Koulupoissaolojen kitkemiseksi testataan uudenlaisia keinoja Espoossa – mielenterveyden haasteet nousseet suurimmaksi syyksi poissaoloihin

Tänä syksynä aloitettiin Espoossa Koukku-toiminta.

Koulupoissaolo
Erityisopettaja Anni Helotie sekä koulunkäynninohjaaja Petra Rantanen opastavat Mimosa Ruotsalaista
Erityisopettaja Anni Helotie ja koulunkäynninohjaaja Petra Rantanen toimivat työparina Mimosa Ruotsalaisen apuna. Antti Kolppo / Yle

Kahdeksasluokkalaisen Mimosa Ruotsalaisen koulunkäynti ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Teini-ikä painoi päälle, läksyihin oli vaikea keskittyä ja poissaolojen määrä koulusta alkoi vähitellen lisääntyä.

Ruotsalainen ei ole ainoa koulunkäyntionglemien kanssa painiva nuori, sillä hänen kotikaupungissaan Espoossa koulupoissaolot ovat kasvussa.

Espoolaisten nuorten kannalta kaupungin uusi kokeilu oppilaspoissaolojen kitkemiseksi tuli juuri oikeaan aikaan.

Tänä syksynä aloitetun Koukku-toiminnan nimissä Espooseen on perustettu erityisopettaja-ohjaaja -työpareja, jotka pitävät tiivistä yhteyttä oppilaisiin.

Tiiviillä yhteydenpidolla pyritään sitouttamaan paljon koulusta poissaolleet oppivelvolliset takaisin koulunpenkille.

Ruotsalainen ja moni muukin on nyt saanut avun uudesta kokeilusta. Apua tarjotaan nuorten omilla ehdoilla.

– He ovat motivoineet minua todella paljon opiskelussa. Olen saanut apua esimerkiksi koulutehtävissä, ettei ole tarvinnut kamppailla yksin niiden kanssa, Ruotsalainen sanoo.

Hän on saanut entistä paremman otteen opiskeluun ja oppiminenkin sujuu mukavasti.

Kyse ei ole lintsareista

Monien oppilaiden kohdalla koulusta poissaolot eivät johdu perinteisestä lintsaamisesta, vaan mielenterveyden haasteet ovat nousseet suurimmaksi syyksi poissaoloihin.

Koukku-toiminnalla tavoitellaan myös mielenterveyden haasteista kärsiviä nuoria yhtälailla kuin heitä, joiden kohdalla esimerkiksi raju murrosikä vie koulunkäyntihalut.

Espoossa noin 98 prosenttia nuorista suorittaa päättötodistuksen peruskoulusta.

Lisääntyvät koulupoissaolot voivat kuitenkin jatkossa nousta entistä useammalle päästötodistuksen saannin esteeksi.

– Kyse ei tosiaankaan ole lintsaamisesta tai mistään nuorten uhmakkuudesta, vaan taustalla on enemmän mielenterveyteen liittyviä asioita, kuten ahdistusta, masennusta ja muuta sellaista oireilua, sanoo erityisopettaja Anni Helotie Espoosta.

Tästä syystä ongelmaan haetaan myös uudenlaisia ratkaisuja kuin mitä lintsareiden kanssa on käytetty.

– Jos ahdistus tai muu vastaava tilanne on päällä, niin ratkaisuksi tarvitaan enemmän terapeuttista apua, sanoo ohjaava opettaja Johanna Sergejeff.

Sergejeff toimii projektipäällikkönä valtakunnallisessa oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa (siirryt toiseen palveluun).

Koulusta lintsaajilla on usein monenlaisia ongelmia sopeutua koulurytmiin. Joissain tapauksissa lintsaaminen ja muut sopeutumisongelmat ovat johtaneet oppilaan siirtämiseen erityisluokalle tai toiseen kouluun.

Tosiasiassa kouluilla ei ole mitään keinoja pakottaa oppilasta kouluun. Koulun tehtävä on tarjota opetusta oppivelvollisuusikäisille, mutta lapsen saaminen kouluun on huoltajien vastuulla. Suomessa on oppivelvollisuus, mutta ei koulunkäyntivelvollisuutta, joten pakkokeinoja ei ole.

Mielenterveyden haasteiden kanssa painivien nuorten kohdalla yhteistyö koulun ja kodin välillä voi toimia, kun oppilas on siinä tiiviisti mukana ja häntä kuullaan.

