Mitä Suomen viennin pelastavasta kiky-sopimuksesta jäi lopulta käteen? Osa yrityksistä ei niistä piitannut - naisten työaika piteni

24 tunnin lisäyksellä vuosityöaikaan tavoiteltiin 1,4 prosentin parannusta vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

kilpailukyky
Sairaanhoitaja käytävällä, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Sosiaali- ja terveysaloilla kiky-tunnit otettiin käyttöön lähes minuutilleen.Jari Kovalainen / Yle

Syksyn työmarkkinaneuvotteluja kuumentavat nyt kiky-tunnit. Työnantajat haluaisivat ne säilyttää ja palkansaajat päästä niistä eroon tai saada niistä kunnon korvauksen.

Lue lisää kiky-kiistelyn taustoista:

Kiky-sopimus hiertää edelleen työmarkkinoilla: "Lähdemme hakemaan siihen hyvitystä"

Pääministeri Juha Sipilän hallitus sai kovan kohun saattelemana ammattiliitot kilpailukykysopimuksen taakse vuonna 2016. Kilpailukykysopimuksen keskeinen palanen oli vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa ilman korvausta.

Sopimuksen teoreettinen kattavuus oli noin 90 prosenttia palkansaajista. Tavoitteena oli parantaa etenkin vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Julkinen sektori otti lisätunnit laajasti käyttöön

Tutkijoiden on kuitenkin ollut vaikea selvittää kuinka kattavasti kiky-tunnit eri aloilla ja yrityksissä lopulta otettiin käyttöön.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa vuodelta 2017 (siirryt toiseen palveluun) arvioitiin, että työajan lisäyksen osalta 90 prosentin kattavuudesta jäätiin varsin kauas.

Kaikista palkansaajista 43 prosenttia ilmoitti tuolloin ettei kilpailukykysopimus ole vaikuttanut mitenkään työaikoihin.

Kattavuudessa oli eroja myös yksityisten ja julkisten alojen välillä. Esimerkiksi julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa 70 prosenttia palkansaajista ilmoitti työaikansa kikyn myötä lisääntyneen. Yksityisellä sektorilla kiky vaikutti vain noin 40 prosenttiin palkansaajista. Teollisuus oli kuitenkin muita yksityisiä aloja aktiivisempi. Niissä yrityksissä kiky-tunnit lisäsivät työaikaa noin puolella palkansaajista.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Yksityisen sektorin hajontaan vaikutti se, että lisätunneista sai sopia paikallisesti. Seurauksena oli, että osa yrityksistä otti palkansaajille tehdyn kyselyn mukaan tunnit käyttöön, osa ei käytännössä lainkaan. Kiky-tuntien käyttöönoton laajuutta ei ole kuitenkaan voitu vieläkään täsmällisesti selvittää.

Yksi keino on tarkastella työaikaa ja miten se kiky-tuntien myötä muttui.

"Naisvaltaiset alat kantoivat suuremman taakan"

Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan naisten työaika näyttääkin vuoden 2017 alusta käyttöönotettujen kiky-tuntien myötä kasvaneen.

Miesten jo muutenkin korkeammissa viikkotyöajoissa ei puolestaan havaittu juuri muutosta.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Työaika kasvoi erityisesti koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla. Myös julkisessa hallinnossa työaika nousi. Sen sijaan teollisuudessa viikkotyöaika ei muuttunut lainkaan.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Julkisella sektorilla, joista etenkin sote-ala on hyvin naisvaltainen, oli tyypillistä lisätä työpäivään 6 minuuttia, mikä nosti viikkotyöaikaa.

Yrityksissä käytännöt ovat olleet kirjavampia. Esimerkiksi teollisuudessa lisättiin työaikaan kokonaisia päiviä ja silloin ne eivät näy viikkotyöajassa.

Paljastuisivatko kiky-tunnit sitten vuosityöajasta? Sen mukaan miesten ja myös naisten vuosityöaika tosiaan kasvoi, mutta jo vuonna 2016, vaikka kiky-tunnit tulivat käyttöön vasta vuoden 2017 alusta.

Tilastokeskuksen mukaan nousu ei siis johdu kiky-tunneista vaan työllisyyden parantumisesta. Talous oli kääntynyt nousuun, mikä lisäsi työtunteja ja sai yritykset palkkaamaan lisää väkeä.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan mukaan kiky-tuntien osuutta vuosityöajan kasvusta ei voi pitävästi todistaa.

