Porilainen kerrostalo tarvitsee kaukolämpöä vain kunnon pakkasilla – ovatko pientaloista tutut ilma-vesilämpöpumput haastamassa maalämpöä?

Ilma-vesilämpöpumppu ja lämmön talteenotto säästävät taloyhtiöltä 10 000 euroa vuodessa.

energiansäästö
Isolinnankatu 14 piha
Isolinnankatu 14:n pihamaalla rakennetaan pohjatöitä seinän viereen tulevalle ilma-vesilämpöpumpulle.Jari Pelkonen / Yle

Porissa Asunto Oy Porin Isolinnankatu 14:n pihamaalle rakennetaan paikkaa suurikokoiselle ilma-vesilämpöpumpulle. Sen on tarkoitus lämmittää 36 asunnon kerrostaloa osana muuta lämmitysjärjestelmää.

Kolme vuotta sitten taloon asennettiin lämpöpumpputeknologiaa hyödyntävä poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Se kerää ilmanvaihdosta kertaalleen käytetyn lämmön uudelleen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

Poistoilman lämmön talteenotto on yleisin Suomessa kerrostaloihin lämpöpumpulla toteutettu energiansäästöjärjestelmä. Sen ainoa tarkoitus on vähentää pääasiallisen lämmitysmuodon käyttöä.

Isolinnankatu 14:n päälämmitysmuoto on kaukolämpö. Sen osuutta halutaan nyt vähentää entisestään uudella noin 50 kilowatin lämmitystehoon kykenevällä ilma-vesilämpöpumpulla.

Markku Tanttinen säätää lämpöpumppua
Markku Tanttisen hallinnoimassa kerrostalossa pyritään vähentämään kaukolämmön käyttöä.Jari Pelkonen / Yle

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Markku Tanttisen mukaan investoinnin pontimena on ollut alati kallistuva kaukolämpö.

– Kaukolämmön hinnoittelua muutettiin täällä Porissa. Tuskin tähän muuten olisi lähdetty. Toivotaan, että kaukolämmön kulutuksessa päästään alle 50 megawattituntiin vuodessa, kun se ennen energiaremontin aloittamista oli 350 megawattituntia.

Tanttinen arvioi, että rahaksi muutettuna Porin Isolinnankatu 14:n lämmityskustannukset laskevat yli 10 000 eurolla vuodessa.

Kaukolämpöä vasta yli 15 asteen pakkasilla

Järjestelmän suunnitellut projektipäällikkö Reijo Hernesniemi ELVIS-Projektipalveluista kertoo, että talon ulkopuolelle seinän vierustalle nouseva ilma-vesilämpöpumppu tuottaa lisälämpöä olemassa olevaan järjestelmään.

Pumpun avulla Isolinnankatu 14 siirtyy kaukolämpöön vasta, kun lämpötila ulkona alittaa 15 pakkasasteen rajan.

– Veikkaan, että ilma-vesilämpöpumput tulevat syrjäyttämään maalämpöä tulevaisuudessa, koska ne ovat kehittyneet energiataloudellisempaan suuntaan ja sillä saadaan jo hyvät hyötysuhteet aikaiseksi, Hernesniemi sanoo.

Maalämpöpumppu ei Isolinnankadun kerrostalossa ollut maaperän vuoksi hyvä vaihtoehto. Sen rakentaminen olisi tullut kalliiksi.

– Tämä geologinen tilanne tässä Porin keskustassa on sellainen, että pitäisi porata niin syvälle.

Porin kaupungin rakennusvalvonnan mukaan Poriin on viiden viime vuoden aikana tehty vain viisi maalämpöä hyödyntävää kerrostalon energiaremonttia. Niin sanottuja hybriditaloja on useampia. Niissä lämpöpumppujen lisäksi on käytössä vielä kaukolämpöliittymä.

Vasta muutamia ilma-vesilämpöpumppuja kerrostaloissa

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun tietojen mukaan Suomeen on tähän mennessä asennettu poistoilmalämpöpumppuja noin 2 000 kerrostaloon. Näistä noin tuhat on varustettu myös maalämpöpumpulla.

Ilma-vesilämpöpumput ovat olleet vielä harvinaisia suomalaisissa kerrostaloissa, sillä niitä on asennettu vasta muutamia kymmeniä.

Sulpun toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan ilma-vesilämpöpumput ovat investointikustannuksiltaan maalämpöpumppuja halvempia, mutta ne eivät kovilla pakkasilla riitä talon ainoaksi lämmönlähteeksi.

– Usein se kaukolämpöliittymä sinne joudutaan jättämään. Tai sitten voi jättää vaikkapa vanhan öljykattilan rinnalle, Hirvonen vinkkaa.

300 kerrostaloa vuosittain maalämpöön

Sulpun tietojen mukaan Suomessa myydään kerrostalojen poistoilmalämpöpumppuja noin 500–600 vuodessa. Näistä järjestelmistä maalämpöpumppu on mukana noin 300 kohteessa.

Maalämpöpumpun etu on se, että sen avulla kaukolämpöliittymä voidaan jättää kokonaan pois. Sillä saadaan painettua lämmityksen kustannuksia hybridiratkaisuja enemmän, koska kaukolämmön kiinteät liittymämaksut jäävät kokonaan pois.

Sulpun mukaan energiaremontin tehneet taloyhtiöt ovat olleet tyytyväisiä pumppuihin.

– Investointien kannattavuus on ollut hyvä ja myös käyttökokemukset, Hirvonen kertoo.

Lämpöpumput kehittyvät kovaa vauhtia

Kerrostalojen energiaratkaisuissa maalämpöpumppuja on hyödynnetty jo parikymmentä vuotta. Niiden historiaa on tutkittu muun muassa Otaniemessä Aalto-yliopistossa.

Professori Sampsa Hyysalon mukaan lämpöpumpputeknologia on kymmenen vuoden aikana kehittynyt vauhdilla.

Kehitystä on tapahtunut niin maalämmössä kuin ilmalämpöpumpuissa. Hyysalon mukaan valinta eri lämpöpumppujen välillä pitää aina tehdä tapauskohtaisesti.

– Ilma-vesilämpöpumput tulevat olemaan varteenotettavia vaihtoehtoja esimerkiksi pohjavesialueilla, missä ei saa porata maalämpökaivoja. Paras hyötysuhde niistä saadaan lauhkeimmilla alueilla etelärannikolla ja länsirannikolla.

Maalämmön hinta-hyötysuhde yhä parempi

Professori Sampsa Hyysalon mukaan maalämpöpumppujen hinta-hyötysuhde pysynee vielä ilma-vesilämpöpumppuja parempana ainakin vielä jokusen vuoden. Teknologian kehittyessä tilanne voi kuitenkin muuttua.

Hyysalon mukaan pientaloissa jo pitkään käytetyt ilma-vesilämpöpumput ovat kehittymässä myös kerrostalojen lämmittäjäksi.

– Kuten tässä Porin kerrostalossa, niitä käytetään yhä suuremmissa kohteissa.

Poistoilman lämmön talteen ottavia poistoilmalämpöpumppuja Hyysalo pitää aina kannattavana ratkaisuna kerrostalon energiaratkaisussa, kun talossa on koneellinen ilmanvaihto.

– On odotettavissa, että lämpöpumppujen osuus kasvaa vielä merkittävästi suomalaisessa lämmityksessä.

Voit keskustella aiheesta jutun alla kello 22:een saakka.