdollista kasvattaa vähäisellä kasvinsuojelulla tai luomuna. Viljellyistä kuusista ympäristöystävällisin on lähellä kasvatettu kotimainen.

Luonnonkuusista ympäristöystävällisin vaihtoehto on hakkuissa kaadetun kuusen latva, joka muuten jäisi metsään, tai puu, joka kaadettaisiin joka tapauksessa tai esimerkiksi varjostuksen vuoksi kuolisi.

Entä muovikuusi? Öljystä ja metallista valmistettu ja usein kaukaa Suomeen kuljetettu tekokuusi on luonnonkuusta ympäristöystävällisempi vasta, jos sitä käytetään yli 20 joulua, ja viljeltyä kuusta ympäristöystävällisempi kymmenen vuoden käytön jälkeen.

Jos haluaa ympäristön kannalta vielä paremman vaihtoehdon (siirryt toiseen palveluun), voi ostaa pienen istutetun kuusen, jonka siirtää joulun jälkeen vaikka parvekkeelle odottamaan seuraavaa joulua. Omien kuusten sijaan koko taloyhtiö voi hankkia yhteisen joulupuun pihalle. Kuusen ostamisen sijaan voi valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talipalloin talven eläimille.

Täksi jouluksi yritän löytää läheltä kaadetun luonnonkuusen. Haaveilen kuitenkin joulusta, jonka jälkeen elämäänsä jatkaa myös kuusi.

Mia Rönkä

Kirjoittaja on naantalilainen tutkija, tiedetoimittaja ja kirjailija, joka on perehtynyt etenkin ihmisen ja muun luonnon suhteeseen. Hän työskentelee Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä.

Joulukuusista voi keskustella 15.12. klo 17.00 asti.

Lue myös

Mia Röngän kolumni: Kaupungissakin on hyvä mennä metsään