– Yksikään tilasto ei ole luotettava sen suhteen kuinka paljon kiky-sopimus vaikutti työtunteihin. Niitä ei tilastoista irti saada, Kajanoja sanoo.

Näin ollen myös miesten tekemät kiky-tunnit jäävät piiloon.

Palkansaajien tutkimuslaitos tulkitsee silti tilastoja niin, että naiset kantoivat kilpailukyvyn pelastamisesta isoimman taakan.

– Julkisen puolen naiset joutuivat kantamaan negatiiviset puolet kokonaan. Lisätuntien lisäksi myös lomarahojen leikkauksen. Kyllä tämä näyttää siltä, että julkisen sektorin naiset kärsivät ehtojen heikentymisestä eniten, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Tilastoista paljastuu samalla se kuinka jakaantuneet Suomen työmarkkinat ovat eli on miesvaltaisia aloja ja naisvaltaisia aloja.

– Työmarkkinat ovat hyvin segregoituneet. Lisäksi kiky-tunneista sovittiin näillä miesvaltaisilla aloilla hyvin paikallisesti työpaikoilla. Ilmeisesti työajan lisäyksille ei ollut niin paljon tarvetta, Pylkkänen sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa ei olla samaa mieltä.

– Minä vaan luulen, että tässä on käynyt toisin päin. Työtä on helpompi organisoida, kun työtä lisätään kokonaisina päivinä, muutaman päivittäisen lisäminuutin sijaan. Luulen, että jos tätä tarkemmin tarkasteltaisiin miehet ovat tehneet jopa enemmän kiky-tunteja kuin naiset, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Eli ne yritykset jotka ovat ottaneet lisätunnit käyttöön esimerkiksi kokonaisina työpäivinä ovat voineet saada niistä enemmän irti, kuin muutamasta työpäivän lisäminuutista.

– Muutama minuutti voi mennä helpommin kahvinjuontiin kuin kokonainen työpäivä, Kangasharju kärjistää.

Samalla Kangasharju muistuttaa, että kiky-talkoissa oli mukana koko kansantalous.

– Ei voi sanoa niin, että naisvaltaiset alat olisivat tehneet kiky-tunnit miesten sijaan. Kyllä ne molemmat sukupuolet osallistuivat yhtä paljon ja tasa-arvo säilyy Suomessa myös tulevaisuudessa.

Kilpailukyky ei ole parantunut vielä riittävästi

Pelkästään kiky-tunneilla tavoiteltiin 1,4 prosentin parannusta kilpailukykyyn. Työmarkkinapöydissä niistä silti väännetään, vaikka täsmällinen vaikutus koko kansantalouden tasolla jäikin hämäräksi.

– Neuvottelupöydissä tiedetään parhaiten, mitkä ne kustannusvaikutukset ovat olleet, Kajanoja sanoo.

Mutta miten muut samaan aikaan toteutetut toimet eli palkkojen nollakorotukset, julkisen sektorin lomarahaleikkaukset ja sosiaaliturvamaksujen osittainen siirto työanatajilta palkansaajien maksettaviksi purivat eli paraniko vientialojen kilpailukyky Sipilän hallituksen tavoitteleman viiden prosentin verran?

– Ei me siihen koskaan lopullista vastausta saada, mutta kyllä kikystä apua oli Suomen kilpailukykyn parantamisessa, Etlan Kangasharju sanoo.

– Etenkin kiky-sopimukseen liittyvät palkkojen nollakorotukset ovat varmasti tehneet hyvää kannattavuudelle ja vientituotteiden hinnoille, sanoo myös PT:n Pylkkänen.

– Suomen Pankissa arvioitiin vuonna 2015, että meillä oli runsaan 10 prosentin tarve parantaa kustannuskilpailukykyä. Siitä on nyt kaksi kolmasosaa kurottu takaisin. Kurottavaa siis vielä on, sanoo Suomen Pankin Kajanoja.

Kikyn lisäksi apua kurontaan on saatu siitä, että kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet viime vuosina Suomen tasoa korkeammalla.

Lue lisää kiky-kiistasta:

Insinööriliiton arvio: Kiky-tunnit on voitu teettää perusteetta kymmenillä tuhansilla toimihenkilöillä – Työnantajat: "Jäitä hattuun"

Lue lisää työmarkkinaneuvotteluista:

Teollisuusliiton Riku Aalto: Kiky-tunnit pois avaussopimuksesta ja kaikista muista