– Parhaita tuloksia on saatu sellaisilla toimintatavoilla, joissa oppilas, vanhemmat ja koulu ovat aktiivisesti mukana miettimässä sitä, miten oppilas saadaan taas takaisin säännölliseen koulukäyntirytmiin, Sergejeff sanoo.

Sergejeff: "Nuorten odotetaan pärjäävän siellä valintojen viidakossa"

Suomessa ei ole toistaiseksi kattavaa valtakunnallista tilastotietoa oppilaiden poissaoloista. Opetushallitus selvittää parhaillaan ongelman laajuutta kouluille tehtävällä kyselytutkimuksella.

Kun tietoa on tarpeeksi, tarkoituksena on luoda kunnille yhtenäiset ohjeet, miten koulupoissaoloihin tulisi kunnissa jatkossa reagoida. Nyt käytäntö on kirjavaa.

Olennaista on puuttua ongelmiin heti kun niitä havaitaan. Jos poissaoloja kertyy paljon, on paluu normaaliin koulunkäyntiin vaikeaa.

Tämä taas tarkoittaa, että oppilashuollossa on oltava riittävästi resursseja.

Säästötalkoissa monista kunnista on vähennetty muun muassa koulukuraattoreita ja koulupsykologeja.

Johanna Sergejeff istuu sohvalla
Johanna Sergejeffin mukaan yhteiskunnan monimutkaisuus ja hajanaisuus saa monet oppilaat kokemaan turvattomuuden tunnetta. Johanna Sergejeff

Sergejeff toivoo, että säästöleikkurin syömät koulukuraattorit ja -psykologit saataisiin takaisin töihin.

– Kouluilla tulisi olla riittävästi resursseja oppilashuollossa, jotta akuutteihin tilanteisiin voitaisiin puuttua nopeasti.

Sergejeffin kanssa samoilla linjoilla on erityisopettaja Helotie.

– Mielestäni kouluille tarvitaan lisää sellaisia aikuisia, jotka eivät arvioi nuoria. Sen sijaan heillä pitäisi olla aikaa kohdata nuoria, ja tarttua niihin asioihin, joita nuorten kautta nousee esille, sanoo Helotie.

Sergejeffin mielestä Espoon opettaja-ohjaaja -työparitoiminta vaikuttaa lupaavalta. Kunnissa eri puolilla maata kokeillaan erilaisia keinoja, ja parhaimmat niistä valitaan valtakunnalliseen yleiseen toimintaohjeeseen.

Sergejeffin mukaan lasten ja nuorten elämä on muuttunut hallitsemattomammaksi, ja osa nuorista kokee muun muassa tästä syystä turvattomuutta.

– Nuorten odotetaan pärjäävän siellä valintojen viidakossa. Kaikki eivät tästä selviydy. Se aiheuttaa mielenterveyden haasteita lapsille ja nuorille, ja se on monesti yhteydessä myös näihin koulupoissaolohin, Sergejeff sanoo.

Espoossa opettaja-ohjaaja -työparitoiminta jatkuu kokeiluna vuoden verran. Toiminnan mahdollisesta jatkosta päätetään myöhemmin.

"Haluaisin opiskella pediatriksi"

Mimosa Ruotsalainen on saanut ainakin toistaiseksi apua koulunkäyntiongelmiinsa.

Säännöllinen koulurytmi on taas löytynyt, mutta avoimia kysymyksiäkin on.

– Toiveissa on pienluokkapaikka. Toivoisin saavani yksityisopetusta.

Usko tulevaisuuteen on vahva.

– Tavoitteenani on käydä ensin peruskoulu, sitten lukio ja yliopistossa haluaisin opiskella pediatriksi, Ruotsalainen sanoo.

Lue myös:

Kun 9.-luokkalainen Henkka lintsasi jatkuvasti koulusta, äiti oli voimaton: "En voi jäädä pois töistä, että veisin pojan itse kouluun"

Pysähdy, selvitä syyt, hae apua – toimi näin, kun olet huolissasi lapsen poissaoloista koulussa

Katso kartalta, millaisia eroja nuorten mielenterveydessä on: Tytöt ahdistuvat onnellisten saarella, pojat oireilevat Päijät-Hämeessä

Koulua käymättömien määrä kasvaa – avun ammattilaiset tiivistävät yhteistyötään ja lupaavat lopettaa pallottelun